Koulupolulta urapolulle

Marianna Ohtonen
Marianna Ohtonen

YK:n vammaissopimus velvoittaa tarjoamaan vammaisilla henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja osallistumiseen. Sopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Minkälaisia koulu- ja urapolkuja koulutusjärjestelmämme tällä hetkellä tarjoaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille? Toteutuvatko YK:n vammaissopimuksen velvoitteet Suomessa?

Kehitysvammaisen lapsen koulupolku alkaa usein esikoululla vuotta aikaisemmin kuin muilla lapsilla. Perusopetuslain periaatteisiin kuuluvat lähikouluperiaate sekä varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki. Perusopetuksen suorittamisen jälkeen nuoret voivat hakeutua valmentavaan koulutukseen, opiskelemaan ammatillista perustutkintoa yleisessä ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai hakeutua oppisopimuskoulutukseen. Luontevinta tämän jälkeen olisi siirtyä ammattia vastaavaan työhön tai räätälöityyn, yksilöllisiä toiveita ja tarpeita vastaavaan päiväaikaiseen toimintaan.

Teoriassa ja ihannemaailmassa polku koulusta työelämään on edellä kuvatunlainen, mutta käytäntö on osoittautunut toiseksi. Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen on edelleen vähäistä, vaikka yhä useammalla kehitysvammaisella nuorella on ammatillinen koulutus ja halukkuutta työllistyä.

Miten koulu- ja urapolut muuttuvat tulevaisuudessa? Mahdollisuuksia kehittämiselle ja muutoksille on tarjolla hallituksen kärkihankkeissa. Lisäksi valmisteilla oleva valinnanvapauslainsäädäntö voi tarjota uusia osallisuutta ja työllistymistä edistäviä ratkaisuja.

Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa kehitetään mm. toisen asteen ammatillista koulutusta. Tavoitteena on muuttaa toisen asteen ammatillista koulutusta osaamisperustaiseksi ja lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Tervetulleita tavoitteita. Niiden toteutuminen edellyttää, että nuoret otetaan mukaan ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista työelämäyhteistyössä. Erityisen tärkeää puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten kannalta on kehittää yksilöllisiä oppimista tukevia palveluita ja saavutettavia oppimisympäristöjä.

Toisessa hallituksen kärkihankkeessa tavoitellaan muutosta osatyökykyisten työmarkkina-asemaan. Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa uudistetaan palvelujärjestelmää ja kehitetään keinoja osatyökykyisten työllistymiseksi. Kehitysvammaisten ihmisten kannalta ratkaisut, jotka joustavoittavat eläkkeen ja ansiotulon yhteensovittamista, ovat työhönvalmennuksen ohessa keskeisiä työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tämän lehden teemana on koulupolulta urapolulle. Ei minusta tullutkaan… -jutussa kerrotaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen syistä ja kuvataan keinoja, joilla keskeyttämisiä on voitu vähentää. Kiinnostavia ratkaisuja opinnoista työelämään siirtymiseen tarjoaa yhdysvaltalainen Laura Owens. Lisää Laura Owensin oivalluksia voi kuulla Koulusta töihin -seminaarissa marraskuussa. Toivottavasti kohtaamme seminaarissa!

Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Teksti: Marianna Ohtonen | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).