Kuopiolainen Konsta Airaksinen on ehtinyt tehdä jo reilusti yli kymmenen vuotta erilaisia työtehtäviä sekä avotyösuhteissa että päivätoiminnassa. Palkkaa hän alkoi kuitenkin saada työstään vasta tämän vuoden syyskuusta lähtien, kun hänet[…]
THL:n kehittämä osallisuusmittari on monissa tilanteissa hyödyllinen väline osallisuuden kokemuksen mittaamiseen, mutta sen käyttö saattaa tuottaa haasteita kehitysvammaisille henkilöille. Savas-Säätiön Osalliseksi-hanke tuli avuksi ongelmaan.
Seksuaalisuuden teemat ovat edelleen kiistanalaisia ja aiheuttavat epämukavuutta, kun niitä tarkastellaan kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Kehitysvammaisia ihmisiä koskevia stereotypioita on monia, jotka vaihtelevat aseksuaalisuuden uskomuksista aina hyperseksuaalisuuteen.
Vastuullinen toiminta ja ajatus yhdenvertaisuudesta on kehittynyt valtavilla harppauksilla viime vuosina. Erityisen selvästi tämä kehitys näkyy voimisteluharrastuksessa, jossa soveltava voimistelu on kiinteä osa Suomen Voimisteluliiton toimintaa.
Aistiärsykkeet vaikuttavat jokaisen toimintakykyyn ja arjen sujuvuuteen yksilöllisesti. Aistikuormitus kertyy vaivihkaa, jolloin ihminen ei ehkä kuormitushetkellä huomaa, miten paljon joutuu pinnistelemään. Aistiystävällisten ympäristöjen kehittäminen edellyttää, että tunnistamme, mitkä tekijät tuottavat[…]
Haminassa toimiva Käpälämäen päivätoiminta on Ravimäkipalvelut Oy:n tuottama palvelu, joka on käynnistynyt vuonna 2019. Asiakkaat ovat haminalaisia ja kotkalaisia kehitysvammaisia tai vammautuneita aikuisia.
Taivalkosken Metsäkylässä asuva Oskari Vanhala on 19-vuotias nuorimies, jolla on keskivaikea kehitysvamma. Oskarin tarina on hyvä esimerkki siitä, kuinka omistautunut opettaja, ennakkoluuloton työnantaja sekä vahva perheyhteys voivat auttaa nuorta löytämään[…]
Simo Klem on työskennellyt sitkeästi jo yhdeksän vuoden ajan Kehitysvammaliitossa pyrkimyksenään kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymisen edistäminen.
Tämän vuoden alusta lähtien Uudenmaan kehitysvammapalvelut ovat käyneet läpi merkittäviä muutoksia, kun Sote-uudistuksen myötä entiset rakenteet purkautuivat ja palvelut jaettiin uudelleen eri toimijoiden kesken.
Henkilökohtaisen avun järjestämiseksi on olemassa monenlaisia tapoja, joista eräs on työnantajamalli. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, mutta mallissa on myös ongelmansa.