Lapset ja nuoret - Kaikki uutiset

Sivu 3 / 4 (33 artikkelia)

Psyykkisesti oireilevat lapset koulussa

Jokaisella lapsella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi kasvuympäristöissään, josta lähimmät ovat koti ja koulu. Psyykkisesti oireilevat lapset eivät voi hyvin. He tarvitsevat lähiympäristönsä aikuisten tukea, apua ja huolenpitoa tavanomaista enemmän. Koulussa näkyvä lasten psyykkinen oireilu on ilmiönä monisäikeinen, mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Oppilas, jolla on psyykkistä oireilua määrittyy väitöskirjassani perusopetusikäisenä […]

Lue lisää…

Koulupolulta urapolulle

YK:n vammaissopimus velvoittaa tarjoamaan vammaisilla henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osallistumiseen. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Minkälaisia koulu- ja urapolkuja koulutusjärjestelmämme tällä hetkellä tarjoaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille? Toteutuvatko YK:n vammaissopimuksen velvoitteet Suomessa? Kehitysvammaisen lapsen koulupolku alkaa usein esikoululla vuotta aikaisemmin […]

Lue lisää…

Ei minusta tullutkaan…

Vuoden 2014 Koulutuksen tilastollisen vuosikirjan mukaan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita opiskeli vuonna 2013 ammatillisissa erityisoppilaitoksissa 2873 opiskelijaa ja yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa 21 774 opiskelijaa. Heistä 20 723 opiskeli oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa, 732 näyttöön valmistavassa koulutuksessa ja 319 oppisopimuskoulutuksessa. Yleisissä ammattioppilaitoksissa opiskelevista 1487 opiskeli erityisryhmässä ja 17 414 yleisopetuksen ryhmässä. Koulutuksen […]

Lue lisää…

Positiivista pönkkäystä Oulussa

Nuorten Ystävien klubitalot toimivat Oulun lisäksi Kajaanissa ja Rovaniemellä. Toiminta on suunnattu osatyökykyisten matalan kynnyksen toimintaan. Tarkoituksena on saada ihmiset rauhalliseen tahtiin takaisin työmarkkinoille. Klubitalojen jäsenistä viidennes on kehitysvammaisia ihmisiä. Muihin vammaisryhmiin kuuluvia on noin 15 prosenttia asiakkaista. Valtaosa Klubitalojen asiakkaista on mielenterveyskuntoutujia. Klubitaloissa opetellaan alusta alkaen perustoimintaa, joka tulee […]

Lue lisää…

FASD-hankkeessa töitä piisaa

Äitien raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on suurin kehitysvammaisuutta aiheuttava tekijä länsimaissa. Se olisi myös täysin estettävissä jos odottavat äidit eivät käyttäisi raskauden aikana alkoholia laisinkaan. Tästä syystä FASD:iin (fetal alcohol spectrum disorders) liittyvä tutkimus, tiedotus, vaikuttaminen ja tukitoimenpiteiden kehittäminen koetaan Suomessa erittäin tärkeäksi. Kehitysvammaliitto tarttui jälleen vuosi sitten tähän tärkeään aiheeseen Raha-automaattiyhdistyksen […]

Lue lisää…

Sisupartio vahvistaa yhteisöllisyyttä

Sisupartiolaisten tunnus, jalussolmun sisällä oleva sammakko, symboloi sisupartiolaisten keskeistä piirrettä, sitkeyttä. Sammakko on vahvan jalussolmun sisällä, jonka vammaton ja vammainen partiolainen yhdessä solmivat. Kirkkonummella sisupartiotoimintaa harrastetaan Kuninkaantien Kipinät -partiolippukunnassa. ”Tarinan mukaan sammakko tippui vahingossa kermakannuun, joka oli niin korkea, että sammakko ei kyennyt hyppäämään ulos. Niinpä sammakko ui kannussa sitkeästi […]

Lue lisää…

Säästöt pelottavat asiantuntijaa

Kaksi vuotta nykyisessä tehtävässään Oulussa toiminut Oranen on koulutukseltaan kehitys- ja kasvatuspsykologiaan erikoistunut psykologi ja hän on toiminut yli 25 vuotta lasten ja nuorten palveluihin liittyvissä tehtävissä. Urataipaleensa aluksi Oranen työskenteli perheneuvolassa ja sen jälkeen psykologin tehtävissä sosiaalivirastossa. Sieltä tie jatkui Ensi- ja turvakotien liiton palvelukseen, jossa Oranen toimi perheväkivaltaan […]

Lue lisää…

Yksilölliset koulutusvalinnat ovat osa kehitysvammaisen nuoren hyvää elämää

Kehitysvammaiset nuoret haaveilevat omasta elämästä, uusien asioiden oppimisesta, ammatista ja työstä sekä ystävistä. Yksilöllisten tarpeiden mukaan muuntuva koulutus, siirtymävaiheen yhteistyö sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut tukevat näiden haaveiden toteutumista, toteaa KM Anneli Hermanoff tuoreessa kehitysvammaisten nuorten toisen asteen koulutuspolkuja tarkastelevassa väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Lapin yliopistossa 1.4.2016. Tutkimukseen osallistui 14 kehitysvammaista […]

Lue lisää…

Minä en tiedä, miltä sinusta tuntuu

”Tiedätkö äiti, mikä on kaikkein ärsyttävintä”, tyttäreni puuskahti eteisessä. ”Kun joku sanoo mun puolesta, miten jokin asia on, vaikka ei oikeasti tiedä ollenkaan. Ja sitä tapahtuu mulle koko ajan.” Lapsi sitoi kengännauhojaan. Yritys oli mennyt ensin mönkään, ja olin ehtinyt ääneen rauhoitella: taito vain on unohtunut, kun viime kerrasta on […]

Lue lisää…

Kairassa kuultua

Suomi on pitkä maa ja alueelliset erot suuria. Miten asiat ratkaistaan, jos asiakaskuntaan kuuluu koltansaamea, inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea puhuvia asiakkaita, välimatka lähimpään sosiaali- ja terveyskeskukseen on lähes kaksisataa kilometriä, eikä moniammatillista tiimiä ole lähimailla? On kehitettävä jalkautuvia palveluita, hyödynnettävä etäteknologiaa, verkostoiduttava yli hallinnon ja valtakunnan rajojen suomalaisten ja norjalaisten […]

Lue lisää…