Parhaillaan käynnissä oleva Taideyliopiston koordinoima ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide ja taidekasvatus kaikille tasapuolisesti kuuluvana peruspalveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.[…]
Olemme kaikki syntyneet perintötekijöittemme ja elinympäristömme yhteistyön tuloksena. Olemuksemme on siis melkoista sattuman kauppaa, eivätkä kortit jakaudu aina reilusti. Ensin ympäristö vaikuttaa sukusoluihin ja myöhemmin kehitykseemme kohdussa. Vanhempammekaan eivät voi[…]
Jokaisella lapsella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi kasvuympäristöissään, josta lähimmät ovat koti ja koulu. Psyykkisesti oireilevat lapset eivät voi hyvin. He tarvitsevat lähiympäristönsä aikuisten tukea, apua ja huolenpitoa tavanomaista[…]
Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu (nykyisin Xamk) toteuttivat vuosina 2015 ja 2016 Kelan rahoittaman tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuntoutujan osallistamista kuntoutumistavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden seurantaan Goal Attainment Scaling -menetelmällä[…]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on toteuttanut vuodesta 2012 lähtien Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta (ATH). Tutkimus on koko maata kattava. Kehitysvammaliitto on mukana THL:n ja RAY:n koordinoimassa järjestötoimijoiden tutkimusverkostossa,[…]
Eveliina Alari ja Karoliina Koskinen tarkastelivat tänä syksynä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassaan työvalmentajien ja ohjaajien näkemyksiä kehitysvammaisten naisten vahvuuksista ja haasteista työssä ja työllistymisessä.
Koulutuksesta ja työelämästä ulkopuolelle jääminen on Suomessa laajamittainen sosiaalipoliittinen ja kansantaloudellinen ongelma. Suurta huolta on kannettu – eikä syyttä – syrjäytymisuhan alaisista, koulutusta ja tai työtä vailla olevista nuorista. Heidän[…]
Kehitysvammaliitto on mukana pohjoismaisessa huippututkimusverkostossa Justice Through Education in Nordic Countries – lyhyesti JUSTED. Ohjelmassa pyritään saamaan uutta tietoa pohjoismaisista koulutusjärjestelmistä, jotta niissä voitaisiin vastata tulevaisuuden yhteiskunnallisiin tarpeisiin. JUSTED-verkostossa on[…]
Kehitysvammaiset nuoret haaveilevat omasta elämästä, uusien asioiden oppimisesta, ammatista ja työstä sekä ystävistä. Yksilöllisten tarpeiden mukaan muuntuva koulutus, siirtymävaiheen yhteistyö sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut tukevat näiden haaveiden toteutumista, toteaa[…]
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne on viime aikoina puhututtanut. Vesala (ym. 2015) tutkimuksen mukaan noin 400 – 500 kehitysvammaista ihmistä on palkkasuhteisessa työssä, toki työhönvalmentajan tuella. Samaan aikaan yli 2000 kehitysvammaista ihmistä[…]