Vaalijala tarjoaa myös lastensuojelupalveluja

Entinen kehitysvammalaitos Vaalijala on nykyisin raja-aidat ylittävä osaamis- ja tukikeskus, joka tarjoaa monipuolisia palveluja erityistä tukea tarvitseville lapsille. Osalla lapsista voi olla myös lastensuojelun sijoitus.

Kaksi naista ja mies seisovat pihamaalla.
Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Kinnunen, johtava lääkäri Juhani Keinonen ja kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko työskentelevät vaativaa erityistukea tarvitsevien lasten hyväksi.

Vaalijalan historia on jo yli sadan vuoden pituinen ja se tunnetaan parhaiten kehitysvammaisten ihmisten palvelujen tuottajajana Itä-Suomessa. Nykyisin Vaalijala tarjoaa vaikeassa elämäntilanteessa oleville lapsille tukea myös lastensuojelullisilla perusteilla ja ilman kehitysvammadiagnoosia. Nimenvaihdos kehitysvammalaitoksesta paremmin nykyistä toimintaa kuvaavaksi osaamis- ja tukikeskukseksi kertoo Vaalijalan asiakaspohjan laajentumisesta.

”Lasten psykiatrisista- ja kuntoutuspaikoista on koko maassa pula. Olemme vastanneet omalta osaltamme kysyntään”, taustoittaa johtava lääkäri Juhani Keinonen.

Samansuuntainen asiakaspohjan laajentuminen on tapahtunut monissa muissakin entisissä kehitysvammalaitoksissa.

Vaalijalan lasten ja nuorten kuntoutuksen piirissä on tällä hetkellä noin 60-80 asiakasta, joista osa asuu ja käy koulua Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. Osa lapsista on sijoitettu Vaalijalaan yksilöllisen erityisen vaativan tuen tarpeen vuoksi.

”Lastensuojelun sijoittamalla lapsella voi olla niin paljon tuen tarvetta, että siihen ei pystytä vastaamaan lastensuojelun yksiköissä tai perhesijoituksissa,” sanoo Vaalijalan johtava sosiaalityöntekijä Tiina Kinnunen.

Vaalijalan moniammatillinen osaaminen kattaa muun muassa kommunikaatioon, psykiatriseen problematiikkaan sekä fysiologisiin ja neurologisiin toimintoihin liittyvät haasteet.

”Perinteisesti omat lääkärimme edustavat hyvin monipuolista osaamista. Tarpeen mukaan voimme myös hankkia lastenneurologista ja -psykiatrista osaamista tai vaikkapa hammaslääkäripalveluja talon ulkopuolelta”, kertoo Keinonen.

Erityishuoltolaki ohjaa toimintaa

Vaalijalan toimintaa säätelee erityishuoltolaki, jonka puitteissa jokaiselle lapsiasiakkaalle laaditaan oma erityishuolto-ohjelma yksilöllisten tarpeiden mukaan. Syitä Vaalijalaan sijoittamiselle voivat olla kehitysvamman ohella myös lastensuojelullinen tarve tai muu erityisen vaativan tuen tarve.

”Suurin osa lastensuojelun asiakkaista sijoitetaan lastensuojeluyksiköihin, perhekoteihin tai muihin vastaaviin paikkoihin. Vaalijalaan sijoitettavilla lapsilla ongelmat ja tuen tarpeet ovat niin monimutkaisia, etteivät lastensuojeluyksiköt pysty niihin vastaamaan”, kertoo kuntoutuksen johtaja Maarit Rantakurtakko.

Täydennyskoulutusta henkilökunnalle

Vaalijalan henkilöstölle on tarjolla laaja täydennyskoulutuspaketti yhteistyössä Itä-Suomen avoimen yliopiston kanssa. Tällä hetkellä 60 työntekijää suorittaa 25 opintopisteen laajuista Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -opintokokonaisuutta. Opinnot suoritetaan työajan ulkopuolella ja koulutuksen suorittaneille on tiedossa työnantajan myöntämä koulutuspalkkio. Tarjolla on myös kiintymyssuhdeterapiakulutusta, vihanhallintaohjelmaa sekä positiivinen psykologia -koulutusta.

Koko työyhteisön ei ole aina välttämätöntä osallistua alkuperäiseen koulutukseen, sillä koulutuksen suorittaneet työntekijät voivat kouluttaa oman yksikkönsä ihmisiä koulutuksen aihealueista, niin että koko yksikkö hyötyy koulutuksesta. Myös psykologit ja toimintaterapeutit kouluttavat ja jakavat omaa osaamistaan muulle henkilöstölle.

Koulut ja kodit kahdessa paikassa

Vaalijalaan sijoitetut lapset asuvat joko Vaalijalan alueella sijaitsevissa seitsemässä oppilaskodissa tai Pieksämäen keskustassa sijaitsevissa pienemmissä kodeissa tavallisilla asuinalueilla.

”Jos lapsen kokonaistilanne kohenee, hän voi muuttaa laitosalueelta keskustassa sijaitseviin taloihin, jossa arki koostuu yhdessä tekemisestä, ruuan laitosta, kaupassa käynnistä, siivoamisesta ja muista kotitöistä”, kuvailee Rantakurtakko.

Myös Sateenkaaren koulu, jota oppilaat käyvät, sijaitsee samalla tavoin kahdessa paikassa sekä Vaalijalan laitosalueella, että Pieksämäen keskustassa.

Sateenkaaren erityiskoulussa annetaan esi-, perus-, ja lisäopetusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille sekä autistisille ja psykososiaalista tukea tarvitseville oppilaille. Vakituisesti koulua käyvien oppilaiden ohella opetusta annetaan myös lyhytaikaisilla kuntoutusjaksoilla käyville oppilaille. Peruskoulun suoritettuaan oppilailla on hyvä mahdollisuus jatkaa ammatillisiin opintoihin Pieksämäellä sijaitsevassa erityisammattikoulussa.

Koronavirusepidemian aikana myös Sateenkaaren koulussa on siirrytty etäopetukseen. Käytännössä se tarkoittaa Vaalijalan laitosalueella sitä, että opettajat käyvät oppilaskodeissa opettamassa heitä, sillä välimatka koulun ja oppilaskotien välillä on alle kaksisataa metriä.

Asiakkuuden pituus vaihtelee

Vaalijalassa lastensuojelun perusteella tehty sijoitus voi olla eri mittainen kuin kuntoutusajanjakson pituus, sillä lastensuojelun asiakkuus lakkaa viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta, mutta vammaispalvelujen asiakkuus ei perustu ikärajoihin.

”Lapset voivat olla asiakkaina hyvin vaihtelevia ajanjaksoja. Jos asiat alkavat sujua hyvin, lapsi voi palata kotiinsa jo esimerkiksi puolen vuoden kuluttua. Kuntoutusjaksot vaihtelevat kahdesta viikosta tosi pitkiin aikoihin”, luonnehtii Rantakurtakko.

”Pelkkä kehitysvamma ei ole syynä Vaalijalaan sijoittamiselle. Käytännössä raja-aitoja eri palvelujen välillä on kaadettu reippaasti, sillä teemme yhteistyötä lastensuojelun, vammaispalvelujen sekä terveydenhuollon kanssa. Tämä pätee myös aikuisiin asiakkaisiin”, toteaa Kinnunen.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).