Vaikuttamistoiminnan päällikkö Miinukka Tuominen-Hakoila työskenteli ennen Kehitysvammaliittoon siirtymistään Vihreässä eduskuntaryhmässä. Yhteistyö Kehitysvammaliiton kanssa herätti kiinnostuksen kolmannen sektorin toimintaan, ja Tuominen-Hakoila halusi tutustua aihepiiriin paremmin Kehitysvammaliiton palveluksessa.
Vapaaehtoistyö messuavustajana on espoolaiselle Klaus Müllerille rakas harrastus, joka tuo hyvää mieltä ja antaa mahdollisuuden tavata paljon uusia ihmisiä ja myös vanhoja tuttuja.
Tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani on merkittävä päivä. STM antoi ehdotuksen uudeksi vammaispalvelulaiksi tänään, 17.2.2022. Lausuntokierros kestää 4.4.2022 asti. Uutta vammaispalvelulakia on valmisteltu ja odotettu kauan. Olen osallistunut lain valmistelutyöryhmiin ja kuulemistilaisuuksiin.[…]
Maarit Koivunen on samanikäinen kuin Kehitysvammaliitto, 70-vuotias. Hänen elämänsä on ollut kovaa työntekoa maatilalla, mutta nyt eläkkeellä hän saa luvan kanssa levätä.
Kehitysvammaliitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Ketju kertoo liiton historiasta. Juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan Kehitysvammaliitosta palvelujen kehittäjänä 1950-luvun alusta kehitysvammalain voimaan tuloon vuonna 1978.
Elämän merkityksellisyys koostuu pienistä asioista, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista, toteaa tutkijatohtori Frank Martela.
Yksi eurooppalaisen sosiaalityön tavoitteista on asiakkaiden osallistaminen sosiaalipalveluissa ja myös vammaissosiaalityön tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisena jäsenenä.
Kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien viikkoa vietettiin 1.-7. joulukuuta 2021. Viikon teemana oli “oikeus elää ilman kiusaamista”. Rinnekodilla järjestettiin teemaviikon aikana biisipajoja, joissa asiakkaat pääsivät tekemään kiusaamisen vastaista biisiä artisti Mercedes apunaan.[…]
Eksotessa on käytetty henkilökohtaista budjetointia jo kymmenen vuoden ajan. Juuri loppunut hanke Ihmislähtöinen henkilökohtainen budjetointi laajensi henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuutta myös lapsiin ja nuoriin. Kerättyä tietoa hyödynnetään lainsäädännössä.
Selkokieli helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä. Näin on todella tapahtunut SELVIS-hankkeessa, joka on tuottanut selkokielisiä aineistoja ehkäisevään päihdetyöhön. Kehitysvammaiset nuoret ovat vaikuttaneet aineistojen sisältöön ja toteutuksiin koko hankkeen ajan.