Vantaalaiset saavat nyt uutisensa myös selkokielellä

Kerran kuukaudessa ilmestyvä Selkovantalainen-lehti on ensimmäinen paikallisuutisia tarjoava selkokielinen sanomalehti Suomessa.

Nainen istuu työpöydän ääressä.
Selkovantaalainen-lehden perustamisen taustalla oli halu tarjota paikallisuutisia myös sellaisille ihmisille, joita yleiskielinen lehti ei tavoita, kertoo sisältöstrategi Tiina Parikka.

Selkovantaalaista kustantaa Vantaan Sanomat ja sen ensimmäinen numero ilmestyi lokakuussa. Kerran kuussa ilmestyvä lehti kertoo paikallisista asioista, ihmisistä ja tapahtumista ja se jaetaan ilmaiseksi koteihin Vantaalla. Lehti on myös jaossa Vantaan Sanomien lähes sadassa lehtipisteessä ympäri kaupunkia.

Selkovantaalainen-lehden perustamisen taustalla oli halu tarjota paikallisuutisia myös sellaisille ihmisille, joita yleiskielinen lehti ei tavoita. Vantaan asukkaista 23 prosenttia on vieraskielisiä ja heidän lisäkseen lehti palvelee myös muita kaupungissa asuvia selkokielestä hyötyviä ihmisiä.

”Muutama vuosi sitten Vantaan Sanomat kokeili tehdä englanninkielistä sanomalehteä, mutta se ei tavoittanut ihmisiä, sillä maahanmuuttajat eivät välttämättä puhu englantia”, taustoittaa Selkovantaalaisen sisällöntuotannosta vastaava sisältöstrategi Tiina Parikka Omnipressistä.

Lehden tekoon osallistuneet toimittajat opiskelivat viime keväänä Kehitysvammaliiton Selkokeskuksessa selkokielen kirjoittamista, ja lehden ulkoasusta vastaava AD perehtyi selkokielisen julkaisun visuaaliseen puoleen.

Lehden ensimmäinen numero oli 12-sivuinen, mutta jatkossa sen sivumäärä voi kasvaa, kun myös ilmoittajat löytävät uuden lehden. Vantaan kaupunki on sitoutunut kiinteään mediatilaan lehdessä mahdollistaakseen pilotin käynnistymisen.

Lehdellä on Selkokeskuksen myöntämä Selkotunnus.

Lehden kansikuva, jossa on mm. valokuva linja-autonkuljettajasta.
Ensimmäisessä Selkovantaalaisen numerossa käsiteltiin muun muassa työllistymistä.

Lehdessä oma sisältö

Ensimmäistä numeroa teki kaksi toimittajaa mutta jatkossa useampikin toimittaja tulee Parikan mukaan perehtymään selkokieliseen sisällöntuotantoon.

Selkovantaalaiseen tuotetaan oma sisältö, ja vain pieni osa uutisista saattaa olla selkomukautuksia Vantaan Sanomista. Tarkoituksena on palvella lehden kohderyhmää mahdollisimman hyvin sisällön puolesta.

”Ensimmäisessä numerossa oli esimerkiksi laaja työllisyyteen liittyvä artikkeli, sillä Vantaalla on Uudenmaan suurin työttömyys. Moni työnantaja vaatii sujuvaa suomen kielen taitoa, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Jutussa kerrottiin muun muassa vantaalaisesta bussiyrityksestä, jonka palveluksessa on paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä”, Parikka kertoo.

Ensimmäisestä lehdestä on tullut Parikan mukaan paljon positiivista palautetta, vaikka uuden lehden tekemisessä havaitaan aina myös jotain korjaamista.

Selkokieli tukee yhdenvertaisuutta

Tällä hetkellä Suomessa julkaistaan kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää Selkosanomat-uutislehteä ja sen ruotsinkielistä versiota Lätta Bladetia, joilla on myös jatkuvasti päivittyvät verkkolehdet. Lisäksi Yle toimittaa arkipäivisin uutiset selkosuomeksi radiossa ja televisiossa.

”Näiden julkaisujen lisäksi toivon, että selkokielinen viestintä leviäisi laajemminkin paikallislehtikäyttöön, sillä valtakunnallisten uutisten lisäksi ihmisiä kiinnostaa lukea myös uutisia, jotka käsittelevät heidän lähiympäristöään. Se tukisi yhdenvertaisuutta”, Parikka muistuttaa.

Lue Selkovantaalaisen ensimmäinen numero (media.fi).

Selkovantaalaisen seuraava numero Ilmestyy 19. marraskuuta.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).