”Keskitymme kaikkeen hyvään”

Autismikirjon lapset hahmottavat maailmaa eri tavoin kuin niin sanotut neurotyypilliset eli tavalliset ihmiset. He myös ja stressaantuvat keskivertoa herkemmin. Myös eri syistä johtuvat pelot nousevat herkästi pintaan. Autismiyhdistys PAUT auttaa vanhempia auttamaan lapsiaan pelkojen hallinnassa.

Karolina Lamroth.
Projektityöntekijä Karolina Lamroth työskentelee autismikirjon perheiden paremman elämän puolesta.

Autismiyhdistys PAUT ry tekee työtä autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin lisäämiseksi Uudenmaan alueella. Yhdistyksen tavoitteena on myös tarjota autismikirjon perheille erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.

Kahden viime vuoden aikana korona ja tuoreempana asiana myös Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa ovat olleet paljon esillä mediassa ja herättäneet paljon huolestuneisuutta kaikissa ihmisissä. Erityisen paljon nämä uutiset ja huolipuheet kuormittavat autismikirjon ihmisiä, jotka stressaantuvat keskivertoa herkemmin. Tämä johtuu siitä, että autismikirjon ihmisten hermosto on herkempi. Heidän stressitasonsa nousee herkemmin ja he kokevat stressiä erilaisista asioista tai tilanteista helpommin kuin ihmiset, jotka eivät ole autismikirjolla. Autismikirjon henkilöt hahmottavat maailmaa omalla tavallaan.

”Autismikirjon skaala on todella laaja. On puhumattomia, syvästi kehitysvammaisia autisteja ja sitten on hyvin älykkäitä henkilöitä, joilla ei ole oppimisvaikeuksia, mutta on sitten pulmia arjessa tai sosiaalisissa tilanteissa. Ja kaikkea siltä väliltä, kuvailee Karolina Lamroth, joka toimii projektityöntekijänä Autismiyhdistys PAUTissa.

Aikuisten on rauhoituttava

Autismikirjon lasten vanhemmat ovat keskeisessä roolissa sotaan liittyvien pelkojen hälventäjinä. Usein kuitenkin myös vanhemmilla itsellään on vaikeuksia omien pelkojensa hallinnassa, sillä monesti autisminkirjon piirteitä on myös vanhemmissa, vaikka diagnoosia ei olisikaan. Stressiherkkyys saattaa monissa tapauksissa olla tästä syystä vanhemmilta periytyvä ominaisuus.

”Tilanne on vakava, mutta aikuisten on pakko rauhoittua ja rauhoittaa lapsen arki. Siksi viestimme on suunnattu vanhemmille, niin että he voivat käsitellä asioita lapsen kanssa”, Lamroth korostaa.

Tukea monista eri lähteistä

PAUT käyttää viestinnässään muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjeita siitä, kuinka puhua lasten kanssa sodasta. Lisäksi PAUT on hyödyntänyt viestinnässään Autismiliiton koostamia ohjeistuksia Ukrainan tilanteesta. Yhdistys on sosiaalisessa mediassa viestinyt sotatilanteesta autismikirjon perheille myös Selkosanomien kuvitettujen juttujen avulla.

”Näiden viestien tarkoituksena on ollut lähettää toivon ja rauhan näkökulmaa vanhemmille ja sitä kautta lapsille. Miten käsitellä pelottavia asioita ja ymmärtämistä. Ja miten tärkeää on keskittyä oman arkeen ja sen toimivuuteen. Olemme etsineet Kehitysvammaliiton Papunetin valtavan laajasta kuvapankista sopivia kuvia, joita aiomme hyödyntää yhdistyksen muussakin viestinnässä jatkossa enemmän”, Lamroth mainitsee.

PAUT pyrkii viestimään kognitiivisesti saavutettavasti niin, että viestintä on autismikirjon henkilöiden näkökulmasta ymmärrettävää ja mielenkiintoista.

”Pyrimme hälventämään pelkoja, keskittymään kaikkeen hyvään ja hyvinvoinnin edistämiseen”, Lamroth kiteyttää.

Kuvista apua moniin tilanteisiin

Lamrothin havaintojen mukaan kuvien käyttöä kommunikoinnin apuna voisi käyttää nykyistä enemmänkin, sillä niiden avulla voidaan saada monia solmuja avattua, kun muut keinot eivät auta.

”Autismikirjon henkilöt ovat stressiherkkiä ja osa heistä saattaa jumittua johonkin tilanteeseen. Monilla on suuri tarve rutiinien toistamiseen, ja käytös voi olla kaavamaista. Myös erilaisia jumitilanteita on vaikea purkaa, koska sanat tai kirjallinen viestintä eivät tavoita jumittunutta lasta. Siinä tilanteessa kuvallinen viestintä voi toimia”, Lamroth kuvailee.

Arjen kulun hahmottamista voi helpottaa myös järjestyksessä olevien kuvien avulla. Uusia vuorovaikutustilanteita voi ennakoida ja harjoitella yhdessä etukäteen esimerkiksi kuvallisten tarinoiden avulla. Kuvat voivat olla hyvänä tukena viestinnässä myös silloin, kun kirjallinen teksti on vaikeasti hahmotettavaa, monimutkaista tai liian abstraktilla tasolla.

”Kuvat ovat hyödyllisiä ja olemme lisäämässä niiden käyttöä. Joskus, kun kuvaa ei löydy valmiina, niitä on tehty jopa itse.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).