Kehitysvammaliiton vuonna 1978 perustetun kokeilu- ja tutkimusyksikkö KOTU:n toiminta-ajatuksena oli alusta lähtien keskittyä kokeiluun ja tutkimukseen, joka edistää kehitysvammahuollon käytännöllistä toteutusta.
Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta oli 1980-luvulta lähtien hyvin vilkasta. Erityisen merkittävä oli tuolloin aloitettu pitkäkestoinen ja laaja elämänlaatututkimushanke, josta julkaistua kokooma-artikkelia siteerataan yhä viikoittain.
Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta täyttää 40 vuotta vuonna 2018. Vuonna 1978 Kehitysvammaliittoon perustettiin Kokeilu- ja tutkimusyksikkö (Kotu). Nykyisin tutkimus on osa Kansalaisuusyksikön toimintaa. Juhlavuoden kunniaksi haluttiin kerätä tietoa siitä, miten Kehitysvammaliiton jäsenet[…]
”Anteeksi kuinka?”, kysyi Pallopää. ”TER-VE-TU-LO-A, KUIN-KA VOIN PI-LA-TA PÄI-VÄN-NE?” ”Öö – olen keksinyt ratkaisun”, sanoi Pallopää ja ojensi paperipinkkaa käsissään. ”Se ratkaisee Ongelman.” ”No eihän sellaista kukaan täällä Vastamulkoisten maassa[…]
Vuosi 2018 on Kehitysvammaliiton tutkimustoiminnan juhlavuosi. Liiton tutkimus- ja kehittämiskeskus perustettiin tasan 40 vuotta sitten. Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta on ollut korkeatasoista ja pitkäjänteistä, ja se ansaitsee tulla koko lehden laajuudella esitellyksi.[…]
Tunteet ovat olennainen osa ihmisyyttä, ja ne vaikuttavat kaikkeen toimintaamme. Silti niitä huomioidaan eritoten työpaikoilla hyvin vähän. Tunteiden huomioiminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen kuitenkin lisäisi ihmisten hyvinvointia ja kiinnostusta työtä[…]
Kehitysvammaisten ihmisten elämänpiiri sekä omalle taajuudelleen viritetty keskushermosto tuottavat monesti ongelmia tunne-elämässä. Taustalla ovat kuitenkin samat tunteet kuin vammattomillakin ihmisillä.
Kipu, se oli ensimmäinen tunne, joka nousi pintaan. Makasin omituisessa asennossa jyrkässä rinteessä ja olin yltä päältä hiekassa. Polkujuoksut oli tältä kaudelta juostu. Melko pian ymmärsin, että on syytä olla[…]
Oppilaan kyky solmia ja pitää yllä positiivisia vuorovaikutussuhteita on vahvasti yhteydessä hänen kouluviihtyvyyteensä. Niillä, joilla tämä sosioemotionaalinen kompetenssi oli korkea, kouluviihtyvyys vain lisääntyi entisestään toiselle asteelle siirryttäessä, kun taas keskinkertaisen[…]
Neurotieteen professorin Christian Keysersin mukaan ihmissuhteissa pärjääminen riippuu siitä, kuinka kyvykkäitä olemme lukemaan toisten ihmisten tunteita ja mielentiloja. Muiden ihmisten tunnetiloja ja toimintaa tiedostamatta imitoivia solutyyppejä kutsutaan peilisoluiksi. Peilisolujen löytämistä[…]