Arkisto - Tutkimuksessa tapahtuu

Sivu 1 / 4 (35 artikkelia)

Kyvykkyyden vaatimus ja ihmisoikeuksien toteutuminen palvelujärjestelmässä

Kansalaispolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikka. Saadakseen yhtäläiset oikeudet ja etuisuudet yhteiskunnassa ihmisen on täytettävä myös kansalaisuuteen kytketyt velvollisuudet. Kansalaisuuspolitiikka kytkeytyy ihmisoikeuspolitiikkaan, sillä kansalaisuus ja sen tunnustaminen ovat ihmisoikeuksien toteutumisen ehto. Esimerkiksi Suomen sterilointikomitean mietinnössä vuodelta 1929 todetaan, että ”yleisesti tunnustettu oikeusperiaate on, että yksilön edun on väistyttävä silloin kun hänen ja […]lue lisää

Hoivarobottien monet kasvot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen robotiikka on kehittyvässä vaiheessa. Robottien hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa on rajallista, mutta teknologisen kehityksen myötä roboteille löydetään uusia käyttökohteita. Teknologian lisääminen ihmiskeskeisesti toteutettavassa hoidossa ja hoivassa asettaa robotiikalle erityisiä vaatimuksia, oli sen sovelluskohde sitten toiminnallinen tai sosiaalinen. Millaisia robotteja asumispalvelujen ja päivätoiminnan tarpeisiin on tarjolla nyt ja tulevaisuudessa, miten […]lue lisää

Kehitysvammaisten henkilöiden asuminen ja elämänlaatu: olemassa olevan tutkimustiedon kartoitusta

Kehitysvammaisten ihmisten asumisen kehittämisen keskiössä on 1970-luvun lopulta alkaen ollut laitoshoidon lakkauttaminen ja sen korvaaminen yhteisöissä sijaitsevilla asunnoilla ja palveluilla. Elämänlaadun käsite on ollut keskeisessä asemassa näiden muutosten vaikutuksia arvioivassa kansainvälisessä tutkimuksessa (Bertelli ym. 2013). Mitä elämänlaadulla sitten tarkoitetaan? Määritelmiä on useampia, mutta ne sisältävät kuitenkin tavallisesti ainakin terveyden ja […]lue lisää

Sosiaalisen maailman merkityksekäs rakentuminen – tutkimus lievästi kehitysvammaisista nuorista

Olen väitöskirjatutkijana Helsingin yliopistossa ja valmistelen parhaillaan tutkimusta lievästi kehitysvammaisten nuorten sosiaalisen maailman rakentumisesta. Tässä artikkelissa esittelen tutkimukseni aihetta ja kerron, mistä tutkimusaiheeni sai alkunsa. Tutkimuksen tekeminen on jo pitkään kiinnostanut ja motivoinut minua, ja haaveenani onkin ollut mahdollisuus päästä tutkijan uralle. Olin muutama vuosi sitten mukana Helsingin yliopiston hankkeessa, […]lue lisää

Autismikirjon henkilöiden arkeen apua tutkimustiedolla

Ylilääkäri Elina Santti kertoi tilaisuudessa, että varhainen diagnosointi sekä autismin kanssa samanaikaisesti esiintyvien mielenterveyden häiriöiden ja fyysisen terveyden hoito parantaa tutkimusten mukaan merkittävästi autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä elämänlaatua. Autismikirjon esiintyvyys on 50-kertaistunut verrattuna 1960-lukuun Autismi on tila, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi ympäröivään maailmaan ja miten yhteiskunta reagoi häneen. Usein […]lue lisää

Toteutuvatko vammaisten ihmisten oikeudet Suomessa? Mitä vammaiset ihmiset itse ajattelevat?

YK:n vammaissopimus valmistui vuonna 2006. Sen tarkoituksena on ollut edistää ja parantaa vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikka samat oikeudet ovat olleet olleet olemassa myös muissa ihmisoikeussopimuksissa, nämä eivät ole onnistuneet takaamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnissamme. Siksi on tarvittu erillinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Suomi allekirjoitti YK:n vammaisten ihmisten […]lue lisää

Älykaiutin ja tekoäly – sattumalta saavutettavaa teknologiaa?

Tulevaisuuden visioissa on jo vuosikymmeniä esitelty maailmaa, jonka ihmiset ovat vuorovaikutuksessa laitteiden kanssa luonnollisen puheen ja äänikomentojen kautta. Miellyttävä mies- tai naisääni herättää sinut aamulla kyselemällä kuulumisia. Voit kytkeä kodin verkkoon kytketyn kahvinkeittimen päälle äänikomennolla ja pyytää soittamaan lempimusiikkiasi. Puheentunnistus yhdistettynä tekoälyyn, ja kodin eri laitteiden ohjaaminen eivät ole enää […]lue lisää

Vammaisten lasten kohtaaminen ammatillisissa käytännöissä

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Vammaisten lasten kohdalla tämä oikeus toteutuu aikaisempien tutkimusten ja selvitysten mukaan liian harvoin. Kirjallisuuskatsauksessani olen osoittanut, että vammaisten lasten arkeen liittyvissä instituutioissa kuten varhaiskasvatuksessa, koulussa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lasten kuulluksi tulemiseen vaikuttavat ammattilaisten asenteet ja heidän kommunikaatiotaitonsa sekä […]lue lisää

DigiLukiseula tunnistaa lukivaikeusriskin

Lukivaikeus eli dysleksia on lukemisessa tai kirjoittamisessa ilmenevää vaikeutta, joka ilmenee lukemisen epätarkkuutena, hitautena tai molempina sekä vaikeutena kirjoittamisessa, etenkin oikeinkirjoituksen pulmina. Vaikeutta voi myös olla sekä lukemisessa että kirjoittamisessa. Suomen kielessä erityisesti lukemisen hitaus on tyypillinen lukivaikeuteen liittyvä piirre. Lukivaikeutta arvioidaan olevan noin 5-10 prosentilla väestöstä. Lukivaikeus on periytyvää, […]lue lisää

Lasten ja nuorten osallisuuden menetelmien lähteillä

Osallisuus antaa lapselle tai nuorelle tunteen siitä, että hän voi omassa yhteisössään aidosti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. YK:n Lastenoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimijoita. Perustuslain 6.3§:n mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mitä on kuvattu lapsen osallisuuden normatiiviseksi ytimeksi. Tästä perustuslaillisesta oikeudesta on tullut […]lue lisää