Aistiärsykkeet vaikuttavat jokaisen toimintakykyyn ja arjen sujuvuuteen yksilöllisesti. Aistikuormitus kertyy vaivihkaa, jolloin ihminen ei ehkä kuormitushetkellä huomaa, miten paljon joutuu pinnistelemään. Aistiystävällisten ympäristöjen kehittäminen edellyttää, että tunnistamme, mitkä tekijät tuottavat[…]
Piret Vermilän tuore väitöskirja Leikin ja vuorovaikutuksen muotoja lapsilla, joilla on autismikirjo -tapaustutkimus tarkastelee kolmen kouluikäisen lapsen, jolla on autismikirjo, leikkimisen kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten[…]
Kiireetön oleskelu ja hauskanpito syvästi kehitysvammaisten asukkaiden kanssa olisi määriteltävä heidän kanssaan työskentelevien lähityöntekijöiden työtehtäväksi, sillä se parantaisi asukkaiden sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.
Onnellisuutta ei voi opetella, mutta jokainen voi tehdä onnellisuutta edistäviä asioita, sanoo professori Markku Ojanen.
Kehitysvammaiset henkilöt ovat marginaalin marginaalissa työllistymisen edistämisen kentässä. Siksi työ ja työllistyminen ovat kulkeneet yhtenä vahvana tutkimuslinjana Kehitysvammaliiton tutkimuksissa jo pitkään.
40 vuotta sitten alkaneella Kehitysvammaliiton tutkimustoiminnalla on ollut alan kehityksen kannalta keskeinen merkitys. Tulevaisuudessa tutkimukseen olisi hyvä tuoda erilaista näkökulmaa sellaisilta tieteenaloilta, joita kehitysvamma-alalla ei ole perinteisesti nähty, toteaa Markku[…]
Kehitysvammaliitolla oli vuonna 1996 tehtävänään mahtava urakka. 10. kehitysvammatutkimuksen maailmankongressin järjestäminen Helsingissä on ollut liiton historian suurin voimanponnistus. Kongressin saamiseksi Suomeen tarvittiin myös joulupukin vetoapua sekä Marianne-karkkeja.
Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta ja sen pohjalta rakennetut koulutuskokonaisuudet ovat olleet merkittävänä suunnannäyttäjänä yksilöllisten asumispalvelujen ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisen näkökulmista Varsinais-Suomen erityishuoltopiirissä.
Viimeksi kuluneiden neljänkymmenen vuoden kuluessa puhevammaisten ihmisten viestinnän mahdollisuudet ja niiden tutkimus ovat kehittyneet paljon. Kehitys ilmentää paitsi viestinnän kuntoutuksen myös vammaisten ihmisten aseman ja yhteiskunnallisten ilmiöiden moninaisia muutoksia.
Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta on ollut viimeisen 40 vuoden aikana laaja-alaista ja monipuolista. Eri vuosikymmeninä tutkimuksen painopistealueet ovat vaihdelleet, mutta perimmäinen motiivi, kehitysvammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen, on alleviivannut kaikkea tutkimustoimintaa.