Arkisto - Selkokieli

Sivu 1 / 2 (16 artikkelia)

Korona-aika lisäsi selkokielisen tiedotuksen tarvetta

alkuvuodesta 2020 Suomeakin kohdannut koronavirus on osoittautunut merkittäväksi uhaksi monen terveydelle. Uutisoinnin ulkopuolelle ei ole voitu jättää ketään, sillä ymmärrettävät ohjeet ovat olleet ihmisten terveyden kannalta elintärkeitä. Koronaviruksesta tiedottaminen selkokielellä on ollut erityisen tärkeää, sillä moni selkokielen käyttäjistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään. Niin järjestöt kuin viranomaisetkin päättivät vastata kysyntään ja panostaa […]lue lisää

Tuoretta tietoa selkokielestä

”Ensimmäinen Suomessa julkaistu selkokielen teoriakirja on vuodelta 1986 ja osa tässä teoksessa mainituista seikoista pitää edelleen paikkansa. 1980-90-lukujen aikana selkokielen kehittäminen tukeutui kansainvälisiin malleihin, joita sovellettiin myös suomen kieleen. 2000-luvun alkupuolella ryhdyttiin kiinnittämään enemmän huomiota siihen, millainen kieli suomi on ja mikä vaikutus sillä on selkosuomen ohjeisiin. Suomihan on rakenteeltaan […]lue lisää

Selkoa päihteistä – selvästi hauskaa

Selvis-hanke tuottaa selkokielisen koulutus- ja aineistokokonaisuuden ehkäisevään päihde- ja pelikasvatukseen. Aineisto on tarkoitettu itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille sekä heidän parissaan toimivien vapaaehtoisten ja ammattilaisten tueksi. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset nuoret saavat tietoa päihteiden ja pelaamisen haitoista. Samalla he osaavat tehdä valintoja ja päätöksiä, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan. Selviksessä nuoret ovat toimijoita […]lue lisää

Järisyttävän hyvää selkokielikoulutusta

Tulossa oleva EU:n saavutettavuusdirektiivi on herätellyt kirjastoja tarkastelemaan palvelujensa saavutettavuutta ja kirjastoissa tämä tarkoittaa eritoten kieleen liittyvää saavutettavuutta. Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla alueellista kehittämistehtävää hoitava Vaasan kaupunginkirjasto tarttui direktiivin vaatimuksiin jo hyvissä ajoin ja tilasi Kehitysvammaliiton Opike-yksiköltä digiloikka- ja selkokielikoulutuksen, johon osallistui henkilökuntaa myös Seinäjoen ja Kokkolan kirjastoista. Opike […]lue lisää

Selkokieli lakiin

Työpöydälläni on kommentointia odottava lakiesitys, sähköpostiin kilahtaa hankehakemus, jonka deadline on käsillä ja mielenkiintoista uutta tietoa on saatavilla hetken kuluttua alkavassa tapaamisessa. Tärkeää informaatiota on tarjolla mutta ähky uhkaa. Mitäpä jos lakiesitys olisi kirjoitettu hyvällä yleiskielellä vailla mutkikkaita rakenteita, hankehakemuksesta olisi tiivistelmä selkokielellä ja tulevassa tapaamisessa välttäisimme erikoisalojen sanastoa. Helpottaisiko […]lue lisää

Siemaus raikasta selkomaailmaa

Kieli kehittyy yhtä matkaa aivojen kanssa. Ensin on itkua, sitten vokaaleja, konsonantteja, sanoja, lauseita, tarinoita, kirjoja. Vanhoilla päivillä kuljetaan samaa reittiä takaisin, jos muistisairaus rappeuttaa aivot. Joillakin kielen kehitys muuttaa matkaansa jo aikaisemmin. Selkokieli on täsmälleen ihmisen kokoinen kieli ja timmissä kunnossa. Koneisto toimii, eikä ylimääräistä rasvaa hölsky missään. Selkokielisenä […]lue lisää

Vapaaehtoinen tuo iloa vanhukselle

Helmikuussa kolmatta kertaa järjestettävä Minä luen sinulle -kampanja tuo yhteen maahanmuuttajia ja iäkkäitä suomalaisia yhteisten lukuhetkien merkeissä. Minä luen sinulle -viikolla 11.-15.2.2019 maahanmuuttajat vierailevat lukemassa ääneen kymmenissä vanhus- ja vammaistyön yksiköissä ympäri Suomea. Minä luen sinulle -viikolla luetaan selkokielisiä kirjoja ja uutisia. Minä luen sinulle -kampanja toteutetaan osana Vallin ja […]lue lisää

Räppäävä professori selkokielen asialla

Selkokieli on tulossa kovaa vauhtia osaksi Saksan lainsäädäntöä. 1.1.2018 lähtien kehitysvammaiset henkilöt ovat voineet tietyin ehdoin vaatia viranomaisten päätöksiä ja tiedotusta selkokielellä. Muutos tarkoittaa sitä, että viranomaisten on opittava käyttämään selkokieltä. Tässä viranomaisia auttaa selkotutkimuskeskus eli Forschungsstelle Leichte Sprache. Se tekee selkosaksan tutkimusta ja muokkaa vaikeita viranomaistekstejä selkokielelle. Keskuksen johtaja, […]lue lisää

”Nerokas ratkaisu!”

Vuonna 1962 Iisalmessa syntynyt kirjailija Eppu Nuotio julkaisi vuosina 2003-2005 kolmiosaisen Varkaus-sarjan, joka kertoo Annukka Lehmuksesta. Ensimmäinen osa, Peiton paikka, käsittelee Annukan lapsuutta 1960-luvun Varkaudessa. Toinen osa, Neitsytmatka, keskittyy Annukan teinivuosiin. Viimeinen osa, Onnellinen loppu, kertoo jo 40-vuotiaaksi ehtineen Annukan elämästä 2000-luvun alun Helsingissä. Nuotio valitsi selkomukautettavaksi sarjan ensimmäisen osan […]lue lisää