Arkisto - Lapset ja nuoret

Sivu 1 / 4 (32 artikkelia)

Vaalijala tarjoaa myös lastensuojelupalveluja

Vaalijalan historia on jo yli sadan vuoden pituinen ja se tunnetaan parhaiten kehitysvammaisten ihmisten palvelujen tuottajajana Itä-Suomessa. Nykyisin Vaalijala tarjoaa vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsille tukea myös lastensuojelullisilla perusteilla ja ilman kehitysvammadiagnoosia. Nimenvaihdos kehitysvammalaitoksesta paremmin nykyistä toimintaa kuvaavaksi osaamis- ja tukikeskukseksi kertoo Vaalijalan asiakaspohjan laajentumisesta. ”Lasten psykiatrisista- ja kuntoutuspaikoista on koko […]lue lisää

FASD on arka asia

Suomessa syntyy vuosittain 600-3000 sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamaa lasta. Suurin osa näistä lapsista on lastensuojelun asiakkaita ja he asuvat sijaisperheissä, jotka tarvitsevat tukea arjessa selviämisessä ja erityislapsen kanssa toimimisessa. FASD-lapset ja -nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä, vaan FASD-oireyhtymien kirjo ilmenee hyvin moninaisina yksilöllisinä tuen tarpeina riippuen siitä, missä vaiheessa raskautta ja […]lue lisää

Koti eniten tukea tarvitseville

Lapset ovat alun perin olleet Sylvia-kodin toiminnan ytimessä. Sylvia-koti perustettiin alkujaan kehitysvammaisten lasten hoitopaikaksi ja ajatuksissa se yhdistetään edelleen lapsiin. ”Ensimmäisessä Sylvia-kodin yksikössä asui yli 180 lasta ja he kävivät koulua samassa paikassa, jossa asuivat. Vuosien varrella yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut siten, että nykyisin kehitysvammaiset lapset asuvat kotonaan ja perheet […]lue lisää

Arki rakentuu lasta kuunnellen

Lapsen kuuntelu ja omien toiveiden sekä mielipiteiden esiintuomisessa kannustaminen on arkipäivää Kasvunkoti Teemussa. Lapset ovat aktiivisessa roolissa yksikön yhteisissä viikkopalavereissa, joissa käydään läpi kuluvan viikon tapahtumat ja sovitaan yhteisiä asioita. ”Lapset ovat kukin vuorollaan puheenjohtajan ja sihteerin roolissa, ja saavat siihen ohjaajan tukea”, kertoo yksikön johtaja Tuire Mikkonen-Kalpio. ”Lapset ovat […]lue lisää

Perhelomitus antaa hengähdysaikaa

”Meidän tärkein tehtävämme on mahdollistaa lepotauko kehitysvammaista tai muuta erityistä tukea tarvitsevaa perheenjäsentä hoitaville vanhemmille ja omaishoitajille. Hengähtäminen on monelle tarpeen, sillä läheisen hoivaaminen on antoisaa mutta sitovaa”, turkulainen Aino Julku ja helsinkiläinen Mariana Raunila kertovat työstään perhelomittajina Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä. Tehtävät vievät heitä ympäri Suomea hyvin monenlaisiin koteihin. Joissakin asiakasperheissä […]lue lisää

Yhteisellä tontilla

Koululaiset ovat jo kirmanneet kesälaitumille, mutta erityisluokanopettaja Anna-Riina Rantakorppi ja luokanopettaja Marjo Siter eivät vielä ole siirtyneet loman viettoon. Työpari istuu kesäkuun ensimmäisellä viikolla tamperelaisessa kahvilassa ja sorvaa kasaan tulevan syksyn opetussuunnitelmaa. Samaa luokkaa yhdessä eteenpäin lähes kuuden vuoden ajan luotsanneet opettajat ovat nyt hyvästelleet yläkouluun siirtyvät oppilaansa, mutta uudet […]lue lisää

Lasten ja nuorten osallisuuden menetelmien lähteillä

Osallisuus antaa lapselle tai nuorelle tunteen siitä, että hän voi omassa yhteisössään aidosti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. YK:n Lastenoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimijoita. Perustuslain 6.3§:n mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mitä on kuvattu lapsen osallisuuden normatiiviseksi ytimeksi. Tästä perustuslaillisesta oikeudesta on tullut […]lue lisää

Innostava opettaja, onnistuvat oppilaat

Reija Mäkipää työskentelee Uomarinteen koulussa Vantaalla. Hänen luokassaan on kuusi oppilasta, nuorin on seitsemän ja vanhin 13. Viisi oppilaista opiskelee toiminta-alueittain, yksi myös oppiaineittain. ”Oppilas opettaa hirveän paljon toista oppilasta, mikä tukee ennen kaikkea sosiaalisia taitoja, joita on vaikea opettaa muuten kuin sillä, että toimitaan ryhmässä.” Opettajan ja oppilaiden lisäksi […]lue lisää

Kuin oma poika

Kalle Gyllenberg on 17-vuotias espoolainen poika, joka käy ammattiopisto Liven Arlan toimipisteessä työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaa Telma-linjaa. Kallella on liikunta-, kehitys- ja puhevamma. Vammoistaan huolimatta Kalle kykenee viettämään täysipainoista elämää, sillä hänellä on ollut sama henkilökohtainen avustaja Leela Poppius jo lähes kuuden vuoden ajan. Leela työskentelee Kallen kanssa 40 […]lue lisää

Lapset juuttuivat laitoksiin

”Kun laitosasumista alettiin purkaa, laitoksissa asuvien aikuisten lukumäärä oli noin 1700. Nyt heidän määränsä on noin 700. Taustalla oli valtioneuvoston vuonna 2012 tekemä periaatepäätös, joka velvoittaa purkamaan laitosasumisen vuoteen 2020 mennessä. Kuntien oli pakko alkaa ratkaista tätä ongelmaa ja purkaminen aloitettiin aikuisista, koska heidän lukumääränsä oli paljon suurempi kuin lasten”, […]lue lisää