Niille, joille perinteiset mallit eivät sovi
Eksotessa on käytetty henkilökohtaista budjetointia jo kymmenen vuoden ajan. Juuri loppunut hanke Ihmislähtöinen henkilökohtainen budjetointi laajensi henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuutta myös lapsiin ja nuoriin. Kerättyä tietoa hyödynnetään lainsäädännössä.
Terhi Määttä työskenteli projektipäällikkönä Eksoten vuoden pituisessa hankkeessa nimeltään Ihmislähtöinen henkilökohtainen budjetointi. Vuoden 2021 lopussa päättynyttä hanketta rahoitti STM ja sitä koordinoi THL. Hanke sisälsi yhdeksän alueellista hanketta, joista jokaisella oli omat tavoitteensa.
Hankkeen pyrkimyksenä on luoda koko maata koskevat periaatteet ja toimintatavat henkilökohtaisen budjetoinnin toteutukseen.
Henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankeen tavoitteena oli vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja tarpeisiin kullekin henkilölle parhaiten sopivalla toteutustavalla.
Hankkeessa kuvattiin nykyisen lainsäädännön mahdollistamat yksilölliset palvelujen järjestämis- ja toteuttamisratkaisut sekä luotiin säädösluonnoksen muotoon laadittu henkilökohtaisen budjetoinnin malli.
Henkilökohtaisen budjetoinnin perusidea on tarjota erityistä tukea tarvitsevalle asiakkaalle sellaista tukea, joka vastaa parhaimmalla tavalla hänen palveluntarvettaan. Tuki voi olla esimerkiksi henkilökohtainen avustaja, jokin tuettu harrastus tai työtoiminta.
Kohteena olivat lapset, lapsiperheet ja nuoret aikuiset
Määtän omalla alueella Lappeenrannassa hankkeen kohteena olivat lapset, lapsiperheet ja nuoret aikuiset, jotka oli tähän asti suljettu ulos henkilökohtaisesta budjetoinnista.
”Henkilökohtaista budjetointia käytetään tilanteessa, jossa vammaispalvelujen perinteiset mallit eivät vastaa tarvetta. Tällöin käytämme yksilöllisiä ratkaisuja. Henkilökohtainen budjetointi on ollut alueellamme käytössä jo 10 vuotta ja olemme olleet mukana monissa aihetta käsitelevissä hankkeissa, kuten Kehitysvammaliiton hankkeessa Tiedän mitä tahdon. Uuden kohderyhmän mukaanotossa oli pyrkimyksenä huomioida entistä paremmin heidän toimintakykynsä. Hankkeessa haluttiin kytkeä myös palveluntuottajat mukaan kokonaisuuteen”, Määttä taustoittaa.
Yksilöllisiä palveluja
Määttä korostaa, että kukaan ei mene samaan muottiin muiden kanssa ja siksi palvelujenkin on oltava yksilöllisiä ja niiden on vastattava tarpeita, joita henkilöllä on.
Asiakkaiden palveluntarve perustuu palveluntarpeen arviointiin, jos havaitaan, että palvelu, jonka piirissä henkilö on, ei vastaa hänen tarpeitaan.
”Tällaisessa tilanteessa mietimme perinpohjaisesti, mitä voimme tehdä eri tavoin, mitkä ovat henkilön omat tavoitteet ja millä niihin pystytään vastaamaan parhaimmin?”, Määttä kuvailee.
Lappeenrannassa kehitysvammaisille asiakkaille on lähtökohtaisesti tarjolla työ- ja päivätoimintaa.
”Ne, jotka eivät hyödy työtoiminnasta käyvät päivätoiminnassa, jonka sisällä voidaan tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, mutta monesti esimerkiksi asiakkaan aistitoiminnot kuormittuvat päivätoiminnassa liiaksi ja ryhmässä olo on hankalaa. Silloin yksilölliset ratkaisut tulevat kyseeseen ja päivätoiminta voidaan korvata henkilökohtaisella avustajalla, jonka avulla voi tehdä itselle paremmin sopivia asioita”, Määttä kertoo.
Myös työtoiminnan voi vaihtaa halutessaan henkilökohtaisella budjetilla toteutettavaan yksilölliseen toimintaan. Mihin hyvänsä rahaa ei kuitenkaan voi käyttää, sillä jokaiselle palvelun piirissä olevalle henkilölle on varattu tietty summa rahaa käytettäväksi.
”Mitä kalliimpi harrastus, sitä vähemmän siihen riittää resursseja” Määttä muistuttaa.
Henkilökohtaisella budjetoinnilla on mahdollistettu esimerkiksi opiskelua, erilaisia taideharrastuksia, tanssia, bänditoimintaa, vanhuksille lukemista sekä greencare-tyyppisiä töitä avustajan tukemana.
”Lähtökohtana on, että ihmisten hyvinvointi lisääntyy”, Määttä kiteyttää.
Katso video Eksoten alueen henkilökohtaisesta budjetoinnista vammaispalveluissa: Mitä henkilökohtainen budjetointi on?
Kirjoita kommentti