Kuva sen kertoo
Kehitysvammaliiton Papunet-yksikkö alkoi tuottaa tietoa kuvien tuella vuonna 2002. Nykyisin Papunetin jatkuvasti päivittyvästä kuvapankista löytyy noin 35 000 kuvaa henkilöille, jotka hyötyvät kuvista kommunikoinnissa ja arjen tilanteissa.
Kehitysvammaliiton Papunet-yksikkö tarjoaa tietoa, apua ja erilaisia materiaaleja ihmisille, jotka eivät kommunikoi puhumalla tai joille puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Papunet on ylläpitänyt kuvapankkia ja tuottanut kuvilla tuettuja materiaaleja jo lähes 20 vuotta. Vuodesta 2016 lähtien Papunet on toimittanut uutisia kuvien tuella Selkosanomien verkkolehteen, jota julkaisee Kehitysvammaliiton Selkokeskus.
Kuvilla tuettujen sisältöjen suunnittelussa on ollut mukana myös puheterapeutteja, jotka toimivat puhetta tukevaa kommunikointia tarvitsevien ihmisten kanssa ja tietävät, millaisia kuvia heidän asiakkaansa käyttävät.
Puhevammaisten ihmisten lisäksi kuvat auttavat myös maahanmuuttajia sekä suomea toisena kielenä opiskelevia ymmärtämään suomen kieltä paremmin. Papunet on ollut mukana hankkeessa, jossa tuotettiin kuvasovellus tueksi kommunikointiin turvapaikanhakijoiden kanssa silloin, kun yhteistä kieltä ei ole.
Kuvilla tuetut sisällöt ja uutiset ovat eräs tärkeä osa Papunetin toimintaa. Niitä Papunetille tuottaa sisällönsuunnittelija ja toimittaja Maija Ylätupa.
Kuvatyökalulla omia kuvamateriaaleja
Papunetin kuvapankissa on tällä hetkellä noin 35 000 eri aihepiirejä edustavaa kuvaa, joita puhevammaisten ihmisten kanssa kommunikoidessa voidaan käyttää kommunikoinnin tukena.
Uusia kuvia hankitaan jatkuvasti ulkomaisista kuvapankeista, esimerkiksi Espanjasta. Papunetistä löytyy myös ilmainen työkaluohjelma, jolla on mahdollista tehdä yksilöllisiin tarpeisiin sopivia kuvallisia materiaaleja. Kuvatyökalu toimii myös tableteissa.
”Kuvatyökalun avulla voi tehdä helposti erilaisia kuvasarjoja ennakoimaan ja helpottamaan toimintaa uusissa tilanteissa. Esimerkiksi rokottamiseen liittyviä kuvasarjoja voidaan katsoa etukäteen, jotta henkilö ymmärtää, mitä tulee tapahtumaan”, Ylätupa valaisee.
Suurin osa kuvapankin kuvista on syvättyjä. Syväyksellä tarkoitetaan valitun alueen irrottamista taustastaan. Syvätty kuva voidaan liittää johonkin toiseen taustaan tai syvättyjä kuvia voi yhdistellä esimerkiksi limittäin ja tehdä niistä uusia kokonaisuuksia. Tällaisia materiaaleja voi tehdä esimerkiksi Papunetin verkkokirjatyökalulla, Papurilla.
Eräs tärkeä osa Ylätuvan työtä on Selkosanomat kuvilla -lehden toimittaminen Selkosanomien pohjalta. Ylätupa on koulutukseltaan toimintaterapeutti ja tunnistaa sen vuoksi, millaiset kuvat voivat palvella Selkosanomat kuvilla -lehden lukijoita. Hän on käyttänyt pitkään kuvia ja piirtämistä keinoina tukea kommunikointia sekä havainnollistaa esimerkiksi tapahtumien kulkua tai ohjeita.
”On paljon ihmisiä, jotka hyötyvät kuvista tiedon vastaanottamisessa. Esimerkiksi, kun korona alkoi levitä, asiasta kertovat kuvauutiset ja kuvalliset ohjeet koronavirustartunnan torjumisesta levisivät myös yli rajojen Ruotsiin ja jopa Islantiin”, Ylätupa kertoo.
Uutista tehdessä asian on oltava havainnollistettavissa mahdollisimman konkreettisten kuvien kautta.
”Kuvat eivät saisi johdattaa ajatusta mihinkään sellaiseen suuntaan, mikä ei kuulu kyseiseen asiayhteyteen. Kuvien tehtävä on auttaa lukijaa ymmärtämään tekstin sisältöä paremmin”, Ylätupa toteaa.
Esimerkiksi todelliset henkilöt esitetään kasvokuvilla, mutta yleisesti ihmisistä puhuttaessa voidaan käyttää piirroskuvia. Ihmistä esittävän piirroskuvan valinnassakin täytyy miettiä asiayhteyttä. Monissa asiayhteyksissä ihmisiä kuvataan neutraaleilla tikku-ukkohahmoilla.
Runsas käyttö vakiinnuttaa kuvat
Kuvien on myös oltava mahdollisimman konkreettisia, sillä abstrakteja ilmaisuja on vaikea ilmaista kuvallisesti. Joskus niitäkin on kuitenkin käytettävä.
”Abstraktien asioiden kuvallisen ilmaisun synnyttäminen perustuu mielikuviin ympäröivistä maailmasta ja niiden perusteella kuvat syntyvät”, Ylätupa mainitsee.
Esimerkiksi käsiteet määrätä, aikoa tai vaatia voidaan asiayhteydestä riippuen kuvata samalla kuvalla, johon on yhdistetty osoittava sormi ja nuoli.
Kun samasta aiheesta on paljon uutisointia, siitä kertovat abstraktit kuvat vakiintuvat pikkuhiljaa. Esimerkiksi koronasta kertovat kuvat ovat jo vakiintuneet.
Kirjava lukijakunta
Selkosanomat kuvilla -lehden lukijat tulevat hyvin monenkirjavista taustoista. Siksi kaikki kuvat eivät välttämättä palvele kaikkia lukijoita yhtä hyvin.
”Osa henkilöistä kykenee lukemaan uutisia itse, kun taas toiset tarvitsevat tukea lukemiseensa. Lähihenkilö voi halutessaan lisätä kuvatyökalun avulla enemmän kuvia uutisaiheen käsittelyä varten tai vaihtaa tilalle kuvan, jota heillä on totuttu käyttämään”, Ylätupa mainitsee.
Ukrainan sota on tällä hetkellä asettunut uutisten tärkeimmäksi aiheeksi myös Selkosanomissa ja sota synnytti tarpeen saada kuvilla tuettua tietoa.
Esimerkiksi Ukrainan sodasta on tehty juttu Selkosanomat kuvilla -lehteen.
Papunet on myös tuottanut yllä näkyvän sotaa käsittelevän tulostettavan keskustelutaulun. Sen on laatinut Virpi Yiannakou Kehitysvammaliiton Tikoteekki-yksiköstä.
Palautetta kävijäkyselystä
Selkosanomat kuvilla -lehden lukijakyselyn perusteella suurin osa vastaajista piti lehteä hyödyllisenä.
”Normaalioloissa kuvauutisten kävijöitä on reilut sata päivässä. Kriisiaikoina uutisointia seuraa kuitenkin huomattavasti suurempi joukko. Esimerkiksi Ukrainasta kertovilla kuvauutisilla on jopa yli 350 kävijää päivässä”, selvittää Ylätupa.
Tilastoista selvisi myös, että neljäsosa Selkosanomat-verkkolehden lukijoista lukee tai valitsee uutisen kuvien tuella.
”Se on merkittävä luku, sillä vain pieni osa Selkosanomien uutisista julkaistaan kuvien tuella”, Ylätupa huomauttaa.
Selkosanomat palkittiin
Selkosanomat palkittiin hiljakkoin kahdella palkinnolla muun muassa aiempaa saavutettavammasta uutispalvelusta. Toisessa näistä palkintoraadin perusteluissa mainittiin myös kuvauutiset.
”Uudistustyön myötä Selkosanomat vastaa entistä paremmin lukijoidensa tarpeisiin. Siten lehtien ja verkkouutisten ulkoasu on aistiystävällinen eikä haittaa lukemista. Verkkosivuston kognitiiviset ja tekniset ratkaisut tukevat saavutettavuutta. Uutisia voi paitsi lukea ja kuunnella, myös tulkita kuvasymboleiden avulla. Selkosanomien innovoimat kuvauutiset antavat nyt kaivattuja työkaluja puhevammaisille ihmisille uutisaiheista kommunikoimiseen”, totesi palkintoraati arviossaan.
Kriisiaikoina uutispalvelun merkitys on korostunut ja aktiivisen tiedotuksen myötä myös tietoisuus uutispalvelusta on levinnyt. Vuodesta 2016 lähtien on julkaistu yleensä vähintään 100 uutista joka vuosi.
Vuonna 2019 uutispalveluun lisättiin muokattavat ja tulostettavat kuvat, jotta lähi-ihmiset voivat huomioida yksilölliset tarpeet niin uutisaiheen käsittelyssä kuin kuvatuessakin. Sen avulla käyttäjät saavat myös täysin uudet ja uutisaiheeseen räätälöidyt kuvasymbolit helposti käyttöön, sillä sopivia kuvia ei välttämättä löydy suoraan kuvapankkien kuvista. Siksi kuvia räätälöidään myös uutiskohtaisesti, ja tarvittaessa uudet kuvasymbolit lisätään myös Papunetin kuvapankkiin.
”Tarvetta kuvilla tuotetuille uutisille siis on, ja mikäli työaikani sen sallisi, mielelläni tekisin enemmän yhteistyötä lukijoiden kanssa muun muassa uutisaiheiden valintaan ja kuvatuen kehittämiseen liittyen”, Ylätupa toteaa.
Kirjoita kommentti