Selkoa päihteistä – selvästi hauskaa

Kehitysvammaiset nuoret kohtaavat päihteitä arjessaan ja juhlassaan siinä missä muutkin nuoret. Miten päihteisiin ja pelaamiseen pitäisi suhtautua? Entä hankaliin tilanteisiin, joissa päihteet ovat mukana? Selvis-hanke tuottaa selkokielisiä välineitä, jotka tukevat keskustelua päihteistä ja pelaamisesta.

Viisi hymyilevää ihmistä on kokoontunut ryhmäkuvaan.Selvis-hankkeessa ovat mukana muun muassa projektipäällikkö Taava Lankinen (vas.), Minka Lehestö, Andreas Carena, projektiasiantuntija Liisa Jokela ja Päivi Meriläinen.

Selvis-hanke tuottaa selkokielisen koulutus- ja aineistokokonaisuuden ehkäisevään päihde- ja pelikasvatukseen. Aineisto on tarkoitettu itsenäistyville kehitysvammaisille nuorille sekä heidän parissaan toimivien vapaaehtoisten ja ammattilaisten tueksi. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset nuoret saavat tietoa päihteiden ja pelaamisen haitoista. Samalla he osaavat tehdä valintoja ja päätöksiä, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan.

Selviksessä nuoret ovat toimijoita ja kokemusasiantuntijoita. Nuoret ovat itse alusta asti mukana kehittämässä Selviksen aineistoja ja menetelmiä. Nuoria on myös Selviksen ohjausryhmässä.

Nainen ja mies istuvat hymyillen pöydän ääressä. Molemmilla on kädessä kahvikuppi.Selviksen projektipäällikkö Taava Lankinen ja ohjausryhmän jäsen Andreas Carena pitävät kahvitaukoa kehittämistyön lomassa.

Selviksessä on jo muutamia kehittämisryhmiä – esimerkiksi Muhoksella Luovin ammattiopistossa ja Lahden Moiskussa. Moisku on kohtaamispaikka itsenäisesti asuville ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille.

Tarkoitus on, että Selvis-aineistot ja -menetelmät syntyvät alusta asti tiiviissä yhteistyössä kehittämisryhmien nuorten kanssa. Nuoret ovat keksineet esimerkiksi tämän jutun otsikon iskulauseet: ”Selkoa päihteistä!” ja ”Selvästi hauskaa!”.

Videoita ja ideoita

Selviksen alkuvaiheessa projektiryhmä miettii, millaisia aineistoja nuoret aikuiset tarvitsevat? Mitä aineistoja ja menetelmiä on jo olemassa? Mukautetaanko valmiita aineistoja selkokielelle vai tehdäänkö uusia? Tässä kehittämisryhmät tulevat apuun.

Selviksen projektipäällikkö Taava Lankinen ja projektiasiantuntija Liisa Jokela vierailivat esimerkiksi ammattiopisto Luovissa Muhoksella huhtikuun alussa. Siellä kokoontui kehittämisryhmä, jonka tapaamiseen osallistui 11 nuorta.

Aluksi näytti siltä, että ryhmään tulee ehkä vain muutama nuori. Kun nuoret kuulivat, että heille ei luennoida, vaan he pääsevät mukaan asiantuntijoina, ryhmään tuli 11 nuorta.

Neljä hymyilevää naista. Taustalla lehtiötaulu.Selviksen ohjausryhmästä Päivi Meriläinen, Liisa Jokela, Minka Lehestö ja Miisa Rakkolainen.

Taava ja Liisa näyttivät nuorille mm. videoita, esitteitä ja tietovisoja tupakanpoltosta, pelaamisesta ja alkoholinkäytöstä. Ryhmä katsoi esimerkiksi Syöpäjärjestöjen tuottaman videon, joka kertoo tupakan ympäristövaikutuksista. Ryhmä kokeili Millainen alkoholitietäjä olet? -tietovisaa.

Esitteistä nuoret totesivat, että niissä on paljon asiaa, mutta tekstiä on liikaa ”ei jaksa lukea”. Kuvia saisi olla enemmän. Tietovisassa miellytti huumori, mutta liian tarkka tieto harmitti: ”Kuka jaksaa lukea lakitekstiä?” Huumori miellytti myös tupakkavideossa, mutta nuorten oma näkökulma – esimerkiksi terveys – ei tullut esille.

Näiden ja monien muiden kommenttien avulla Selviksen kehittäjät haarukoivat, millaiset näkökulmat ja aineistot toimivat parhaiten.

Tarinat vievät asian ytimeen

Kehittämisryhmissä on kerätty myös nuorten omia kokemuksia ja tarinoita, jotka liittyvät päihteiden käyttöön ja pelaamiseen. Nuoret miettivät myös ratkaisuja tilanteisiin. Miten voisi toimia ensi kerralla? Mitä vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi voisi olla?

Eräs tarina kertoi, kuinka nuori muutti uudelle paikkakunnalle. Uusi kaveripiiri käytti alkoholia, mutta tarinan kertoja ei käyttänyt. Mitä tehdä? Tarinan kertoja sai ryhmän nuorilta neuvoja, kuten:

”Pitää uskaltaa sanoa ääneen, että ei halua painostusta juomiseen. Jos edelleen painostavat, kannattaa miettiä, ovatko he kavereita ja haluaako etsiä uusia kavereita. Kannattaa myös kertoa ulkopuoliselle ja saada apua irtaantumiseen.”

Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa tekeillä olevat Selvis-aineistot ja -menetelmät saattavat auttaa.


Mitä näkyy Selviksen tähtäimessä?

  • Selvis-hanke luo selkokielisen koulutuskokonaisuuden ehkäisevään päihde- ja pelikasvatukseen. Hankkeessa syntyy selkokielistä aineistoa kehitysvammaisille nuorille päihteistä ja pelaamisesta.
  • Selvis on tarkoitettu itsenäistyville 18-25-vuotiaille nuorille. Heitä on Suomessa arviolta 2 000. Heistä 1 200 opiskelee oppilaitoksissa.
  • Selvis vahvistaa erityisoppilaitosten ja nuorten toimintaympäristöissä toimivien ammattilaisten osaamista ehkäisevässä päihde- ja pelikasvatuksessa.
  • Selvis on Ehkäisevä Päihdetyö ry:n (EHYT) ja Kehitysvammaliiton yhteinen hanke, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun asti.
  • Selvis on Arvokas-avustusohjelman osa. Arvokas pyrkii vähentämään eriarvoisuutta Suomessa. Ohjelmaa koordinoi Settlementtiliitto. Hankkeen rahoittaja on Veikkaus.

Selvis verkossa (www.ehyt.fi)
Selvis Instagramissa (www.instagram.com)
Selvis Facebookissa (www.facebook.com)
Selvis Twitterissä (twitter.com)

Teksti: Markku Juusola | Kuva: Minna Lehtinen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).