”Arvostan työni itsenäisyyttä ja joustavuutta”
Suunnittelija Anni Reilä kiinnostui selkokielestä opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa. Kiinnostus johti työharjoittelupaikkaan Kehitysvammaliiton Selkokeskuksessa ja myöhemmin häntä pyydettiin töihin samaan paikkaan.
”Olen opiskellut suomen kieltä Turun yliopistossa. Kiinnostuin selkokielestä opintojeni aikana. Maisteriopintoihini kuului harjoittelu, ja keksin kysyä, pääsisinkö harjoitteluun Selkokeskukseen. Tämä sopi, ja tulin harjoitteluun syksyllä 2021. Harjoittelun jälkeen viimeistelin opintoni ja tein erilaisia toimeksiantoja Selkokeskukseen ja Papunetiin. Myöhemmin minua pyydettiin töihin, ja elokuusta 2023 asti olen työskennellyt suunnittelijana Selkokeskuksessa”, kuvailee suunnittelija Anni Reilä polkuaan Selkokeskukseen.
Ajatusten vaihto kollegoiden kanssa on parasta
Reilä arvostaa työnsä itsenäisyyttä ja joustavuutta. Hän vastaa Selkokeskuksen tekstipalveluista ja käy läpi erilaisia tekstejä sekä tarkistaa, täyttävätkö ne selkokielen tunnusmerkit. Lisäksi hän arvioi selkotekstejä, sekä kommentoi niitä. Tehtäviin kuuluu myös selkokieleen liittyvä kouluttaminen ja Selkokeskuksen viestinnästä vastaaminen yhdessä kollegan kanssa esimerkiksi somessa.
”Viimeisin aluevaltaukseni oli se, kun aloin alkuvuodesta itse tarkistaa tunnustarkistuksissa myös selkojulkaisujen ulkoasun. Olenkin oppinut todella paljon siitä, millainen on selkeä ulkoasu ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon selkojulkaisun kuvituksessa ja taitossa.”
Erityisen paljon Reilä arvostaa työyhteisöään.
”Pidän siitä, että minulla on mahdollisuus työssäni tehdä yhteistyötä muiden selkokielen asiantuntijoiden kanssa. Meillä on usein todella hyviä ja antoisia keskusteluja selkokielestä. Pohdin itse jatkuvasti erilaisia selkokieleen liittyviä kysymyksiä, ja on ihanaa päästä vaihtamaan ajatuksia sellaisten henkilöiden kanssa, jotka ovat työskennelleet selkokielen parissa itseäni pidempään”, Reilä kiittelee.
Selkokielellä laaja kohderyhmä
Selkokielen käytöstä ei ole haittaa kenellekään ja suuri määrä ihmisistä hyötyy sen käytöstä. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat kehitysvammaiset henkilöt, maahan muuttaneet ja ikäihmiset sekä henkilöt, joilla on dysleksia.
”Koen antoisaksi sen, että voin edistää niin valtavan monien ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen tarvitsee selkokieltä. Olen onnellinen siitä, että saan tehdä töitä sen eteen, että heillä on mahdollisuus saada asioista tietoa selkokielellä”, Reilä toteaa.
Rajanveto toisinaan vaikeaa
Selkotunnustarkistuksissa joutuu usein punnitsemaan, missä raja selkokielen ja selkeän yleiskielen välillä kulkee.
”Selkotunnusarvio perustuu aina kokonaisuuteen, joten on pohdittava, kuinka paljon esimerkiksi hankalia sanoja tai rakenteita selkotekstiin voidaan hyväksyä tai milloin kuvitus on liian epäselvä. Työ on myös usein melko kiireistä”, Reilä tuumii.
Kirjoita kommentti