Osallisuus antaa lapselle tai nuorelle tunteen siitä, että hän voi omassa yhteisössään aidosti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. YK:n Lastenoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien yleissopimus sekä Suomen perustuslaki velvoittavat toimijoita. Perustuslain 6.3§:n[…]
Miten suhtautua toiseen, erilaiseen ihmiseen? Miten ajatella erilaisuutta, moninaisia identiteettejä ja niiden välisiä suhteita? Miten tasapainotella yksilöiden erilaisten tarpeiden välillä? Miten ymmärtää taiteen ja taiteellisen toimijuuden merkityksiä kehitysvammaisten vapaa-ajantoiminnassa? Miten[…]
Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten vammaisiksi määriteltyjen henkilöiden määrää on vaikeaa arvioida, sillä Suomessa ei tilastoida vammaisuutta tai asiakkuutta etnisyyden mukaan. Prosenttiluvut vammaisten henkilöiden määrästä suhteutettuna koko väestöön vaihtelevat vammaisuuden määrittelyn mukaan.[…]
Oppilaan kyky solmia ja pitää yllä positiivisia vuorovaikutussuhteita on vahvasti yhteydessä hänen kouluviihtyvyyteensä. Niillä, joilla tämä sosioemotionaalinen kompetenssi oli korkea, kouluviihtyvyys vain lisääntyi entisestään toiselle asteelle siirryttäessä, kun taas keskinkertaisen[…]
Kehitysvammapalveluja ohjaaviksi periaatteiksi ovat 2000-luvulla nousseet sellaiset arvot tai periaatteet kuten itsemäärääminen ja laajemmin vammaisten ihmisten oikeudet, yksilölähtöisyys tai -keskeisyys, osallisuus ja kansalaisuus. Sitä, miten hyvin nämä arvot ja periaatteet[…]
Artikkeli pohjautuu kehittämistyöhön (Nikki & Saarvo), jossa tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia mahdollisuuksia ja tarpeita erityislapsen, perheen ja sidosryhmien välisen vuorovaikutuksen kehittämiselle on ja miten vuorovaikutusta tuettaisiin digitaalisen alustan avulla.
Yhteiskunnan teknisestä kehityksestä eli digitalisaatiosta on keskusteltu paljon viime vuosina. Monia julkisia palveluja on pyritty muuttamaan digitaalisiksi siten, että kansalaiset voisivat käyttää niitä sähköisesti. Tarjolla on myös täysin sähköisesti toteutettuja[…]
Käynnissä olevassa Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä -hankkeessa tutkitaan vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten elämää ja kokemuksia hyvinvoinnin ja hyvän elämän näkökulmasta. Hankkeessa kysytään, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja miten tämä mahdollistuu[…]
Parhaillaan käynnissä oleva Taideyliopiston koordinoima ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide ja taidekasvatus kaikille tasapuolisesti kuuluvana peruspalveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.[…]
Olemme kaikki syntyneet perintötekijöittemme ja elinympäristömme yhteistyön tuloksena. Olemuksemme on siis melkoista sattuman kauppaa, eivätkä kortit jakaudu aina reilusti. Ensin ympäristö vaikuttaa sukusoluihin ja myöhemmin kehitykseemme kohdussa. Vanhempammekaan eivät voi[…]