Älykaiutin ja tekoäly – sattumalta saavutettavaa teknologiaa?

Tulevaisuuden visioissa on jo vuosikymmeniä esitelty maailmaa, jonka ihmiset ovat vuorovaikutuksessa laitteiden kanssa luonnollisen puheen ja äänikomentojen kautta. Miellyttävä mies- tai naisääni herättää sinut aamulla kyselemällä kuulumisia. Voit kytkeä kodin verkkoon kytketyn kahvinkeittimen päälle äänikomennolla ja pyytää soittamaan lempimusiikkiasi.

Puheentunnistus yhdistettynä tekoälyyn, ja kodin eri laitteiden ohjaaminen eivät ole enää kaukaista tulevaisuutta, vaan jo nyt teknologista arkipäivää. Tällainen käyttöliittymä on yksinkertaisimmillaan automaattinen, ja se ymmärtää käyttäjän toimintaa. Vaikka puheohjaus käyttöliittymänä voi tuntua vielä etäiseltä, valtaosa meistä käyttää jo matkapuhelimessa, taulutietokoneessa ja tietokoneessa olevaa älykästä henkilökohtaista avustajaa jollain tavalla.

Älykkäitä henkilökohtaisia avustajia ja tekoälyä

Puheen käyttämistä käyttöliittymissä on aikanaan hidastanut se, että puheentunnistus on ollut suhteellisen epätarkkaa ja tekoälyn sujuva käyttö vaatii laitteilta paljon. Nykyisissä ratkaisuissa tekoäly on viety verkkoon palveluksi, joka on poistanut laitteistojen rajoitteet suorituskyvyn osalta.

Kuluttajakäyttöön suunnatut ohjelmistot kuten Amazon Alexa, Apple Siri, Google Assistant ja Microsoft Cortana pyrkivät tuottamaan henkilökohtaisen kokemuksen tekoälyn ja vuoropuhelun avulla, mutta niillä ei ole yhtä ainoaa selkeää tehtävää.

Ne ovat tekoälyn käyttöliittymiä, joiden avulla käyttäjä voi pyytää laitetta, tai jopa kokonaista kotiautomaatiojärjestelmää, suorittamaan erilaisia tehtäviä muun muassa puheen avulla. Käyttäjät voivat tallentaa tietoja äänikomennennolla, tarkistaa sään, tehdä verkko-ostoksia, hallita valoja, jutella ystävien kanssa jne.

Puheentunnistus on keskeinen syöttötapa, mutta yhtä tärkeää on mahdollisuus syöttää tietoja monilla eri tavoilla, kuten esimerkiksi kosketusnäytön tai vaikka erilaisten kytkinten avulla. Keskeistä onkin vuorovaikutus, eli tekoäly oppii ymmärtämään vuoropuhelua ja osaa vastata käyttäjän kyselyihin luonnollisella kielellä.

Alexan, Googlen Assistantin ja Sirin älykaiuttimet ovat herättäneet paljon kiinnostusta.  Amazon esitteli Echo nimeä käyttävän älykaiuttimen vuonna 2014 ja Google julkaisi oman Home-nimisen älykaiuttimensa vuonna 2016. Applen HomePod -älykaiuttin tuli markkinoille  vuonna 2018. Nämä laitteet ja ohjelmistot niiden taustalla, kuuluvat nykyiseen älykkäiden henkilökohtaisten avustajien sukupolveen. Termi älykäs henkilökohtainen avustaja eli IPA (intelligent personal assistant) on laajasti käytössä englanninkielisissä julkaisuissa.

Uudenlaisia käyttömahdollisuuksia erityisryhmille

Älykaiuttimien ensisijainen käyttötarkoitus on ollut musiikin kuuntelu, mutta käyttäjät ovat löytäneet laitteille uusia käyttömahdollisuuksia. Myös tutkijat ovat alkaneet ymmärtää mitä kaikkea niillä pystytään tekemään. Toisaalta laitteita ja sovelluksia on ollut kuitenkin vasta suhteellisen vähän aikaa käytössä. Käyttäjiä laitteille kuitenkin on, sillä esimerkiksi Alexa-pohjaisia laitteita on myyty maailmalla jo yli 100 miljoonaa (Bohn, 2019). Muun muassa Pradhan, Mehta ja Findlater (2018) pyrkivät selvittämään Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa, kuinka erityisryhmien käyttäjät käyttävät laitteita. Tutkijat analysoivat ensimmäisessä osatutkimuksessa 346 Amazonin Echoon viittaavaa tuotearvostelua, joissa oli mainittu erityisryhmien käyttäjät. Käyttäjien rajoitteet olivat hyvin erilaisia, vaikkakin melkein kaksi kolmasosaa käyttäjistä oli liikuntarajoitteisia tai näkövammaisia. Joukkoon mahtui myös kognitiivisia toimintarajoitteita ja kielellisiä häiriöitä. Toisessa osatutkimuksessa tutkijat haastattelivat 16 näkövammaista Amazon Echon tai Google Homen käyttäjää. On huomioitava, että tutkimuksessa ei huomioitu rajoitteiden vakavuutta.

Ensimmäinen osatutkimus osoitti, että käyttäjät käyttävät älykaiutinta hieman odottamattomissakin tapauksissa. Esimerkiksi keskustelu tekoälyn kanssa voi toimia puheterapiaa täydentävänä harjoitteluvälineenä. Monille yksin asuville laite toi itsenäisyyttä, sillä sen avulla pystyi kuuntelemaan kirjoja, kommunikoimaan, hallitsemaan kodin laitteita ja erityisesti se mahdollisti kysymysten avulla pääsyn monenlaisen tiedon lähteille. Laitteen nähtiin toimivan myös osittain hoitajan tai avustajan korvaajana. Myös perinteisempi hyötykäyttö kuten ajastukset ja muistutukset sekä viihdekäyttö, kuten musiikinkuuntelu mainittiin. Toisen osatutkimuksen tulokset olivat hyvin samankaltaisia korostaen laitteiden soveltuvuutta moniin tehtäviin. Molemmissa osatutkimuksissa kuitenkin tuli myös esille se, että puheentunnistamisessa ja tuottamisessa on edelleen paljon saavutettavuuteen liittyviä haasteita. Laitteisiin liittyi myös arkisia haasteita kuten asentaminen sekä laitteen tai verkkoyhteyksien toimimattomuus.

Kuten tässä tutkimuksessa, muissakin tutkimuksissa nousee esille vuoropuheluun liittyvän älykkyyden tarve, toisaalta tekoälyn tasoista tulisi tehdä läpinäkyviä käyttäjälle (Lopatovska et al., 2019; Pradhan et al., 2018). Tähän liittyy myös maininta siitä, että käyttäjille annettavan palautteen tulisi olla parempaa. Puhekäyttöliittymissä nousee esille myös pitkäaikainen ongelma äänikomentojen löydettävyydestä, jonka moni erityisesti toisessa osatutkimuksessa mainitsi. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä perinteiset käytettävyyden suunnitteluperiaatteet tukeutuvat vahvasti graafisen käyttöliittymän ja käyttäjän väliseen vuorovaikutukseen. Muun muassa Wei ja Landay (2018) ovat kehittäneet erityisen muistilistan puhekäyttöliittymille ja Murad ym. (2019) nostavat esille, että suunnitteluperiaatteiden haasteet eivät koske pelkästään puhekäyttöliittymiä, vaan yleisesti erilaisia moniaistisia käyttöliittymiä kehittäessä. Tutkijat esittävätkin pelkästään aistikohtaisiin suunnitteluperiaatteisiin keskittymisen voivan parantaa käytettävyyttä kaikkien käyttäjien kohdalla.

Molemmissa osatutkimuksissa myös yksityisyys ja tietoturva nousivat huolenaiheeksi, joskaan ei erityisen laajasti. Teknologiaan kuitenkin liittyy uhkia, kuten puheentunnistuksen liittyvät virheet ja niiden mahdollinen väärinkäyttö (Kumar et al., 2019; Orr and Sanchez, 2018), sekä miten tekoäly toimii eettisesti oikein. Nopea kehitys on myös haaste. Murad ym. (2019) mainitsevat, että Amazon oli muuttanut Alexan päivityksessä useita ominaisuuksia, jotka vaikuttavat suoraan käyttäjien ja laitteen väliseen vuorovaikutukseen. Käyttäjälle tällainen voi aiheuttaa muun muassa turhautumista.

Loppupäätelmiä

Puhekäyttöliittymien ja älykkäiden henkilökohtaisten avustajien mahdollisuuksiin on kuitenkin herätty. Myös teknologia on nykyisin jo suhteellisen edullista. Nämä seikat voivat tuoda konkreettisen avun esimerkiksi mahdollisuutena kommunikoida ja hallita kotia. Saavutettavuusnäkökulma on ehkä alun perin sattumaa, mutta se hyödyttää kaikkia. Lait, säädökset ja standardointi tietenkin vaikuttavat, mutta tuotekehitykseen vaikuttavat myös avoin keskustelu yhteiskunnassa sekä yhtiöiden arvot. Teknologioista uutisoivat mediat kuten Engadget ja TechCrunch ovat jo vuosia kirjoittaneet muun muassa Amazonin, Applen, Googlen ja Microsoftin saavutettavuusprojekteista. Hyvänä esimerkkinä Microsoft esitteli vuonna 2018 erityisryhmille suunnitellun Xbox Adaptive Controller-peliohjaimen (Conditt, 2018; Microsoft, 2019), johon voidaan yhdistä ulkoisia laitteita kuten kytkimiä, painikkeita, telineitä ja sauvaohjaimia.

Tutkimus ei kerro käyttäjien taustoista tarkemmin, mutta Pradhan, Mehta ja Findlater (2018) mainitsevat ison osan käyttäjistä saaneen älykaiuttimen lahjaksi. Niiden käyttäminen on edellyttänyt käyttäjiltä ennakkoluulottomuutta kokeilla uutta teknologiaa. Mielenkiintoista olisi kysyä, millainen on näiden ihmisten omaisten tai lähipiirin suhtautuminen teknologiaan, ja vaikuttaako se käyttäjän kokemukseen. Teknologian ei tulisi nousta toiminnassa päärooliin. Omissa selvityksissäni (Avellan, 2016) on noussut vahvasti esille se, että erilaisten alkuvalintojen tulisi tapahtua käyttäjän, arkiympäristön ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä. Tämä koskee erityisryhmiä ja apuvälineitä, mutta myös silloin kun tavallisia kuluttajatuotteita sovelletaan laaja-alaisemmin. Erityisesti esimerkiksi ikäihmisille ostetaan teknologiaa lahjaksi (Pradhan et al., 2018) ja ikääntyneet ovatkin yksi merkittävä kohderyhmä tämänkaltaisille sovelluksille (Pietiläinen et al., 2017). Vaikka älykaiuttimia myydään Suomessakin, ne eivät vielä ymmärrä riittävästi tai ollenkaan suomen kieltä. Yleisesti teknologian käyttöönotossa keskeistä on käyttökokemuksen muokkaaminen käyttäjän tarpeisiin. Älykäs teknologia on teknologiaa, joka tukee käyttäjän toimintaa toiminnallisesti taustalla. Me emme kuitenkaan elä teknologiaa varten.

Lähteet

Avellan, T., 2016. Guidelines and Recommendations for Adopting Intelligent Technology to Augmentative and Alternative Communication. M.Eng. Thesis. Tampere University of Applied Sciences.

Bohn, D., 2019. Exclusive: Amazon says 100 million Alexa devices have been sold [WWW Document]. The Verge. URL https://www.theverge.com/2019/1/4/18168565/amazon-alexa-devices-how-many-sold-number-100-million-dave-limp (accessed 1.5.19).

Conditt, J., 2018. Xbox Adaptive Controller first look: A new, necessary gamepad [WWW Document]. Engadget. URL https://www.engadget.com/2018/05/17/xbox-adaptive-controller-disabilities-gamepad-microsoft-tour/

Kumar, D., Paccagnella, R., Murley, P., Hennenfent, E., Mason, J., Bates, A., Bailey, M., 2019. Emerging Threats in Internet of Things Voice Services. IEEE Secur. Priv. 17, 18–24. https://doi.org/10.1109/MSEC.2019.2910013

Lopatovska, I., Rink, K., Knight, I., Raines, K., Cosenza, K., Williams, H., Sorsche, P., Hirsch, D., Li, Q., Martinez, A., 2019. Talk to me: Exploring user interactions with the Amazon Alexa. J. Librariansh. Inf. Sci. 51, 984–997. https://doi.org/10.1177/0961000618759414

Microsoft, 2019. Xbox Adaptive Controller [WWW Document]. URL https://www.xbox.com/fi-FI/xbox-one/accessories/controllers/xbox-adaptive-controller (accessed 9.19.19).

Murad, C., Munteanu, C., Cowan, B.R., Clark, L., 2019. Revolution or Evolution? Speech Interaction and HCI Design Guidelines. IEEE Pervasive Comput. 18, 33–45. https://doi.org/10.1109/MPRV.2019.2906991

Orr, D.A., Sanchez, L., 2018. Alexa , did you get that? Determining the evidentiary value of data stored by the Amazon® Echo. Digit. Investig. 24, 72–78. https://doi.org/10.1016/j.diin.2017.12.002

Pietiläinen, T., Ranta-aho, A., Saarni, L., Salin, S., Vehviläinen, P., Vänni, K., 2017. Yhteisöllisyys ja kommunikaatio, in: Saarni, L., Vehviläinen, P. (Eds.), Ympäristöministeriön Raportteja 7/2017: Älyteknologiaratkaisut Ikääntyneiden Kotona Asumisen Tukena. Ympäristöministeriö, Helsinki, pp. 24–57.

Pradhan, A., Mehta, K., Findlater, L., 2018. “Accessibility Came by Accident,” in: Proceedings of the 2018 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems – CHI ’18. ACM Press, New York, NY, pp. 1–13. https://doi.org/10.1145/3173574.3174033

Wei, Z., Landay, J.A., 2018. Evaluating Speech-Based Smart Devices Using New Usability Heuristics. IEEE Pervasive Comput. 17, 84–96. https://doi.org/10.1109/MPRV.2018.022511249