Selkokeskus toteutti ensimmäistä kertaa äänestyksen Suomen parhaasta selkotietokirjasta. Kisan voitti Silja Vuorikurun tietokirja Titanic – maailman suurin laiva. Lisäksi kilpailussa valittiin myös paras selkokielinen romaani.
Kehitysvammaliiton Opike-yksikön julkaisema teos Sukella selkokirjaan jatkaa Kehitysvammaliiton selkokieltä käsittelevien tietokirjojen sarjaa. Uusin teos porautuu selkokieliseen kaunokirjallisuuteen.
Suunnittelija Anni Reilä kiinnostui selkokielestä opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa. Kiinnostus johti työharjoittelupaikkaan Kehitysvammaliiton Selkokeskuksessa ja myöhemmin häntä pyydettiin töihin samaan paikkaan.
Lastenkirjainstituutti jakaa tänä keväänä Suomen kouluihin 75 000 kappaletta suomenkielisiä selkokirjoja sekä helppolukusia kirjoja. Selkopolku-hankkeen kohderyhmänä ovat heikosti lukevat yläkouluikäiset nuoret, jotka voisivat harjaannuttuaan siirtyä yleiskielen lukijoiksi.
Kuinka lukemisen ilon voisi löytää, jos lukeminen on syystä tai toisesta vaikeaa? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta keväällä 2022, kun Selkokeskuksessa käynnistyi Lukuliikkeen rahoittama Lukuiloa kaikille lukijoille -hanke.
Kehitysvammaisista ihmisistä keskustelijoina tiedetään toistaiseksi melko vähän. Vaikka kehitysvammaisen henkilön kielellisiä taitoja ja kommunikoinnin tukikeinoja on tutkittu jo pidemmän aikaa, keskustelupuhetta koskevaa tutkimusta on niukasti. Keskustelu on kuitenkin enemmän kuin[…]
Demokratiassa kaikilla äänioikeutetuilla ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua vaaleihin riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Selkoviestintä edistää tätä pyrkimystä omalta osaltaan.
Kerran kuukaudessa ilmestyvä Selkovantalainen-lehti on ensimmäinen paikallisuutisia tarjoava selkokielinen sanomalehti Suomessa.
Voiko selkokieltä ja selkeää yleiskieltä erottaa toisistaan? Kyllä voi, ja nyt se on entistä helpompaa uudistetun selkokielen mittarin ansiosta. Selkomittari 2.0 kuvaa yksityiskohtaisesti, millaiset kriteerit selkokielisen tekstin pitää täyttää. Mittaria[…]
Selkokielellä on Suomessa jo yli 40-vuotiset perinteet. Mallia selkokieleen saatiin Ruotsista, joka oli selkokielen kehittämisen edelläkävijämaa. Hyvin monet selkokieleen liittyvät perusasiat luotiin jo 90-luvulla ja ne ovat käytössä edelleen. Selkokeskuksen[…]