Vantaa kuuluu menestyjiin
Vantaan kaupungilla on kerrottavanaan menestystarina kehitysvammaisten ihmisten työllistäjänä. Kaupungin kehitysvammaisista työikäisistä ihmisistä peräti 11,5 prosenttia on palkkasuhteisessa työssä.
Vantaan kaupungilla on kerrottavanaan menestystarina kehitysvammaisten ihmisten työllistäjänä. Kaupungin kehitysvammaisista työikäisistä ihmisistä peräti 11,5 prosenttia on palkkasuhteisessa työssä.
Nuorten Ystävien klubitalo Pönkässä on aina avoimet ovet. Pönkkä tarjoaa kuntoutujalle mahdollisuuksia omaan tahtiin. Pakkoa ja tiukkoja määräyksiä ei ole. Vapaaehtoisuus on asian ydin. Kiusaamiselle on kuitenkin nollatoleranssi.
Kehitysvammaisten ihmisten työntekoon liittyvät termit ovat monille kehitysvammaisille ihmisille epäselviä – alan ammattilaisista puhumattakaan. KIT-projekti valottaa sekavan termiviidakon sisältöjä ja aukoo polkuja palkkatyöhön.
Ketju-lehti teki vuonna 1998 jutun Mynämäellä asuvasta 14-vuotiaasta Tatu Kantosesta. Tuolloin teinipojan elämä täyttyi jalkapallon ja pesäpallon pelaamisesta sekä partiossa käynnistä. Myöhemmin urheilulaji muuttui uinniksi. Vuonna 2015 Kantosen uimaharrastus huipentui[…]
24-vuotias Ilkka Välimäki pääsi unelmiensa työhön vain pari viikkoa ammatiin valmistumisensa jälkeen. Keittiöapulaisen töitä tekevä Välimäki viihtyy työssään niin hyvin, ettei halua ikinä lähteä mihinkään toiseen työpaikkaan.
Laukaassa sijaitseva Puustellin Työkylä perustettiin reilut 30 vuotta sitten, jolloin sen tarkoituksena oli luoda tasa-arvoa ja työtä osatyökykyisille henkilöille. Samaan pyritään Puustellissa edelleenkin, mutta nykyisin työllistämisen väylät ovat monipuolisemmat. Hyvä[…]
Osatyökykyisille tie työelämään on hallituksen kärkihanke, joka pyrkii poistamaan esteitä osatyökykyisten henkilöiden työpolulla. Eräs merkittävä epäkohta on siilomainen ajattelu, joka estää eri hallinnonalojen välisen yhteistyön.
Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne on viime aikoina puhututtanut. Vesala (ym. 2015) tutkimuksen mukaan noin 400 – 500 kehitysvammaista ihmistä on palkkasuhteisessa työssä, toki työhönvalmentajan tuella. Samaan aikaan yli 2000 kehitysvammaista ihmistä[…]
Tätä meiltä usein kysytään: kumpi on sinulle tärkeämpää, palkka vai työn sisältö? Oikea, hyväksytty vastaus kuuluu, että kyllä työn sisältö on tärkeämpää. Vastaukseen sisältyy tietysti oletus, että kyllä sitä palkkaakin[…]
Vain 400 – 500 kehitysvammaista henkilöä on palkkatyössä. Osaavia ja työhön haluavia työikäisiä kehitysvammaisia olisi huomattavasti enemmän. On ilmiselvää, että kehitysvammaiset ihmiset ovat työllistymisen marginaalissa olijoista kaikkein marginaalisin ryhmä. Mistä[…]