Jokaisella lapsella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi kasvuympäristöissään, josta lähimmät ovat koti ja koulu. Psyykkisesti oireilevat lapset eivät voi hyvin. He tarvitsevat lähiympäristönsä aikuisten tukea, apua ja huolenpitoa tavanomaista enemmän. Koulussa näkyvä lasten psyykkinen oireilu on ilmiönä monisäikeinen, mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Oppilas, jolla on psyykkistä oireilua määrittyy väitöskirjassani perusopetusikäisenä […]
Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu (nykyisin Xamk) toteuttivat vuosina 2015 ja 2016 Kelan rahoittaman tutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuntoutujan osallistamista kuntoutumistavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden seurantaan Goal Attainment Scaling -menetelmällä (GAS). Arviointitutkimukseen osallistui 20 Keski-Suomen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osaston potilasta sekä 20 Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin kuntayhtymän eli Etevan kehitysvammapsykiatrian […]
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on toteuttanut vuodesta 2012 lähtien Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimusta (ATH). Tutkimus on koko maata kattava. Kehitysvammaliitto on mukana THL:n ja RAY:n koordinoimassa järjestötoimijoiden tutkimusverkostossa, jossa hyödynnetään ATH-tutkimuksen laajaa kyselyaineistoa. Olemme lähestyneet ATH-aineistoa vammaisnäkökulmasta, ja julkaisseet kolme artikkelia, joissa olemme tarkastelleet taloudellista tilannetta, yhteiskuntaan osallistumista […]
Tutkielmassa työvalmentajia ja ohjaajia oli pyydetty arvioimaan avokysymyksien avulla Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 -raportin (pdf) aineistoa. Kyseisen raportin ovat laatineet Hannu T. Vesala, Simo Klem ja Marika Ahlstén. Pro gradu -tutkielmassa arvioitiin kehitysvammaisten ihmisten vahvuuksia ja haasteita työssä ja työllistymisessä sukupuolen näkökulmasta. Molemmilla sukupuolilla oli mainittu vahvuuksina ja haasteina samankaltaisia […]
Koulutuksesta ja työelämästä ulkopuolelle jääminen on Suomessa laajamittainen sosiaalipoliittinen ja kansantaloudellinen ongelma. Suurta huolta on kannettu – eikä syyttä – syrjäytymisuhan alaisista, koulutusta ja tai työtä vailla olevista nuorista. Heidän lisäkseen maassamme arvioidaan kuitenkin olevan tuhansia vammaisia ja pitkäaikaissairaita sekä muita erityisopiskelijoihin kuuluneita työelämän marginaalissa tai täysin ulkopuolella. Tähän liittyen […]
Kehitysvammaliitto on mukana pohjoismaisessa huippututkimusverkostossa Justice Through Education in Nordic Countries – lyhyesti JUSTED. Ohjelmassa pyritään saamaan uutta tietoa pohjoismaisista koulutusjärjestelmistä, jotta niissä voitaisiin vastata tulevaisuuden yhteiskunnallisiin tarpeisiin. JUSTED-verkostossa on noin 140 jäsentä, niin vanhempia tutkijoita, post doc tutkijoita kuin tohtorikoulutettavia. Kehitysvammaliitto on mukana ainoana järjestöorganisaationa. Kehitysvammaliiton edustajina toimivat Antti […]
Kehitysvammaiset nuoret haaveilevat omasta elämästä, uusien asioiden oppimisesta, ammatista ja työstä sekä ystävistä. Yksilöllisten tarpeiden mukaan muuntuva koulutus, siirtymävaiheen yhteistyö sekä riittävät ohjaus- ja tukipalvelut tukevat näiden haaveiden toteutumista, toteaa KM Anneli Hermanoff tuoreessa kehitysvammaisten nuorten toisen asteen koulutuspolkuja tarkastelevassa väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Lapin yliopistossa 1.4.2016. Tutkimukseen osallistui 14 kehitysvammaista […]
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne on viime aikoina puhututtanut. Vesala (ym. 2015) tutkimuksen mukaan noin 400 – 500 kehitysvammaista ihmistä on palkkasuhteisessa työssä, toki työhönvalmentajan tuella. Samaan aikaan yli 2000 kehitysvammaista ihmistä työskentelee tavallisilla työpaikoilla ns. avotyötoiminnassa, joka on sosiaalipalvelua, ei työsuhteista työtä. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ainakin puolet avotyötoiminnassa olevista kehitysvammaisista […]
Kommunikointi on sanallisesti tai muilla tavoin ilmaistujen viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset eivät aina kommunikoi puheella, vaan ilmaisevat itseään esimerkiksi eleiden, ääntelyn ja kehonkielen avulla tai käyttäen erilaisia kommunikoinnin apuvälineitä. Tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa molemmilla osapuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa kommunikoinnin etenemiseen. Puhevammaisen ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen edellyttää, että hänellä on […]
Yksinäisyydestä on tullut keskeinen hyvinvointi- ja terveysvaje aikamme ihmisille ja sen myötä merkittävä yhteiskuntapoliittinen kysymys. Tutkimustulosten valossa mikään muu yhteiskunnallinen tekijä ei alenna suomalaisten koettua hyvinvointia ja terveyttä yhtä paljon kuin yksinäisyys. Suomessa yksinäisyyden yhteys heikkoon terveyteen, toimintakykyyn ja sosiaalisiin ongelmiin on huomattu sekä väestötasoa että yksittäisiä ryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia, […]