”Työ on parasta sosiaaliturvaa” on varsin usein toistettu lause, ja palkkatyö on tärkeä kansalaisosallisuuden ja mielekkään sosiaalisen kiinnittymisen väylä – ja sen kautta on mahdollisuus myös torjua köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Kehitysvammaliiton tutkimus on aina kiinnittynyt vahvasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuuteen ja hyvän elämän edellytyksiin. Palkkatyöstä kansalaisuuden ehtona on myös keskusteltu ja […]lue lisää
Runsas vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Markku Niemelä on seurannut aitiopaikalta Kehitysvammaliiton tutkimustoimintaa vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset kontaktinsa kehitysvammaisuuteen hän sai vuonna 1976 työuransa alkuaikoina sosiaali- ja terveysalalla. Kehitysvamma-alalle Niemelä siirtyi vuonna 1983, ensin Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin sosiaalijohtajaksi ja sen jälkeen vuonna 1986 Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin johtajaksi. Siitä matka jatkui vuonna 2000 Uudenmaan erityishuoltopiirin, […]lue lisää
”Kiitos, kun toitte auringonpaisteen takaisin Helsinkiin!”, totesi presidentti Martti Ahtisaari avatessaan IASSID:n (International Association of Scientific Study of Intellectual Disabilities) 10. maailmankongressin Finlandia-talolla 8. päivänä heinäkuuta 1996. Sanoillaan hän viittasi kongressin aikaan Helsingissä päiväkausia kestäneeseen kaatosateeseen, joka sai koko kaupungin tulvimaan. Vettä oli kaikkialla niin paljon, että monet ihmiset heittäytyivät […]lue lisää
Kehitysvamma-alalla kehityksen rattaat pyörivät hitaasti ja samojen aihepiirien kanssa painitaan vuosikymmenestä toiseen, kunnes aika on kypsä muutokselle, ja silloinkin muutoksen tuulet puhaltavat eri puolilla maata eri aikaan. Lähes 30 vuotta kehitysvamma-alalla työskennellyt Marika Metsähonkala aloitti uransa Porin kaupungilla ohjaajan toimessa ja sittemmin Satakunnan erityishuoltopiirissä, jossa hän toimi ensin asumisyksiköiden esimiehenä […]lue lisää
Samainen ajanjakso sattuu kattamaan omassa kehityshistoriassani koko tähänastisen ammattiurani – valmistuin puheterapeutiksi kesällä 1978 – joten tässä kirjoituksessani kulkevatkin rinnakkain alan raportoitu kehitys- ja tutkimustyö sekä henkilökohtaiset kokemukseni ja muistoni. Kun jälkimmäisiä käytetään historiallisen raportoinnin välineenä, on väistämätöntä, että aika on patinoinut, muokannut ja ehkä kullannutkin muistoja. Se voi toisen […]lue lisää