Arkisto - Selkokieli

Leealaura Leskelä pitelee käsissään Selkokieli - Saavutettavan kielen opas -teosta.

Tuoretta tietoa selkokielestä

”Ensimmäinen Suomessa julkaistu selkokielen teoriakirja on vuodelta 1986 ja osa tässä teoksessa mainituista seikoista pitää edelleen paikkansa. 1980-90-lukujen aikana selkokielen kehittäminen tukeutui kansainvälisiin malleihin, joita sovellettiin myös suomen kieleen. 2000-luvun alkupuolella ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota siihen, millainen kieli suomi on ja mikä vaikutus sillä on selkosuomen ohjeisiin. Suomihan on rakenteeltaan […]lue lisää

Viisi hymyilevää ihmistä on kokoontunut ryhmäkuvaan.

Selkoa päihteistä – selvästi hauskaa

Selvis-hanke tuottaa selkokielisen koulutus- ja aineistokokonaisuuden ehkäisevään päihde- ja pelikasvatukseen. Aineisto on tarkoitettu itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille sekä heidän parissaan toimivien vapaaehtoisten ja ammattilaisten tueksi. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset nuoret saavat tietoa päihteiden ja pelaamisen haitoista. Samalla he osaavat tehdä valintoja ja päätöksiä, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan. Selviksessä nuoret ovat toimijoita […]lue lisää

Neljä ihmistä kirjastossa.

Järisyttävän hyvää selkokielikoulutusta

Tulossa oleva EU:n saavutettavuusdirektiivi on herätellyt kirjastoja tarkastelemaan palvelujensa saavutettavuutta ja kirjastoissa tämä tarkoittaa eritoten kieleen liittyvää saavutettavuutta. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla alueellista kehittämistehtävää hoitava Vaasan kaupunginkirjasto tarttui direktiivin vaatimuksiin jo hyvissä ajoin ja tilasi Kehitysvammaliiton Opike-yksiköltä digiloikka- ja selkokielikoulutuksen, johon osallistui henkilökuntaa myös Seinäjoen ja Kokkolan kirjastoista. Opike […]lue lisää

Marianna Ohtonen

Selkokieli lakiin

Työpöydälläni on kommentointia odottava lakiesitys, sähköpostiin kilahtaa hankehakemus, jonka deadline on käsillä ja mielenkiintoista uutta tietoa on saatavilla hetken kuluttua alkavassa tapaamisessa. Tärkeää informaatiota on tarjolla mutta ähky uhkaa. Mitäpä jos lakiesitys olisi kirjoitettu hyvällä yleiskielellä vailla mutkikkaita rakenteita, hankehakemuksesta olisi tiivistelmä selkokielellä ja tulevassa tapaamisessa välttäisimme erikoisalojen sanastoa. Helpottaisiko […]lue lisää