Soveltava voimistelu osaksi valtavirtaa
Vastuullinen toiminta ja ajatus yhdenvertaisuudesta on kehittynyt valtavilla harppauksilla viime vuosina. Erityisen selvästi tämä kehitys näkyy voimisteluharrastuksessa, jossa soveltava voimistelu on kiinteä osa Suomen Voimisteluliiton toimintaa.
Suomen Voimisteluliitossa alkoi vuonna 2021 Erityistä voimaa -niminen hanke, jonka tavoitteena oli saada erilaisia liikkujia mukaan seuran toimintaan ja kehittää seuran toimintaa kaikille avoimen toiminnan näkökulmasta. Hanke kesti kaksi vuotta ja siinä oli mukana yhteensä 20 pilottiseuraa Voimisteluliiton 330:stä jäsenseurasta. Hankkeen ansiosta nykyisin niistä lähes kaikissa on mukana erilaisia liikkujia.
”Erityistä voimaa hanke oli tässä suhteessa erityisen menestyksekäs”, toteaa soveltavan voimistelun asiantuntija ja kehittäjä Sini Mattila, joka työskenteli aluksi liitossa hankkeen työntekijänä mutta ensimmäisen hankevuoden jälkeen siirtyi vakituiseksi nykyiseen tehtäväänsä.
Hankkeen muita saavutuksia ovat esimerkiksi Special Olympics -voimistelun liittäminen osaksi liiton rytmisen voimistelun perustoimintaa.
Huippumäärä mitaleja
Edellisissä Special Olympics -maailman kisoissa, jotka pidettiin Berliinissä tämän vuoden kesäkuussa, Suomea edusti voimistelussa ennätysmäärä osallistujia, neljä voimistelijaa. Maailmankisoihin ei ole tulosrajoja, vaan kukin maa saa kansainväliseltä Special Olympics -järjestöltä maapaikkoja sen mukaan, miten aktiivisesti mitäkin lajia maassa harrastetaan. Special Olympics Finland täyttää kiintiön mukaiset paikat, jos kriteerit täyttäviä urheilijoita löytyy.
”Tämänvuotisista kisoista Suomeen tuli 17 mitalia. Mitaleita oli kaiken kaikkiaan mahdollista saavuttaa 20, joten tulos oli todella hieno. Kiitos tästä kuuluu seuroille, jotka tekevät kentällä valtavan hyvää työtä. Olen varma, että jokaisessa Suomen voimisteluseurassa toivottaisiin erityistä tukea tarvitseva lapsi tai nuori lämpimästi tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan” kehuu Mattila.
Special Olympics -kisat ovat lisänneet soveltavan voimistelun tunnettuutta myös Suomessa entisestään.
Asenteet kehittyvät hyvään suuntaan
”Vastuullinen toiminta ja ajatus yhdenvertaisuudesta on kehittynyt valtavilla harppauksilla viime vuosina samaan aikaan kun koko yhteiskuntamme käy läpi suurta asennemuutosta. Voimistelu on lajina sellainen, että se hyväksyy toimintaansa mukaan kaikenlaiset liikkujat, myös sellaiset voimistelijat, jotka eivät tähtää kilpailuihin ja voittoihin. Ehkä tämä johtuu osittain siitä, että voimistelu valmentajina on paljon henkilöitä, joille on tärkeää kohdella kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti heidän lähtökohdistaan riippumatta”, Mattila pohtii.
Erityistä voimaa -hankkeesta jäi pysyväksi toiminnaksi myös Soveltavan voimistelun verkosto, jonka tarkoituksena on rakentaa entistä yhdenvertaisempaa seuratoimintaa. Verkostossa ovat mukana samat seurat, jotka olivat mukana myös Erityistä voimaa -hankkeessa. Verkoston toimintaan on liittynyt mukaan myös paljon muita seuroja.
Voimisteluharrastukseen on helppo tulla mukaan
Ennen Erityistä voimaa -hanketta Suomen Voimisteluliittoon kuului ehkä 5–10 seuraa, joiden toimintaan osallistui myös erityistä tukea tarvitsevia voimistelijoita. Tällä hetkellä liiton jäsenseuroista 34:llä on jäsenistössään liikkujia, joilla on erityisen tuen tarpeita.
Syitä lajin suosioon on monia. Lajitoimintaan sitoutuneiden ohjaajien lisäksi voimistelu on lajina sellainen, että siihen on helppo ottaa mukaan kaikenlaisia liikkujia. Harrastajat voivat itse valita, millaisessa ryhmässä he haluavat harrastustaan toteuttaa. Osa ryhmistä tähtää kilpailuihin ja osassa voimistelua harrastetaan pelkästä liikunnan ilosta.
”Esimerkiksi henkilöt, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, voivat osallistua erityisesti heille tarkoitettuihin liikuntaryhmiin. Seuroistamme löytyy myös kaikenikäisille avoimia ryhmiä. Erityistä tukea tarvitseville liikkujille suunnatulla leirillämme oli mukana ihmisiä, joista nuorin oli kahdeksan- ja vanhin 46-vuotias”, Mattila selvittää.
Kehitysvammaisille ihmisillä on usein haasteita ystävyyssuhteiden ylläpitämisessä. Voimistelu on oivallinen tapa myös sosiaalisten suhteiden kannalta. Esimerkiksi leirillä on mahdollista solmia uusia merkityksellisiä ystävyyssuhteita eri puolella Suomea asuvien voimistelun harrastajien kanssa.
Seurojen oma osaaminen avainasemassa
”Avain hankkeen onnistumiseen on ollut siinä, että emme ryhtyneet neuvomaan seuroja, kuinka niiden pitäisi toimia, jotta ne saisivat toimintaansa mukaan myös erityistä tukea tarvitsevia voimistelijoita. Sen sijaan olemme luottaneet heidän asiantuntemuksensa, sillä he tuntevat oman kenttänsä kaikkein parhaimmin. Hankkeen tehtävänä oli ainoastaan tarjota ammatillista tukea heitä toiminnalleen”, Mattila valottaa.
Liiton jäsenseurat ovat sitoutuneet erityisliikuntaan niin vahvasti, että erityistä tukea tarvitseville voimistelijoille järjestetään oma ryhmä, vaikka siihen ilmoittautuisi ainoastaan yksi liikkuja.
”Esimerkiksi ensimmäiset Special Olympics -ryhmä ovat syntyneet siten, että aluksi ryhmässä oli vain yksi voimistelija. Myös vain yhtä voimistelijaa ohjaavalle ohjaajalle maksetaan palkkio siitäkin huolimatta, sillä yhden hengen ohjaamisesta koituvat kustannukset katetaan muiden isompien ryhmien tuotoilla”, Mattila kertoo.
Menot pysyvät kurissa myös siten, että useimmissa kaupungeissa ja kunnissa liikuntatilat ovat maksuttomia sovelletun liikunnan ryhmille.
Olemme ihmisiä ihmisille
Hankkeessa mukana olleet ohjaajat saivat koulutusta erityisliikkujien kohtaamiseen. Lisäksi ohjaajilla on jo ennestään voimistelun osaaminen, joka sinällään on riittävä taito myös erityistä tukea tarvitsevien liikkujien ohjaamiseen, varsinkin kun usein liikkuja itse pystyy kertomaan, jos hänellä on jotain erityistä haastetta liikkumisessa.
”Seuroissamme kaikki voimistelijat kohdataan samalla lailla ihmisinä heidän yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta. Olemme ihmisiä ihmisille. Aina on mahdollista keksiä yksilöllinen ratkaisu jokaiseen tilanteeseen”, Mattila korostaa.
Kirjoita kommentti