Tunteet tutuksi uudella menetelmällä

Kehitysvammaliiton koordinoimassa yhteistyöhankkeessa on mukana kuusi erityishuollon toimijaa: KTO, Rinnekoti, Eskoo, Eteva, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa, jotka ovat tehneet kehitysvammaisten henkilöiden emotionaalisen kehityksen arviointeja viime vuoden lopulta. Arvioinnissa on käytetty SEO-R2-Emotionaalisen kehityksen asteikkoa.

Laajempaa ymmärrystä asiakkaan tarpeista

Hankkeessa henkilökuntaa koulutetaan käyttämään arviointivälinettä, jonka avulla asiakkaiden emotionaaliset perustarpeet voidaan huomioida entistä paremmin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun henkilön käyttäytymisessä on erilaisia haasteita.

Kehittämispäällikkö Jonna Salomaa Rinnekodista kertoo, että arvioinnin tekeminen on hyvä tapa päästä tukemaan itsemääräämisoikeuden toteuttamista. Hänen mukaansa arviointi tuo lisää tietoa henkilön käyttäytymisen taustalla olevista syistä ja tuen tarpeista.

“Emotionaalisen kehityksen arviointi vähentää arvailua, olettamista ja hakuammuntaa haastavan käyttäytymisen syistä. Se auttaa havaitsemaan syvällä olevia käyttäytymisen motiiveja. Arvioinnin kautta tulee ymmärrys siitä, että kuinka paljon ja minkälaista apua sekä toisen ihmisen läsnäoloa henkilö tarvitsee.”

Samoilla linjoilla on myös Etevan johtava psykologi Anna-Elina Leskelä-Ranta.

“Emotionaalisen kehitysvaiheen ymmärtäminen vahvistaa asiantuntijoiden ja henkilökunnan kykyä ajatella ja eläytyä kehitysvammaisen ihmisen mieleen ja tulkita sitä uudesta vinkkelistä.”

Leskelä-Ranta on vaikuttunut emotionaalisen kehityksen arvioinnista, sillä aikaisemmin ei ole ollut välineitä, joiden avulla asiakkaan emotionaaliset perustarpeet olisivat tulleet esiin näin selkeästi.

Psykologi Ari-Matti Saari Eskoosta kertoo, että kehityspsykologinen näkökulma on painottunut kehitysvammapuolella kognitioon, mutta ihan yhtä tärkeää on itsesäätelyn ja tunnemaailman ymmärtäminen.

”Emotionaalisen kehityksen huomioivalla suunnitelma auttaa ymmärtämään, mitä voidaan vaatia kuntoutukselta ja itsenäiseltä selviytymiseltä.”

Työvälineenä haastattelut

Emotionaalisen kehityksen arviointi tehdään haastattelemalla kahta asiakkaan hyvin tuntevaa henkilöä, kuten henkilökuntaa tai läheisiä. Saarella on ollut pelkästään positiivisia kokemuksia arviointivälineen käytöstä. Se on hänen mukaansa otettu hyvin vastaan, vaikka arviointikysymykset ovat olleet välillä vaikeita haastateltaville.

”Haastateltavista näkee, että heillä on ollut puhumisen tarve. Heille on syntynyt hyvä käsitys asioista, mutta heiltä on puuttunut teoria, jonka pohjalta asioita voisi sanoittaa ja kertoa.”

Rinnekodin palveluasiantuntija, psykologi Ria Vendelin on ilokseen huomannut, että henkilökunta on ryhtynyt jo haastattelun aikana miettimään asioita eri tavalla kuin aiemmin. He ovat alkaneet pohtimaan laajemmin, mistä asiakkaan haasteellinen käytös johtuu ja kuinka siihen voisi löytää ratkaisun.

Salomaa täydentää, että arviointi on tarjonnut uudenlaisen näkökulman siihen, että asiakkaan haastavaksi luokiteltu käyttäytyminen voi olla muutakin kuin sisäistä pahaa oloa, jolloin tilanteeseen voi vaikuttaa toimintatapoja muuttamalla.

Hyvää elämää oikeanlaisella tuella

Arviointitulokset ja suositukset toimenpiteistä käydään läpi henkilökunnan kanssa ja toimia seurataan. Leskelä-Ranta korostaa, että on tärkeää pohtia, miten emotionaalisiin tarpeisiin voi vastata siten, että henkilöllä on mahdollisuus myös kehittyä emotionaalisesti.

Arviointitieto lisää ymmärrystä kehitysvammaisen henkilön käyttäytymisen taustatekijöistä sekä auttaa alan ammattilaisia sovittamaan emotionaalisen tuen sellaiseksi, että se vastaa asiakkaan tarpeita paremmin. Arviointiväline helpottaa henkilökuntaa suunnittelemaan arkista toimintaansa esimerkiksi kommunikaation, rutiinien ja rajojen tai läheisyyden osoittamisen osalta. Hankkeen osallistujat ovat pohtineet ja muokanneet arviointituloksen pohjalta henkilön saamaa tukea arjessa.

Emotionaalisen kehitysvaiheen huomioiminen toiminnassa vähentää muun muassa haastavaa käyttäytymistä sekä lisää henkilöiden elämälaatua.

Vendelinin mukaan asiakkaan käyttäytymisen ymmärtäminen sekä oikea tuen määrä parantaa asiakkaan elämänlaatua, eikä hänen tarvitse taistella liiallisia vaatimuksia vastaan mahdollisesti aggressiivisella käytöksellä.

Varmuutta työntekijöiden toiminnalle

Emotionaalisen kehityksen tunteminen heijastuu työpaikoilla viihtyvyyden ja työntekijöiden jaksamisen lisääntymisenä. Saari kertoo, että työntekijöiden huoli ja stressi ovat vähentyneet, kun he ovat saaneet uutta näkemystä siitä, mistä asiakkaiden haastava käytös johtuu.

Salomaan mukaan työyhteisön yhteinen näkemys asiakkaasta lisää toiminnan yhdenmukaisuutta ja asiakkaan turvallisuuden tunnetta. Asennetta ja suhtautumistapaa on hänen mukaansa helpompi jalkauttaa, koska se pohjautuu arviointiin, joka nostaa oivalluksia työntekijöille itselleen, eikä se tule ulkoapäin annettuna.

”Tämä työskentelytapa on sellainen, että se avaa keskustelun koko työyhteisössä.”

Vendelin tekee parhaillaan opinnäytetyötä siitä, millaisia vaikutuksia arviointivälineellä on työntekijöiden ja asiakkaiden elämässä. Hän kertoo, että arvioinnin tarkoitus on auttaa tuomaan vaikutuksia näkyväksi koko työyhteisölle.

Leskelä-Ranta täydentää, että tapa toimia emotionaaliset ja kiintymyssuhdetarpeet huomioiden on yleensä intuitiivista, mutta arviointimenetelmä tuo legitimiteetin, sanat sekä selkeän päämäärän toiminnalle.

”Varhaisten taitojen varassa olevien kehitysvammaisten osalta on tärkeää, että kosketukselle tulee muitakin kuin esimerkiksi seksuaalinen merkitys. Meidän tehtävämme on työntekijöinä opetella koskettamaan, sillä tavalla, että se vastaa henkilön tarpeisiin.”

Selkärankaa ja mielenrauhaa

Hankkeeseen osallistuneista osaajista muodostuu kattava verkosto, joka edelleen kouluttaa organisaationsa ammattilaisia sekä ylläpitää arvioinnissa tarvittavaa osaamista.

Saari on kokenut arviointivälineen käytön hyödylliseksi psykologin työssään.

”Tämä on ollut selkeästi uusi työkalu, joka on tuonut ihan uudenlaista valmiutta työhöni. Arviointimenetelmä antaa uudenlaista selkärankaa myös selittää asioita. Kun on teoria ja laajempi tiedeyhteisö omien sanojen takana, se tuo myös mielenrauhaa.”