Myötätunto antaa merkitystä elämälle

”Kaikki ihmiset on ohjelmoitu etsimään merkityksellisyyttä elämässään. Meillä on kyky pysähtyä kesken toimintamme ja kysyä, miksi toimin tällä tavoin. Kysymyksen voi asettaa mihin hyvänsä tekemiseensä tai kattamaan koko elämän. Mitä laajempi kysymys, sitä enemmän kysyjä on merkityksellisyyden ytimessä”, kuvailee hyvinvoinnin psykologian dosentti, tutkijatohtori Frank Martela Aalto yliopistosta.

Martela on tutkinut merkityksellisyyttä työssä ja elämässä viimeiset kymmenen vuotta useissa eri yliopistoissa ja kirjoittanut aiheesta paljon myös kansantajuisesti muun muassa tuoreimmassa teoksessaan Elämän tarkoitus, suuntana merkityksellinen elämä.

Merkityksellisyys sitouttaa työhön

”Merkitykselliseksi koetun työn tekeminen motivoi työntekijää. Merkityksellistä työtä tekevä ihminen ei tee työtä vain palkkaa saadakseen vaan siksi, että hän kokee voivansa edistää työnsä kautta jotain arvokasta asiaa. Merkityksellinen työ myös sitouttaa ihmistä työhönsä ja näkyy työn tuloksellisuutena”, Martela valaisee.

Merkityksellisyys on erityisen tärkeää silloin kun työhön liittyy stressiä ja haasteellisia tekijöitä. Ihminen, joka tietää, miksi elää, kestää melkein minkä hyvänsä elämäänsä liittyvän vaikeuden.

Martela kertoo asiaa kuvaavan esimerkin Itävallan juutalaisesta neurologi ja psykiatri Viktor Franklista, joka säilyi hengissä vietettyään kolme vuotta eri keskitysleireillä hirvittävissä olosuhteissa, koska hän halusi aivan ehdottomasti kirjoittaa siitä mitä oli ymmärtänyt elämän merkityksellisyydestä noiden kauheuksien keskellä. Hänen pyrkimyksensä saada teoksensa valmiiksi ja haaveensa siitä, että saisi olla perheensä kanssa jälleen yhdessä, estivät häntä menettämästä toivoa muuten toivottomassa tilanteessa. Frankl piti itsensä elämässä kiinni kirjoittamalla käsikirjoitustaan keskitysleirillä. Samalla hän tuli huomanneeksi, että vangit, joilla oli jotain merkitystä elämässään, selvisivät todennäköisemmin kuin ne, jotka olivat menettäneet kaiken toivonsa. Franklin teosta Olemisen tarkoitus on myyty miljoonia kappaleita ympäri maailmaa.

Merkityksellisyys tulee tavallisista asioista

Elämän merkityksellisyyden ei tarvitse liittyä minkäänlaiseen suureen kutsumukseen tai ihmiskunnan elämää parempaan suuntaan muuttavaan sankarillisuuteen, vaan valtaosalle ihmisistä elämän merkityksellisyys kostuu arkisista, pienistä asioista, jotka ovat jokaisen tavallisenkin ihmisen saavutettavissa. Suurin osa ihmisistä kokee elämänsä merkitykselliseksi normaalissa arjessa. Merkityksellisyys koostuu Martelan mukaan hyvistä ihmissuhteista, perheestä, ystävistä ja muista tavalla tai toisella tärkeistä ihmistä. Ihmissuhteissa tärkeää on niiden laatu, eikä määrä.

Toinen keskeinen elämän merkityksellisyyttä lisäävä tekijä on hyväntekeväisyys. Ihmiset tuntevat mielihyvää voidessaan auttaa muita ihmisiä. Se saa heidät tuntemaan elämänsä merkitykselliseksi.

”Elämän merkitys on tehdä itsestään merkityksellinen muille ihmisille”, Martela kiteyttää.

Tässä on vasta puolet totuudesta. Ei riitä, että ihminen on merkityksellinen muille, vaan hänen täytyy olla yhteydessä itseensä ja olla myös itse itselleen merkityksellinen.

”On parempi olla oma itsensä, koska kaikki muut ovat jo varattuja”, siteeraa Martela tunnettua viisautta. Tämä ajatus pitää sisällään pyrkimyksen elää mahdollisimman itsensä näköistä elämää, jonka edellytyksenä on, että ihminen on yhteydessä itseensä ja tuntee itsensä.

Martela korostaa, että merkityksellisen elämän kokemus edellyttää myös autonomiaa, jolloin ihminen voi toteuttaa itseään ja elää itseään tyydyttävää elämää. Se pitää sisällään muun muassa mahdollisuuden päästä näyttämään omaa osaamistaan, kasvamaan ja kehittymään.

”Omien vahvuuksien käyttäminen on keskeistä”, Martela muistuttaa.

Arvosta pieniä asioita

Myötätunto koostuu kolmesta asiasta. Havaitaan ongelma, syttyy halu auttaa, jonka jälkeen ryhdytään toimintaan. Havaitseminen voi tapahtua kahdella tasolla: empatia auttaa samaistumaan ja eläytymään toisen ihmisen tunnetiloihin. Voimme ottaa toisen ihmisen perspektiivin ja pyrkiä ymmärtämään hänen tilannettaan paremmin. Toisaalta jos samastuu toisen ihmisen asemaan liiaksi, se voi kuormittaa ylettömästi. Seurauksena on, että ihminen uupuu, eikä enää pysty auttamaan ketään. Siksi oman empatiakyvyn säätely on olennaista myös toisten tukemisen näkökulmasta.

Tärkeää on myös huomata pieniä hyviä asioita arjessa ja arvostaa niitä. Hyviä ihmiskohtaamisia, pieniä hyviä tekoja toiselle, sieltä merkityksellisyys kumpuaa.

Kaikilla oltava sama mahdollisuus

Martela muistuttaa, että hoitotyön tavoitteena pitäisi olla se, että myös erityistä tukea tarvitsevat ihmiset voisivat elää siten, että he kokisivat elämänsä merkitykselliseksi.

Hoitotyössä merkityksellisyys rakentuu samoista asioista kuin merkityksellisyys muussakin elämässä, mutta kuinka sitä voi pitää yllä haastavan arjen keskellä, kun työtaakka on kova?

”Stoalainen suhtautuminen asiaan on hyvä lähtökohta. On kyettävä tunnistamaan ja hyväksymään asiat, joille ei voi mitään, kuten korona, lainsäädäntö jne. Toisaalta on myös paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa, ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota”, Martela vastaa.