Strategiat todeksi Vantaalla
Vantaan kaupungin strategiaan sisältyy pyrkimys edesauttaa vammaisten ihmisten työllistymistä oikeisiin palkkasuhteisiin. Malminniityn asumis- ja toimintakeskuksessa tämä pyrkimys toteutettiin esimerkillisen kekseliäästi.
Vantaan Simonkylässä avattiin tämän vuoden alussa Malminniityn asumis- ja toimintakeskus, jossa toimii kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskuksen lisäksi vanhusten tehostettu asumispalvelu, Fazerin Blue Service -ravintola sekä työllistymistä tukevan toiminnan yksikkö. Keskuksen toiminta toteutettiin konseptilla, jossa vanhus- ja vammaispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä.
Uudistuksen taustalla oli vanhuspalvelujen tyytymättömyys silloisiin ostopalveluna saatujen hoiva-asumisen tukipalvelujen laatuun. Tällöin tuli ajankohtaiseksi miettiä, millä tavoin ostopalvelut voitaisiin korvata.
”Meidän näkökulmamme taas oli työllistämisessä. Ja näin nämä kaksi asiaa yhdistyivät”, taustoittaa Malminniityn asumis- ja toimintakeskuksen vammaisten työpalveluiden päällikkö Minna Eronen.
Uudessa toimintamallissa aiemmin toimintakeskuksissa tai avotyössä käyneet vammaiset henkilöt palkattiin oikeaan työsuhteeseen Malminniittyyn huolehtimaan lukuisista eri tukitehtävistä. Malminniityssä työskentelee noin 20 osatyökykyistä, vaikeasti työllistyvää tai pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Heistä kehitysvammaisia työntekijöitä on tällä hetkellä 11. Kaikille vammaispalvelujen kautta tulleille henkilöille on tehty määräaikainen työsopimus vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen tilannetta katsotaan uudelleen.
Taloudellinen malli
Rahat kehitysvammaisten henkilöiden palkkaamiseen saatiin siten, että keskus lopetti siihen asti käytössä olleet ostopalvelut, ja alkoi sen sijaan itse toimia kyseisten palvelujen tuottajana.
”Hoidamme nykyisin kaikki keskuksen tukitoiminnat kuten laitoshuollon, pesulapalvelut ja avustavat ateriapalvelutehtävät työllistymistä tukevana toimintana”, kertoo Eronen.
Malminniityn asumis- ja toimintakeskuksessa on kaksi hoiva-asumisen kerrosta, joissa asuu 24 vanhusta tehostetussa asumispalvelussa. Tukityöllistettyjen työntekijöiden tehtäviin tässä yksikössä kuuluu ruuan lämmitys iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi he huolehtivat myös yksikön tiskeistä sekä jälkien siivouksesta.
”Nykyinen toimintamallimme liittyy myös hoiva-asumisen kulttuurin muutokseen. Halusimme luopua laitosmaisuudesta ja siirryimme tehostettuun asumispalveluun. Tällöin asukkaat voivat käyttää omia vaateitaan, ja näin syntyy tarvetta myös pesulapalveluille. Samoin liinavaatteet ja kaikki muutkin talon tekstiilit pestään omassa talossa sen sijaan että ne lähetettäisiin pesulaan”, Eronen selvittää.
Työvalmentajat omasta takaa
Uuden järjestelyn vuoksi keskukseen tarvittiin työllistymistä tukevan toiminnan yksikkö, jossa työskentelee kolme työvalmentajaa. Heillä kullakin on omat talossa suoritettaviin töihin liittyvät vastuualueensa. Malminniityn tukitoimien järjestämisen lisäksi työvalmentajat tukevat myös Simonkodissa ja Myyrinkodissa pesulassa työskenteleviä vammaisia työntekijöitä.
Osalla tukityöllistetyistä eläke on laitettu lepäämään ja osa saa sekä palkkaa että eläkettä.
Jos työntekijä saa eläkettä, hän voi työskennellä 12 tuntia viikossa. Eläkkeen lepäämään laittaneet työntekijät tekevät työtä 30 tunnista ylöspäin täyteen työviikkoon saakka. Työntekijöiden palkat määräytyvät normaalisti työehtosopimuksen mukaan, mutta tämä tuo mukaan myös pientä haastetta työaikojen ja palkkojen yhteensovittamisessa niille, joilla on palkan lisäksi myös eläke.
”Koska palkkaa ei voi räätälöidä, ainoaksi keinoksi jää sovitella työaikaa. Jos henkilö ei jaksa tehdä kokonaista työviikkoa, hän voi työskennellä esimerkiksi kolme päivää viikossa neljä tuntia kerrallaan”, Eronen kertoo.
Esimerkkinä muille
Malminniityssä pyritään siihen, että vammaisten ihmisten työllistäminen oikeisiin työsuhteisiin ei jäisi vain oman talon saavutukseksi, vaan malli leviäisi laajemmalle koko Vantaan alueelle kaupungin virallisen strategian mukaisesti.
”Aina puhutaan, että ei ole rahaa työllistää. Kuitenkin rahaa säästyy palkkaamiseen, kun jätetään ostamatta palveluja ja tuotetaan ne sen sijaan itse. Olemme pystyneet esimerkillämme näyttämään oman potentiaalimme työllistämisessä. Tavoitteena on, että jatkossa muutkin yksiköt pystyisivät suoraan palkkaamaan vammaisia työntekijöitä”, Eronen painottaa.
Kaikilla alan koulutus
Kaikilla kehitysvammaisilla työntekijöillä on oman alansa koulutus. Lisäksi heille annettiin työsuhteen alkajaisiksi omiin työtehtäviin liittyvä perusteellinen perehdytys ja valmennus. Työtehtävät Malminniityssä ovat sen verran vaativia, että ilman alan koulutusta ja valmennusta tehtävistä selviäminen olisi vaikeaa eritoten iltavuorossa ja viikonloppuna, jolloin työntekijät joutuvat selviytymään tehtävistään itsenäisesti.
”Esimerkiksi asumispalvelussa käytettävä ruuan lämmitys- ja jäähdytyslaite on todella monimutkainen vekotin, jonka käytön opettelu on vaativa tehtävä myös vammattomille työntekijöille. Kun täällä on ollut vuoden töissä, on tosi ammattilainen!”, Eronen vakuuttaa.
Malminniittyyn on mahdollista tulla myös oman oppilaitoksen kautta työssäoppimisjaksolle ja työllistyä sitä kautta.
”Tähän saakka meille on tullut työntekijöitä työllisyyspalvelujen ja vammaispalvelujen kautta, mutta mitään estettä ei ole, ettei henkilö voisi itse hakea suoraan meille töihin, kunhan hän vain on vantaalainen”, vinkkaa Eronen.
Edessä valoisa tulevaisuus
Malminniityn asumis- ja toimintakeskuksen talous on tällä hetkellä kunnossa ja myös tulevaisuus näyttää valoisalta. Ostopalveluista luopuminen ja ryhtyminen itse palvelujentuottajaksi on osoittautunut tältäkin kannalta onnistuneeksi ratkaisuksi.
”Työllistyneet ovat viihtyneet todella hyvin vaikka tehtävät ovatkin vaativia. Pystymme pyörittämään tätä toimintaa samalla summalla, joka meni ennen ostopalveluihin sillä erotuksella, että nyt voimme tarjota asiakkaillemme parempaa laatua. Ja mikä parasta, näyttää siltä, että olemme kyenneet tuottamaan palveluja jopa hieman ostopalveluja edullisemmin”, Eronen hehkuttaa.
Hän arvelee, että potentiaalisia töitä olisi kehitysvammaisille työntekijöille varmasti muuallakin Vantaalla ja tukeakin on tarjolla kiitettävästi.
”Meidän kauttamme on mahdollista palkata esimerkiksi laitoshuoltajia ja työllistymistä tukevan toiminnan yksikkömme tarjoaa jatkuvaa tukea työntekijöille”, Eronen lupaa.
”Loistava porukka!”
Ilkka Viitamäki, 29, tyhjentää reippain ottein astianpesukonetta vanhusten tehostetun asumispalvelun keittiössä.
”Tehtäviini kuuluu myös astioiden esille laitto, pöytien siivous, kahvin keitto sekä omavalvonta”, Viitamäki luettelee.
Seitsemän tunnin pituista työpäivää tekevä Viitamäki on tottunut työskentelemään keittiössä, sillä hänellä on alalta jo viiden vuoden kokemus opiskelut mukaan lukien.
”Minulla on catering-alan perustutkinto. Nykyisessä työssäni pystyn käyttämään oppimaani varsin hyvin hyväkseni, mutta varastosta löytyisi kyllä vielä muitakin taitoja”, mainitsee hän.
Viitamäen työsopimus on voimassa tämän vuoden loppuun, mutta hän ei näe mitään syytä sille, ettei hän voisi jatkaa samassa tehtävässä senkin jälkeen, varsinkin kun palkkakin on työehtosopimuksen mukainen ja täysin riittävä. Myös omaa työyhteisöään Viitamäki kehuu vuolaasti.
”Meillä on loistava porukka ja loistavat työvalmentajat!”
Nuori mies tekee työnsä sen verran rivakasti, että välillä hänelle jää myös luppoaikaa kesken työpäivän. Ylimääräisen ajan hän käyttää seurustelemalla vanhusten kanssa.
”Täällä asuu aivan upeita tyyppejä! Vaikka he ovat selkeästi muistisairaita, siitä huolimatta he ovat iloisia. Aluksi minulla oli hieman huono omatunto siitä, että en ollut koko ajan keittiössä vaan pidin välillä seuraa myös vanhuksille, mutta minulle sanottiin, että vanhusten kanssa jutellessani teen aivan yhtä tärkeää työtä kuin keittiössäkin työskennellessäni”, Viitamäki toteaa.
Kuulostaa pääosin todella hienolta. Sitä vain ihmettelee, miksi vammaisia henkilöitä työllistetään pätkäsopimuksilla? Miksi heille ei voitaisi tehdä pysyvää sopimusta neljän kuukauden koeajalla, kun työ on kuitenkin jatkuvaa?