”Pertti, otatko kahvia?”, kysyy lähihoitaja Roosa-Maija Raitio. Perttiä, joka esiintyy tässä jutussa vain etunimellään, ei tarvitse kahta kertaa pyytää, vaan hän on salamana pöydässä, kulauttaa kahvin menemään ja popsii päälle marjapiirakkaa. Jatkuvasti kovaa ääntä pitävä Pertti on asunut Tyrnävällä sijaitsevassa Pentinkulmassa jo pitkään. 13-paikkainen yksikkö kuuluu Lakeuden Palveluyhdistykseen, joka tarjoaa […]lue lisää
Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten elämässä joudutaan usein rajankäyntiin vapauden ja vastuun kysymyksissä. Monella on suuri tarve itsenäistymiseen ja omasta elämästä päättämiseen. Kuitenkin lopullinen päätäntävalta kehitysvammaisten ihmisten asioihin on ammattilaisilla. Olin kehitysvammahuollon psykologina 1980-luvun loppupuolella. Psykologian opinnot eivät suoraan valmista millekään psykologian sovellutusalueelle, vaan työtehtävät on opittava käytännössä. Kehitysvamma-ala on työntekijöilleen […]lue lisää
Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen on vammainen kahden pienen lapsen äiti. Lapsista vanhempi on päiväkodissa ja nuorempaa hoitaa tällä hetkellä vanhempainvapaalla oleva isä. Kun lapset olivat pienempiä, päävastuu lasten hoidosta oli Urhosella. Lapsiperheen arjen ja omien töiden yhteensovittaminen vaatii jo sinänsä paljon sumplimista ja pitkää pinnaa. Urhosen tapauksessa lisähaastetta arkeen […]lue lisää
”Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ilman erottelua esimerkiksi vammaisuuden perusteella. Seksuaalisuus on eräs ihmisyyden tärkeistä ulottuvuuksista eikä sitä voi kukaan muu rajoittaa”, tähdentää seksuaalipedagogi Katriina Bildjuschkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Seksuaalioikeuksien toteutuminen edellyttää asennemuutosta niin perheissä kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Katriina Bildjuschkin on toimessaan seksuaalipedagogina pitänyt lukuisia seksuaalikasvatuksen tuokioita kehitysvammaisille nuorille kouluissa ja […]lue lisää
”Te olette kaikki olleet tilanteissa, joissa asiakas juoksee karkuun. Jos näin tapahtuu, onko se ongelma hänelle vai teille?”, kysyi Bo Hejlskov Elvén erityishuollon ja opetusalan ammattilaisilta huhtikuun lopussa pitämässään yleisötilaisuudessa Helsingissä. ”Teillä ammattilaisina on vastuu siitä, ettei asiakkaan käyttäytymisestä muodostu ongelmaa. Teidän tehtävänne on tutustua haastavaa käyttäytymistä vähentäviin teorioihin, metodeihin […]lue lisää
Kuntayhtymä Kårkulla vastaa ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten palveluista Suomessa. Siihen kuuluu 33 ruotsinkielistä ja kaksikielistä kuntaa. Kårkullassa painotetaan vammaisten ihmisten oikeutta elää mahdollisimman normaalia elämää yhdessä muiden kanssa. Lisäksi kuntayhtymässä uskotaan vahvasti siihen, että kaikilla ihmisillä on yhteiskunnalle ja yhteisölleen jotakin annettavaa. Kårkullan arjessa vaikuttaa voimakkaasti kehitysvammaisten asumisohjelma, joka ohjaa valtakunnallisesti […]lue lisää
”Itsemääräämisoikeus on tärkeää, että ei ajettaisi ihmisten omien toiveitten yli”, toteaa Soile Paukkonen mietteliäästi. Puijonsarven palvelukodissa Kuopiossa asuva Paukkonen on viime aikoina miettinyt paljonkin itsemääräämiseen liittyviä asioita, sillä hän on mukana Savon Vammaispalvelusäätiön hallinnoimassa Tuetusti päätöksentekoon -projektissa kokemusasiantuntijana. Hän on toimi hiljakkoin myös puheenjohtajana projektin järjestämässä seminaarissa. Tehtävään Paukkonen valmistautui […]lue lisää
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että henkilö voi päättää itseään koskevista asioista. Itsemääräämisoikeutta koskevan erillisen lain säätämiseen havahduttiin Suomessa siinä vaiheessa, kun alettiin tutkia mahdollisuuksia ratifioida YK:n vammaissopimus ja huomattiin, että olemassa oleva lainsäädäntömme on sen kanssa ristiriidassa. Erityisesti kehitysvammalaissa on ongelmallisia pykäliä. YK-sopimus kieltää yksiselitteisesti vapaudenriiston vammaisuuden perusteella. Kehitysvammalain kyseenalaisia kohtia […]lue lisää
Kehitysvamma-alalle päädytään tyypillisesti suunnittelematta ja vahingossa kun yksi asia johtaa toiseen. Kouluttaja Outi Raunetvuon tapaus oli astetta rankempi, sillä hänet houkuteltiin alalle. Työuransa alkuvaiheissa Raunetvuo työskenteli mielenterveyspuolella, jonne hän luulotteli asettuvansa pysyvästi. 80-luvun alussa nuori ja kokematon Raunetvuo saatiin kuitenkin ympäripuhuttua ohjaajaksi kehitysvammaisten asuntolaan, kuten senaikainen termi kuului. ”Lähdin hyvin […]lue lisää
Kuluva vuosi on Kehitysvammaliitossa itsemääräämisen teemavuosi. Aihe on aina ajankohtainen ja erityisen ajankohtaiseksi sen tekee uudistuva lainsäädäntö. Nykyiseen vammaislainsäädäntöön kohdistuu monenlaisia uudistustarpeita. Yleinen vammaiskäsitys ja vammaisten ihmisten elämä on viime vuosina muuttunut ja muuttuu edelleen. Lainsäädäntö on monilta osin puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia. Koska voimassa oleva […]lue lisää
