Kun omat voimat eivät riitä

Joskus lapsen avun ja tuen tarpeet saattavat olla niin suuria, että perheen voimat loppuvat kesken. Tällöin sijoitus lasten avohuollon asumisyksikköön voi olla paras ratkaisu. Nuorten Ystävien lasten ryhmäkodit Muhoksella ja Imatralla tarjoavat kodin yhteensä 12 lapselle.

Tuula LuomaPalvelujohtaja Tuula Luoma kertoo, että pienessä yksikössä jokaiselle lapselle löytyy omia tehtäviä samoin kuin kotona perheessä.

Haastavasti käyttäytyvät lapset, joilla on monenlaisia tuen tarpeita vuorokauden ympäri, asettavat kuntien palvelunohjauksen visaisten kysymysten äärelle, koska tälle ryhmälle ei hevin löydy sopivaa hoitopaikkaa. Aikaisemmin nämä lapset saattoivat olla kehitysvammahuollon laitosasukkaita ja usein heidät oli sijoitettu samoihin yksiköihin aikuisten kanssa. Laitosten purkamisen yhteydessä tämä ryhmä jäi väliinputoajaksi, jolle ei tahtonut löytyä sopivaa hoitopaikkaa mistään.

Tähän tarpeeseen vastasi Nuorten Ystävien vuonna 2011 perustettu lasten tehostetun palveluasumisen avohuollon yksikkö, ryhmäkoti nimeltään Fantti. Yksikön perustaminen vaati lupaviidakossa samoilua, sillä ei ollut heti selvää, annetaanko sille asumisyksikkönä toimimisen lupaa. Samalla myös pohdittiin, mihin kategoriaan yksikkö saadaan sopimaan.

Lopulta lupa kuitenkin heltisi, kun yksikön toiminnalle laadittiin selvät periaatteet.

”Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on monitahoisia tuen tarpeita. Ne voivat johtua esimerkiksi kehitysvammasta, kehityksen viivästymästä ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista, joita ovat muun muassa neuropsykiatriset ja kommunikaatiovaikeudet, mielenterveysongelmat tai traumatisoituminen. Asiakkaat saattavat tarvita aikuisen tukea ja ohjausta myös oppiakseen hallitsemaan itseä tai toisia vahingoittavaa käytöstään”, luonnehtii palvelujohtaja Tuula Luoma Nuorten Ystävien tarjoamaa lasten avohuollon asumispalvelua.

Kahdesta asuntoryhmästä koostuvassa Fantissa asuu tällä hetkellä yhteensä kahdeksan lasta, toisessa ryhmässä asukkaita on kolme ja toisessa viisi. Vuonna 2013 Nuorten Ystävät perusti myös Imatralle vastaavanlaisen asumisyksikön nimeltään Pikku Karelia, joka on neljän, tällä hetkellä yli 10-vuotiaan lapsen koti.

”Asiakkaillamme on haastavaa käyttäytymistä, jolloin muu perhe ei välttämättä selviä tilanteesta omin avuin. Usein on myös kaikki mahdolliset muut avohuollon tukitoimet kokeiltu. Samaan aikaan myös perheen muiden lasten olisi saatava osansa vanhempien huolenpidosta. Sen vuoksi vuorokauden ympäri tauotta jatkuvat arjen haasteet ja hallinta, eritoten kun lapsi tulee murrosikään, käyvät vanhemmille ylivoimaisiksi ”, kuvailee Luoma.

Vanhemmat edelleen huoltajia

Lapset ovat siirtyneet Fanttiin ja Pikku Kareliaan joko omista kodeistaan tai jostain laitoksesta, kun niitä alettiin purkaa.

”Näiden lasten kohdalla ei ole kyse lastensuojelun tarpeesta tai huostaanotosta, vaan lapsi tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa turvallisessa ympäristössä. Vanhemmat ovat edelleen näiden lapsen huoltajia ja kasvatusvastuussa olevia henkilöitä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä vanhempien, koulun ja kotikunnan palveluohjauksen kanssa ja noudatamme heidän kanssaan tehtyä palvelusuunnitelmaa. Luoma korostaa.

Jokaiselle lapselle yksilöllisesti laaditussa suunnitelmassa määritellään palvelun konkreettiset tavoitteet. Lapsi harjoittelee ohjaajien tukemana arkielämän taitoja kuten kodinhoitoa, asiointia ja osallistuu päiväaikaisiin toimintoihin. Palvelujen toteuttamisesta vastaa yksikössä työskentelevä henkilökunta ja niitä kehitetään yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensa ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

”Työskentely näiden lasten kanssa on ohjaajille hyvin vaativaa, mutta ryhmäkoti on hyvin resursoitu ja henkilökunta ammattitaitoista ja heillä on mahdollisuus paneutua lasten problematiikkaan arjen asioissa eri tavalla kuin omat vanhemmat ja perhe. Vanhempien luottamusta lisää kokemus siitä, että heidän lapsensa saa yksiköissämme laadukkaan hoidon, avun ja turvan”, sanoo Luoma.

Lapset voivat vierailla kodeissaan niin usein, kuin se vain on mahdollista ja samoin perheet voivat vierailla lastensa luona täysin oman mielensä mukaan. Tosin jos lapsen koti sijaitsee kaukana ryhmäkodista, vanhemmat eivät ehkä pääse tapaamaan lastaan niin usein kuin haluaisivat.

Henkilöstöä riittävästi

Lasten yksiköissä sekä asukkaiden että myös henkilökunnan vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä, vaikka työskentely haastavasti käyttäytyvien ja paljon tukea tarvitsevien lasten kanssa onkin vaativaa.

”Työmme lähtökohtana on asiakkaan kuuleminen, kunnioittava kohtaaminen, osallisuuden tukeminen ja yksilöllinen palvelu. Huomioimme erityisesti asiakkaan itsemääräämisoikeuden, osallisuuden ja valintojen tekemisen mahdollisuudet”, korostaa Luoma.

Imatran yksikössä työntekijöitä on kahdeksan ja Muhoksella viisitoista. Työntekijöitä on siis 1,6-1,8 lasta kohden. Hyvät henkilöstöresurssit antavat mahdollisuuden yksilölliseen tukeen ja mahdollisimman normaalin arkisen elämän viettoon.

”Asiakasryhmämme haasteet liittyvät usein ryhmässä toimimiseen, joten jo vähentämällä sosiaalisten suhteiden pakkoa saadaan arjen hallintaan keinoja. Tavoitteena on onnistua tavallisten arkisen asioiden opettelussa ohjatusti. Tämä onnistuu pienessä yksikössä, jossa jokaiselle on mahdollista löytää omia tehtäviä kuin samoin kuin kotona perheessä”, Luoma kuvaa.

Tavoitteena on myös asiakkaan itsenäisen asumisen valmiuksien ja elämänhallinnan edistyminen. Ryhmäkodissa tuetaan lasten olemassa olevia taitoja, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja sekä itsenäistä päätöksentekoa ja järjestetään heille asumiseen liittyvää mielekästä toimintaa. Päivisin lapset käyvät peruskoulua, suorittavat ammatillisia opintoja tai osallistuvat päivä- tai työtoimintaan.

Täysi-ikäiseksi tulevien nuorten kanssa suunnitellaan tulevaisuutta yhdessä kotikunnan kanssa. Tällöin pohditaan muun muassa sitä, missä tuleva koti sijaitsee. Usein uusi koti löytyy aikuisten ryhmäkodissa.

”Näiden lasten avun ja ohjauksen tarve ei katoa mihinkään täysi-ikäiseksi tulon myötä. Oppimisen ansiosta arjen hallinnan keinot ehkä lisääntyvät, jolloin palveluntarve saattaa muuttua tai vähentyä, mutta se ei useinkaan lopu kokonaan”, Luoma toteaa.

Nuorten Ystävät on Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö, jonka omistama liiketoimintakonserni tuottaa sosiaali- ja terveysalan erityispalveluja, joilla kunnat täydentävät palvelutarjontaansa.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).