Vain 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä on palkkatyössä. Osaavia ja työhön haluavia työikäisiä kehitysvammaisia olisi huomattavasti enemmän. On ilmiselvää, että kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistymisen marginaalissa olijoista kaikkein marginaalisin ryhmä. Mistä[…]
Vantaan kaupungin strategiaan sisältyy pyrkimys edesauttaa vammaisten ihmisten työllistymistä oikeisiin palkkasuhteisiin. Malminniityn asumis- ja toimintakeskuksessa tämä pyrkimys toteutettiin esimerkillisen kekseliäästi.
Viimeaikaisessa hyvinvointivaltiotutkimuksessa on kiinnitetty huomiota hyvinvointivaltion taloudellisen kriisin myötä toteutettuun työelämään osallistumisen lisäämiseen tähtäävään aktivointipolitiikkaan. Tutkijoiden mukaan sosiaalipolitiikassa on viime vuosina siirrytty kansalaisten sosiaalisten oikeuksien laajentamisesta työelämään osallistumisen korostamiseen. Näissä[…]
Työterveyshuoltolain soveltaminen erityisesti kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiseen työtoimintaan on herättänyt keskustelua. Myös ns. TEOS-työryhmä, joka jätti sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita koskeneen loppuraporttinsa lokakuussa 2014, piti työterveyshuoltolain[…]
Olga Tarasova, 32, Viktoria Zaharova, 26 ja Pavel Dmitrik, 26, ovat etuoikeutettuja: heillä on ollut työpaikka, josta maksetaan ihan oikeaa palkkaa. He tuovat joka kuukausi kotiinsa palkan, joka vastaa pitkään[…]
Helsingin Sanomat uutisoi 12.3.2015 ”eriskummallisesta” palkka-ansasta, johon kaksi kehitysvammaista siivoojaa oli ”pudonnut”.
Kehitysvammaisia ihmisiä ei edelleenkään nähdä potentiaalisena työvoimana. Kysymys on lopulta asenteista: mihin kehitysvammaisten ihmisten nähdään kykenevän ja mihin heille annetaan mahdollisuus. Tutkimuksen mukaan kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen mahdollistuisi, jos heille löydettäisiin[…]