Hyvä kello kuuluu kauas

Keski-Suomessa toimiva työvalmennuspalvelu Kätevä on saanut aikaan hyvää jälkeä kehitysvammaisten ihmisten työllistymisessä palkkatöihin. Kätevän salaisuus on huolellisessa asiakasvalinnassa. Kätevän palveluihin ohjataan ainoastaan sellaisia henkilöitä, joilla on aidosti hyvät mahdollisuudet työllistyä.

Nainen istuu työhuoneessa, edessä tietokone.
"Tämä malli on moneen kertaan koeponnistettu ja viilattu", kehuu palveluvastaava Maarit Laakkonen Kätevän työn tuloksia.

Keski-Suomen hyvinvointialueella Kortepohjan toimintakeskuksessa sijaitseva työvalmennuspalvelu Kätevä avustaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä työllistymään palkkatyöhön avustaviin tehtäviin.

Kätevässä on neljä työntekijää ja sen palvelujen piirissä on hieman yli toistasataa asiakasta.

”Kätevä on paikka, jossa kartoitetaan henkilöiden toimintakyky ja osaaminen ja toisaalta myös työnantajien työntekijätarve. Nämä kaksi tahoa me saatamme yhteen. Tällä hetkellä Kätevän asiakkaista 35 henkilöä on palkkatyössä. Lähitulevaisuudessa saamme mahdollisesti 15 uutta työpaikkaa Keski-Suomen hyvinvointialueelta erilaisiin avustaviin työtehtäviin. Tällä hetkellä meillä on enemmän auki vapaita työpaikkoja kuin työntekijöitä”, kuvailee Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluvastaava Maarit Laakkonen Kätevän työn tuloksia.

Palkkatyössä käyvät asiakkaat työskentelevät yleensä neljänä päivänä viikossa työpaikalla ja käyvät yhtenä päivänä työvalmennuksessa Kätevällä.

Asiakas tulee Kätevän palvelujen piiriin aluksi koeviikolle, jonka aikana hänen toimintakykynsä ja toiminnanohjauksensa kartoitetaan.

Kätevässä tehdään muun muassa alihankintatehtäviä, joihin koeviikolla oleva henkilö sijoitetaan ja hänen työstä suoriutumistaan seurataan. Jos työnantajaa ei heti löydy, asiakkaat jäävät Kätevän asiakkaaksi ja käyvät ryhmässä 1–5 kertaa viikossa.

Enemmän taitoa kuin pelkkää intoa

Syitä Kätevän erinomaiseen tulokseen on monia.

”Tämä malli on moneen kertaan koeponnistettu ja viilattu. Meillä on pitkä historia kehitysvammaisten ihmisten työllistämisessä sekä vahva kehitysvammapuolen osaaminen”, kiteyttää Laakkonen.

Viimeiset viisi vuotta Kätevä on kehittänyt systemaattisesti työllistämisen polkua yhteistyössä työnantajien ja asiakkaiden kanssa. Myös intensiivinen ja hyvin avoin keskustelu työnantajien edustajien kanssa on ollut eräs niistä avainasioista, jotka ovat mahdollistaneet Kätevän kohderyhmän tavallista runsaslukuisemman työllistymisen.

”Hyvät työllistymistuloksemme johtuvat siitä, että teemme asioita ammattimaisella otteella ja enemmän taidolla kuin pelkällä innolla. Keskitymme pelkästään työhönvalmennukseen ja kaikilla asiakkaillamme on realistiset mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön. Tämä seikka on selvä myös asiakasohjaustyöryhmässä, joka ohjaa palveluumme ainoastaan sellaisia henkilöitä, joilla on aidot mahdollisuudet työllistymiseen”, Laakkonen korostaa.

Sen sijaan henkilöille, joilla ei ole minkäänlaisia realistisia työllistymisen mahdollisuuksia palkkatyöhön, etsitään paremmin heidän tarpeisiinsa sopivia palvelumuotoja.

Palvelu tehty työnantajille helpoksi

Avoin yhteistyö työnantajien kanssa on eräs Kätevän kulmakivistä.

”Teemme ihmisen kokoisia inhimillisiä ratkaisuja, jotka kestävät kauan. Olemme tehneet tätä työtä jo sen verran pitkään, että työnantajat tuntevat meidät, ja he osaavat tarvittaessa ottaa suoraan meihin yhteyttä. Hyvä kello kuuluu kauas ja toimintamme tunnetaan työnantajien parissa”, Laakkonen kuvailee.

Erityisesti isot organisaatiot, kuten S-ryhmä, ovat olleet Kätevälle tärkeitä yhteistyökumppaneita, sillä monet Kätevän asiakaista ovat saaneet työpaikan S-ryhmän myymälöistä.

Työnantajan näkökulmasta tärkeintä on, että palkkaamisenprosessi on sujuvaa ja helppoa, sillä muutoin on mahdollista, että työnantaja turhautuu ja jättää prosessin kesken.

”Käymme työnantajien kanssa seikkaperäisiä keskusteluja siitä, minkälaisia työntekijöitä he haluavat, mitä tehtäviä heillä olisi tarjolla ja etsimme näihin tehtäviin sopivat työntekijät. Työnantajalle kerrotaan millaisia henkilöitä kehitysvammaiset työntekijät ovat ja mitä tukea työnantajat voivat saada palkatessaan kehitysvammaisen työntekijän”, Laakkonen selvittää.

Kätevän tuki työnantajalle jatkuu koko työsuhteen ajan.

”Työnantajat voivat soittaa meille kaikissa tilanteissa, ja tulemme käymään heti, jos ongelmia ilmenee. Lisäksi tarkastamme suunnitelmia ja pidämme arviointikeskusteluja säännöllisesti.”

Nainen seisoo keittiössä tiskipöydän edessä.
Katja Taipale työskentelee Keski-Suomen Hyvinvointialueella Ritoniityn palvelukodissa hoivapalveluapulaisena toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Tukena työelämässä Taipaleella on Kätevän työvalmentajan palvelut.

Vanhat toimintamallit romukoppaan

Erääksi Kätevän vahvuudeksi Laakkonen mainitsee ennakkoluulottomuuden.

”Olemme luopuneet perinteisistä, syvään juurtuneista toimintamalleista, jotka ovat vuosien varrella osoittautuneet toimimattomiksi. Kuuntelemme, mitä asiakkaamme tarvitsevat ja vastaamme siihen. Meillä on avoin keskusteluyhteys sekä työnantajiin että asiakkaisiin ja asiakasohjaukseen. Tämä näkyy hyvissä työllistymistilastoissa.”

Tällä hetkellä Jyväskylän seudun työikäisistä kehitysvammaisista henkilöistä noin kuusi prosenttia on työllistynyt joko palkkatyöhön tai avotyöhön, joka on tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi; avotyöstä on tarkoitus jatkaa eteenpäin johonkin suuntaan.

”Vaikka työsuhde alkaisi avotyönä, tavoitteenamme on aina palkkatyö ja työnantajamme tietävät tämän. Toisaalta myös avotyö voi olla joillekin henkilöille paras mahdollinen vaihtoehto”, muistuttaa Laakkonen.

Hän pohtii, onko ihmisen aina mentävä elämässä eteenpäin esimerkiksi työuralla.

”Eikö joskus voitaisi todeta, että tämän henkilön rahkeet riittävät vain tähän, eikä hänen tarvitse mennä yhtään eteenpäin, varsinkin jos hän viihtyy omassa elämäntilanteessaan eikä halua siihen muutoksia? Meidän tehtävämme on tehdä ratkaisuja asiakkaan omaksi parhaaksi eikä siten, että se miellyttää meitä alan työntekijöitä.”

Kohtaamo

Kehitysvammaisilla henkilöillä on tyypillisesti melko vähän ystäviä ja lisäksi työssäkäyntiin kuluva aika vähentää mahdollisuuksia tavata muita ihmisiä entisestään. Siksi Keski-Suomen hyvinvointialueelle perustettiin hiljakkoin työssäkäyville kehitysvammaisille tarkoitettu kahvilatyyppinen tapaamispaikka, jossa on aina paikalla muutamia ohjaajia. Kohtaamo aukeaa iltapäivällä ja on auki noin kuuteen saakka illalla.

Kohtaamossa työssä käyvillä kehitysvammaisilla henkilöillä on mahdollisuus tavata työpäivän jälkeen muita ihmisiä sekä saada tukea erilaisiin asioihin paikalla olevilta ohjaajilta. Kohtaamossa hoidetaan sekä virallisia asioita että tavataan ystäviä ja saadaan vertaistukea. Kohtaamossa käy päivittäin noin 10–15 asiakasta.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).