”Poikani on antanut minulle sen ymmärryksen, että elämässä on hyväksyttävä kaikki, mitä tapahtuu. Myös äitini opetti, että ei kannata taistella sellaista vastaan, mitä et voi muuttaa. Peruuttamattomia asioita ei kannata jäädä kaivelemaan ja katkeroitumaan niistä, vaan on hyväksyttävä tosiasiat ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman hyvä elämä niiden varaan”, kiteyttää Anne Brunila […]lue lisää
”Ihminen määrittyy hyvin pitkälle sen mukaan, millaisessa vuorovaikutuksessa hän on muiden ihmisten kanssa ja empatia on kaiken vuorovaikutuksen perusta. Minua kiinnostaa tietää, kuinka vaikutamme toisiimme”, perustelee tutkija Katri Saarikivi suuntautumistaan empatiatutkimukseen. Tällä hetkellä Saarikivi johtaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä toteutettavaa tutkimusprojektia, joka selvittää empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen aivoperustaa. ”Meitä […]lue lisää
Tunteet ovat mukana kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja ne vaikuttavat käyttäytymiseemme voimakkaasti. Tunteista kuitenkin puhutaan työpaikoilla hyvin vähän, vaikka maailmalla asiaa on tutkittu jo vuosikymmeniä. Tunnetuin tätä aihepiiriä koskeva teos, Daniel Golemanin kirjoittama Tunneäly työelämässä julkaistiin jo vuona 1995. ”Tutkijat tietävät tunteiden merkityksestä todella paljon, mutta tieto ei siirry käytäntöön […]lue lisää
”Saako kehitysvammainen ihminen tehdä huonoja valintoja?”, kysyy Eteva kuntayhtymässä johtavana psykologina työskentelevä Anna-Elina Leskelä-Ranta. ”Ilman muuta! on luonteva vastaus, mutta käytännössä se ei ole mahdollista, sillä me vammattomat ihmiset olemme normittaneet kehitysvammaisen ihmisen puolesta, millainen elämä on hyvää ja tasapainoista”, vastaa Leskelä-Ranta itse omaan kysymykseensä. Tämän normin mukaan kehitysvammaisen ihmisen […]lue lisää
Kipu, se oli ensimmäinen tunne, joka nousi pintaan. Makasin omituisessa asennossa jyrkässä rinteessä ja olin yltä päältä hiekassa. Polkujuoksut oli tältä kaudelta juostu. Melko pian ymmärsin, että on syytä olla kiitollinen. Pahemminkin olisi voinut käydä. Valitettavasti mieli ei kuitenkaan kulje käsikädessä ymmärryksen ja järjen kanssa. Vähitellen oivalsin, että nyt jos […]lue lisää
KT Seija Mannisen erityispedagogiikan väitöskirja ”Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa” tarkastettiin 18. toukokuuta 2018 Jyväskylän yliopistolla. KT Seija Manninen osoittaa erityispedagogiikan väitöksessään, että vahva sosioemotionaalinen kompetenssi selittää erittäin merkitsevästi kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä. Siihen liittyviä oppilaiden taitoja voidaan kehittää. Koulun oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus oppilaan […]lue lisää
Neurotieteen professorin Christian Keysersin mukaan ihmissuhteissa pärjääminen riippuu siitä, kuinka kyvykkäitä olemme lukemaan toisten ihmisten tunteita ja mielentiloja. Muiden ihmisten tunnetiloja ja toimintaa tiedostamatta imitoivia solutyyppejä kutsutaan peilisoluiksi. Peilisolujen löytämistä pidetään psykologian näyttämöllä samanlaisena läpimurtona kuin DNA:n paljastumista biologian kentällä. Toisten tunteet tulevat koetuiksi sisällämme – suru voi tuntua fyysisenä […]lue lisää
