Kolpene muutosten keskellä
Säästöpaineet sekä hyvinvointialueelle siirtyminen ovat käynnistäneet Kolpeneella selvitystyön, jonka tarkoituksena on kehittää paras mahdollinen tapa sopeutua tulevaan niin, että palvelujen laatu ei kärsi.
”Lapin hyvinvointialueella (Lapha) on neljä eri palvelualuetta sekä Kolpene. Lisäksi alueella on kaksi keskussairaalaa, Länsi-Pohjan keskussairaala sekä Lapin keskussairaala. Olemme olleet kehitysvammahuollon hyvinvointialue vuodesta 1962”, kuvailee Kolpeneen palvelupäällikkö, vaativan erityisen tuen yksikön johtaja Else Ylianttila toimintakenttänsä.
Kolpeneen palveluihin kuuluvat muun muassa tehostettu asuminen, pitkä- ja lyhytaikainen kuntoutus, tutkimus- ja kuntoutuspalvelut, autismikuntoutus, kuntoutusohjaus ja kommunikaatiopalvelut sekä päivätoiminta kouluikäisille ja opiskelijoille.
”Jokaisessa Lapin kunnassa tarjotaan palveluja kehitysvammaisille henkilöille, mutta vain Kolpeneella tarjotaan vaativaa erityistä tukea henkilöille, jotka eivät pärjää kotonaan tai omissa asuinkunnissaan” Ylianttila mainitsee.
Selvitystyö palvelujen tehostamiseksi
Hyvinvointialueen aloitettua toimintansa syntyi tarve kokonaisselvitystyölle, jossa käydään perusteellisesti läpi alueen 21 omistajakunnan palvelujen uudelleenorganisointitarpeet. Selvityksen tekeminen päätettiin viime vuoden lopulla ja varsinaiseen työhön ryhdyttiin pääsiäisen jälkeen ja sen on määrä valmistua juhannukseen mennessä.
Selvityksen tarkoituksena on muodostaa kuva siitä, kuinka kehitysvammaisten palvelut tullaan jatkossa hoitamaan Laphan alueella ja kuinka olisi mahdollista tehostaa toimintoja siten, että palvelut voitaisiin järjestää entistä pienemmillä kustannuksilla.
Tavoitteena laitoshoidon hallittu purkaminen
Selvityksessä on kolme kärkeä, jotka ovat laitoshoito, asuminen ja päivätoiminta sekä tutkimus ja kuntoutus. Ehkä eniten työtä teettää asumisen uudet ratkaisut.
”Laitoshoito olisi pitänyt purkaa jo aikapäiviä sitten, mutta laitoshoidossa on edelleen 37 asiakasta. Meillä on kolme laitoshoidon yksikköä, joista Luoto- niminen yksikkö, on niin uusi, että tilojen puolesta se voitaisiin muuttaa asumisyksiköiksi, mutta toistaiseksi se toimii laitoshoidon periaatteella, koska Luodon asukkaat tarvitsevat hyvin paljon terveydenhoidon palveluja”, Ylianttila valaisee.
Asiassa on muitakin laitoshoitoa puoltavia näkökulmia, jotka ovat erityisesti Luoto-yksikön asiakkaiden näkökulmasta hyvin perusteltuja.
”Laitoshoidossa olevat asukkaat maksavat ylläpitomaksun tulojensa mukaan. Se sisältää kaiken hoidon sekä lääkkeet. Jos heidän asumiseensa muutettaisiin asumispalveluksi, he todennäköisesti asuisivat samoissa asunnoissa kuin nytkin, koska he eivät pärjää muissa palveluissa. Tällöin he kuitenkin joutuisivat maksamaan erikseen vuokran, ruoan, lääkkeet, hoidon, kuntoutuksen ja kaikki muutkin kustannukset, jotka nyt sisältyvät ylläpitomaksuun”, Ylianttila valaisee.
Laitoshoidon hallittu purku on kuitenkin myös Kolpeneella lopullisena tavoitteena, vaikka tällä hetkellä tehtävä tuntuu haastavalta.
”Pohdimme parhaillaan, kuinka tämä asia toteutettaisiin. Muutetaanko laitospalvelut hyvinvointialueen asumispalveluiksi, vai siirretäänkö asukkaat yksityisiin palveluihin, joita ei ole, vai lähetetäänkö asukkaat takaisin kotikuntiinsa, joissa heidän tarvitsemiaan asumispalveluja ei ole?” pohtii Ylianttila vaikeaa yhtälöä.
Asian päättää selvityksen perusteella Lapin hyvinvointialueen aluehallitus.
Säästöjä monilla keinoilla
Laphalla on edessään suuret säästöt, jotka pakottavat toimintojen tehostamiseen ja päällekkäisyyksien karsimiseen palveluissa.
”Erityishuoltolain päättyminen haastaa meitä paljon. Selvitystyö tulee hyvään aikaan myös siitä näkökulmasta. Meidän on pohdittava, mitä palveluita tuotamme, kun uusi laki astuu voimaan”, Ylianttila toteaa.
Eräs säästökohde voisi olla oman ydintehtävän kirkastaminen ja muiden kuin omaan kenttään suoranaisesti kuulumattomien toimintojen ohjaaminen sinne, minne ne paremmin kuuluvat.
”Kolpeneella on ollut sellainen tilanne, että jos muut kunnat eivät ole jotain asiaa aiemmin tehneet, se on päätynyt meidän hoidettavaksemme. Tällä tavoin esimerkiksi viittomakielen tulkkipalvelut päätyivät Kolpeneen alaisuuteen, vaikka viittomakielisten palvelujen tuottaminen ei ole ollut kehitysvammahuollon päätehtävänä.”
Kolpeneelle on päätynyt myös nepsy-nuoria, jotka voisivat yhtä hyvin olla nuorisopsykiatrian asiakkaina.
Myös siilojen purkaminen toisi säästöjä siten, että eri alueiden toimintoja yhtenäistettäisiin ja esimerkiksi palvelupäälliköt huolehtisivat kaikista oman alueensa palvelun tarpeista kuntarajoista riippumatta.
”Eräs tontti, jossa vielä riittää tekemistä, on liian suurten palvelujen karsiminen henkilöitä, jotka eivät sitä tarvitse. Pyrkimyksenä on sijoittaa näitä ihmisiä muuttovalmennuksen kautta asteittain vähemmän tuettuihin palveluihin”, Ylianttila kertoo.
Tutkimus ja kuntoutus
Kolpeneen tutkimus ja kuntoutus ovat erityishuoltolain mukaista toimintaa, jonka piiriin kuuluu vuosittain noin 400 henkilöä. Heille laaditaan kuntoutussuunnitelma, jonka perusteella voi hakea muun muassa Kelan terapioita.
Aikuisten kuntoutusyksikön ongelmana ovat kuntoutusjaksoille saapuvat, haastavasti käyttäytyvät henkilöt, joilla ei ole paikkaa, minne palata, sillä yksityiset palveluntarjoajat eivät halua heitä takaisin. Kyseinen yksikkö on viisipaikkainen, mutta tällä hetkellä siellä on vain yksi vapaa paikka ja loput neljä paikkaa on varattu henkilöille, joiden seuraavasta asuinpaikasta ei ole tietoa.
”Olemme ehkä olleet liian kilttejä näiden palveluntuottajien kanssa, sillä kuntoutusjaksoille tulevilla ihmisillä on voimassa olevat vuokrasopimukset asuntoihinsa, ja heillä olisi täysi oikeus asua kodeissaan irtisanomisajan loppuun saakka”, Ylianttila muotoilee.
Kolpeneen laitosalue tulee säilymään
Nykyinen kehitysvammalaki lakkaa tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen on ratkaistava, miten ja missä kuntoutustutkimukset järjestetään, sillä ne ovat terveydenhuollon toimintaa. Pohdinnassa on esimerkiksi, siirtyykö henkilökunta osaamisineen terveyspalveluiden alle vai säilyykö palvelu nykyisellään.
Kolpeneen laitosalue tulee kuitenkin myös jatkossa tarjoamaan palveluita eniten tukea tarvitseville asiakkaille, sillä muut vaihtoehdot eivät ole realistisia.
”Jos työntekijämme lähtevät täältä muualle, kokonaisosaaminen ei kasva, vaan se pelkästään hajoaa ja vaativan erityisen tuen palveluja on seuraavaksi haettava Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohdelta tai Etelä-Savon kuntayhtymän alueella sijaitsevasta Vaalijalasta.”
Ikärajakysymys vailla vastausta
Tulevan vammaispalvelulain palveluihin oikeuttava ikäraja herättää paljon keskustelua.
”Ikääntyneiden henkilöiden tarve saada vammaispalveluja ikääntymiseen liittyvien oireiden vuoksi on kysymys, joka on toistaiseksi vailla vastausta. Jos tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin, se toisi vammaispalvelujen piiriin hyvin paljon lisää asiakkailta. Myös vammaispalvelulain mukainen henkilökohtaisen avun järjestäminen tulee olemaan hyvin vaikeaa, sillä avustajia on liian vähän”, Ylianttila toteaa.
Uuteen vammaispalvelulakiin jää myös tahdosta riippumaton hoito, jonka järjestäminen tulee jäämään Kolpeneen vastuulle myös tulevaisuudessa, koska alueella on siihen riittävä osaaminen.
Pienuus, ketteryys ja motivoitunut henkilökunta voimavarana
Kolpene on ollut pieni ja ketterä kuntayhtymä, jossa on kuunneltu herkällä korvalla työntekijöiden kehitysehdotuksia ja ajatuksia.
”Meidän on täytynyt aina olla ajan hermolla ja muuttua joustavasti eri tilanteiden mukaan. Olemme olleet hyvin kehitysmyönteisiä koko historiamme ajan. Mietimme jatkuvasti, kuinka voisimme tehdä asioita entistä tehokkaammin. Erityinen vahvuutemme on osaaminen sekä motivoitunut henkilökunta”, Ylianttila kehaisee.
Työntekijöiden arvostaminen näkyy muun muassa siinä, että he ovat viihtyneet Kolpeneella monessa sukupolvessa.
”Kolpeneella on aina ollut paljon yhteisöllistä toimintaa, ja toivottavasti sama jatkuu myös tulevaisuudessa Laphan alaisuudessa. Meillä on työntekijöitä, joiden vanhemmat ovat olleet meillä töissä, ja perheet ovat asuneet Kolpeneen alueella työnantajan rakennuttamissa työsuhdeasunnoissa. Facebookissa on jopa ryhmä nimeltään Kolpeneen lapsukaiset, jossa Kolpeneen laitosalueella lapsuutensa viettäneet jakavat yhteisiä muistoja”, Ylianttila mainitsee.
Kirjoita kommentti