Tutkimuksessa tapahtuu - Kaikki uutiset

Sivu 2 / 4 (36 artikkelia)

Lasten ja nuorten osallisuuden menetelmien lähteillä

Osallisuus antaa lapselle tai nuorelle tunteen siitä, että hän voi omassa yhteisössään aidosti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. YK:n Lastenoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimijoita. Perustuslain 6.3§:n mukaan lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, mitä on kuvattu lapsen osallisuuden normatiiviseksi ytimeksi. Tästä perustuslaillisesta oikeudesta on tullut […]

Lue lisää…

Tutkimusta kehitysvammaisten taidetoiminnan etiikasta ja ”punkisti rokkaavasta” vaikuttavuuskampanjasta

Tämänkaltaisia kysymyksiä pohdin tekeillä olevassa, kehitysvammaisia aikuisia osallistavan tanssipedagogisen toiminnan etiikkaa käsittelevässä väitöstutkimuksessani Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Lähestyn aihettani taiteellis-pedagogisesti ja postkvalitatiivisesti. Taiteellis-pedagoginen tutkimus perustuu taiteelliseen ja taidepedagogiseen toimintaan. Siinä taiteen tekeminen ja opettaminen; luova, kehollinen, performatiivinen ja vuorovaikutteinen toiminta nivoutuu osaksi tiedon tuottamisen prosesseja. Postkvalitatiivisessa eli laadullisen jälkeisessä tutkimuksessa metodologisiin valintoihin […]

Lue lisää…

Maahanmuuttajataustaiset perheet kohtaavat useita haasteita perus- ja vammaispalveluiden käytössä

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten vammaisiksi määriteltyjen henkilöiden määrää on vaikeaa arvioida, sillä Suomessa ei tilastoida vammaisuutta tai asiakkuutta etnisyyden mukaan. Prosenttiluvut vammaisten henkilöiden määrästä suhteutettuna koko väestöön vaihtelevat vammaisuuden määrittelyn mukaan. Euroopan tilastoviraston vuonna 2012 toteuttamassa tutkimuksessa vammaisiksi määriteltiin ne henkilöt, jotka kokivat terveysongelman tai toimintarajoitteen vaikeuttavan osallistumistaan jollakin elämänalueella, kuten […]

Lue lisää…

Sosioemotionaalinen kompetenssi edistää kouluviihtyvyyttä

KT Seija Mannisen erityispedagogiikan väitöskirja ”Kouluviihtyvyys ja siihen liittyvät tekijät peruskoulussa ja toisen asteen opinnoissa” tarkastettiin 18. toukokuuta 2018 Jyväskylän yliopistolla. KT Seija Manninen osoittaa erityispedagogiikan väitöksessään, että vahva sosioemotionaalinen kompetenssi selittää erittäin merkitsevästi kouluviihtyvyyttä ja kouluun kiinnittymistä. Siihen liittyviä oppilaiden taitoja voidaan kehittää. Koulun oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus oppilaan […]

Lue lisää…

Työntekijöiden työhyvinvointi on palvelujen laadun edellytys

Kehitysvammapalveluja ohjaaviksi periaatteiksi ovat 2000-luvulla nousseet sellaiset arvot tai periaatteet kuten itsemäärääminen ja laajemmin vammaisten ihmisten oikeudet, yksilölähtöisyys tai -keskeisyys, osallisuus ja kansalaisuus. Sitä, miten hyvin nämä arvot ja periaatteet toteutuvat palveluissa, määrittää viimekädessä asiakastyötä tekevien työntekijöiden toiminta. Työntekijöiden hyvinvointi on tutkitusti yhteydessä motivaatioon, sitoutumiseen, jaksamiseen ja myös työsuoritukseen. On […]

Lue lisää…

Digitaalisen alustan kautta toivottua tukea erityislapsen, perheen ja sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen

Yhteiskunnassamme sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yksi tarkoituksista on parantaa toimintatapoja yhdenvertaisesti. Uudistuksessa tuetaan myös digitalisaation edistämistä ja kansalaisten omaa osallisuutta. Digitalisaation lisääntymisestä huolimatta tiedon siirtymisessä ja vuorovaikutustilanteissa kohdataan edelleen haasteita. Erityislapsen tiedot ovat siroteltuna eri paikkoihin ja tietojärjestelmät eivät välttämättä kykene keskustelemaan keskenään. Vanhempien tehtäväksi jää yksittäisten tietojen ja paperien […]

Lue lisää…

Digitaaliset kuilut – koskettavatko ne vammaisia ihmisiä Suomessa?

Yhteiskunnan teknisestä kehityksestä eli digitalisaatiosta on keskusteltu paljon viime vuosina. Monia julkisia palveluja on pyritty muuttamaan digitaalisiksi siten, että kansalaiset voisivat käyttää niitä sähköisesti. Tarjolla on myös täysin sähköisesti toteutettuja palveluita esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmien hoitoon. Digitalisaation tarjoamat laitteet ja sovellukset eivät kuitenkaan ole kaikkien käytettävissä. Tämä on herättänyt huolen siitä, […]

Lue lisää…

Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden hyvää elämää jäljittämässä

Käynnissä olevassa Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä -hankkeessa tutkitaan vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten elämää ja kokemuksia hyvinvoinnin ja hyvän elämän näkökulmasta. Hankkeessa kysytään, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja miten tämä mahdollistuu vaikeasti kehitysvammaiselle henkilölle. Hankkeessa olemme lähestyneet tätä kysymystä vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten arjen tarkastelun kautta. Tutkimukseen on osallistunut kuusi eri ikäistä […]

Lue lisää…

ArtsEqual lisää osallisuutta ja hyvinvointia

Parhaillaan käynnissä oleva Taideyliopiston koordinoima ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide ja taidekasvatus kaikille tasapuolisesti kuuluvana peruspalveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Toisin sanoen hankkeessa tarkastellaan taiteen yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutuksia nimenomaan tasa-arvon näkökulmista ja pyritään kehittämään sellaisia taiteen ja taidekasvatuksen palveluja, […]

Lue lisää…

Hiiriä, ihmisiä ja alkoholia

Olemme kaikki syntyneet perintötekijöittemme ja elinympäristömme yhteistyön tuloksena. Olemuksemme on siis melkoista sattuman kauppaa, eivätkä kortit jakaudu aina reilusti. Ensin ympäristö vaikuttaa sukusoluihin ja myöhemmin kehitykseemme kohdussa. Vanhempammekaan eivät voi aina tehdä terveellisiä valintoja puolestamme, etenkään jos he eivät ole edes tienneet elämämme alkaneen. Heti alkumetreillä kehitykseemme on vaikuttanut sattuma […]

Lue lisää…