Sikiöaikana päihteille altistuneilla usein mielenterveysongelmia nuoruusiässä

Päihteidenkäyttö raskauden aikana on merkittävä riskitekijä sikiön keskushermoston ja aivojen kehitykselle. Altistuminen päihteille raskausaikana lisää riskiä elinikäisille häiriöille kehityksen eri osa-alueilla. Häiriöt voivat näkyä muun muassa kognitiivisen kehityksen, toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen sekä adaptiivisten taitojen häiriöinä. Nämä häiriöt voivat lisätä alttiutta myös muille haasteille, esimerkiksi koulutukseen, mielenterveyteen, työllistymiseen ja itsenäiseen asumiseen liittyen.

Niina-Maria Nissinen tarkasteli tutkimuksessaan 615:n raskausaikana päihteille altistuneen nuoren elämää. Heidän äitinsä olivat olleet HAL-erityisäitiyspoliklinikkojen asiakkaina raskausaikana. Äideistä osa käytti ainoastaan alkoholia, jotkut pelkästään huumeita ja osa oli sekakäyttäjiä. Vertailuryhmänä oli 1787 nuorta, joiden äideillä ei ollut raskausaikana viitteitä päihteidenkäytöstä.

Vertailu kertoi, että sikiöaikana päihteille altistuneilla nuorilla oli selvästi muita nuoria huonompi koulumenestys ja enemmän taloudellisia vaikeuksia. Päihteille sikiöaikana altistuneista nuorista 38 prosenttia oli suorittanut toisen asteen koulutuksen, kun taas vertailuryhmässä, jossa sikiöaikaista päihdealtistusta ei ollut, yli puolella nuorista oli toisen asteen koulutus. 50 prosenttia päihteille altistuneista nuorista oli tarvinnut pitkäaikaista toimeentulotukea, verrokkiryhmästä 17 prosenttia.

Näissä vertailuissa ei ollut mukana niitä päihteille altistuneita nuoria, joilla oli kehitysvamma. Päihteille altistuneista nuorista 2,1 %:lla oli diagnosoitu kehitysvamma. Vertailuryhmässä kehitysvammaisia nuoria oli 0,8 %.

Päihteille altistuneita nuoria hoidettiin kaksi kertaa todennäköisemmin mielialahäiriöiden ja neuroottisten häiriöiden vuoksi erikoissairaanhoidossa kuin vertailuryhmän nuoria. Juuri mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt osoittautuivat merkittäväksi riskitekijäksi koulumenestyksen ja taloudellisen toimeentulon kannalta.

Kasvuympäristöllä suuri merkitys

Päihteille raskausaikana altistuneiden nuorten elämässä monet riskitekijät kasaantuivat. Erityisesti äidin huono-osaisuus näkyy myöhemmin nuorten elämässä.

”Päihteille raskausaikana altistuneiden nuorten äideillä esiintyi useammin mielenterveyden häiriöitä, päihdeongelmia, toimeentulotuen vaikeuksia ja rikollisuutta. Riskitekijöiden kasaantuminen oli todennäköisesti syy sille, että suurin osa päihteille raskausaikana altistuneista lapsista oli sijoitettu kodin ulkopuolelle varhaislapsuudessa”, Nissinen kertoo.

Äidin huono-osaisuus ja kodin ulkopuolinen sijoitus olivat yhteydessä nuoren mielialahäiriöihin ja neuroottisiin häiriöihin. Nämä puolestaan selittivät koulutuksen puuttumista ja olivat merkittävä riskitekijä pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeelle.

Nissinen korostaa, että näiden lasten ja nuorten varhainen tunnistaminen ja yksilöllinen tukeminen on tärkeää, jotta voidaan ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien ja sitä kautta monen muun ongelman syntyminen ja syrjäytyminen.

”Emme tunnista tällä hetkellä riittävän hyvin oireilevia nuoria, sillä altistus ei välttämättä näy ulospäin. Perheen päihdeongelman tunnistaminen on usein haasteellista. Varsinkin, jos oireet alkavat näkyä vasta nuoruusiässä, syyn paikallistaminen raskauden aikaiseen päihteidenkäyttöön on haastavaa. Siksi voidaankin puhua näkymättömästä kansanterveysongelmasta”, Nissinen sanoo.

”Väitöskirjassa tutkitut haasteet ovat tunnistettuja syrjäytymisen riskitekijöitä. Päihteille raskausaikana altistuneiden nuorten tukeminen ja nuoruusiän haasteiden ennaltaehkäisy vaativat riskiryhmässä olevien varhaista tunnistamista sekä yksilölliset tarpeet huomioonottavaa tukea. Ennaltaehkäisy vaatii nuorten tunnistamisen ohella varhaista puuttumista kasvuympäristön riskitekijöihin”, Nissinen toteaa.

Niina-Maria Nissinen: Secondary Disabilities in Finnish Youth with Prenatal Substance Exposure