”Työ on parasta sosiaaliturvaa” on varsin usein toistettu lause, ja palkkatyö on tärkeä kansalaisosallisuuden ja mielekkään sosiaalisen kiinnittymisen väylä – ja sen kautta on mahdollisuus myös torjua köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Kehitysvammaliiton tutkimus on aina kiinnittynyt vahvasti kehitysvammaisten ihmisten osallisuuteen ja hyvän elämän edellytyksiin. Palkkatyöstä kansalaisuuden ehtona on myös keskusteltu ja […]lue lisää
Runsas vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Markku Niemelä on seurannut aitiopaikalta Kehitysvammaliiton tutkimustoimintaa vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset kontaktinsa kehitysvammaisuuteen hän sai vuonna 1976 työuransa alkuaikoina sosiaali- ja terveysalalla. Kehitysvamma-alalle Niemelä siirtyi vuonna 1983, ensin Etelä-Hämeen erityishuoltopiirin sosiaalijohtajaksi ja sen jälkeen vuonna 1986 Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin johtajaksi. Siitä matka jatkui vuonna 2000 Uudenmaan erityishuoltopiirin, […]lue lisää
”Kiitos, kun toitte auringonpaisteen takaisin Helsinkiin!”, totesi presidentti Martti Ahtisaari avatessaan IASSID:n (International Association of Scientific Study of Intellectual Disabilities) 10. maailmankongressin Finlandia-talolla 8. päivänä heinäkuuta 1996. Sanoillaan hän viittasi kongressin aikaan Helsingissä päiväkausia kestäneeseen kaatosateeseen, joka sai koko kaupungin tulvimaan. Vettä oli kaikkialla niin paljon, että monet ihmiset heittäytyivät […]lue lisää
Kehitysvamma-alalla kehityksen rattaat pyörivät hitaasti ja samojen aihepiirien kanssa painitaan vuosikymmenestä toiseen, kunnes aika on kypsä muutokselle, ja silloinkin muutoksen tuulet puhaltavat eri puolilla maata eri aikaan. Lähes 30 vuotta kehitysvamma-alalla työskennellyt Marika Metsähonkala aloitti uransa Porin kaupungilla ohjaajan toimessa ja sittemmin Satakunnan erityishuoltopiirissä, jossa hän toimi ensin asumisyksiköiden esimiehenä […]lue lisää
Samainen ajanjakso sattuu kattamaan omassa kehityshistoriassani koko tähänastisen ammattiurani – valmistuin puheterapeutiksi kesällä 1978 – joten tässä kirjoituksessani kulkevatkin rinnakkain alan raportoitu kehitys- ja tutkimustyö sekä henkilökohtaiset kokemukseni ja muistoni. Kun jälkimmäisiä käytetään historiallisen raportoinnin välineenä, on väistämätöntä, että aika on patinoinut, muokannut ja ehkä kullannutkin muistoja. Se voi toisen […]lue lisää
Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämiskeskus perustettiin vuonna 1978. Vuoteen 2006 saakka keskus toimi nimellä Valtakunnallinen tutkimus- ja kokeiluyksikkö Kotu. Tutkimusaiheita ovat olleet mm. toimintakykyyn, työtoimintaan ja työllistymiseen liittyvät kysymykset sekä elämänlaatu, elämänurat, elinolosuhteet, koulutus ja asuminen kehitysvammaisilla henkilöillä. Näitä teemoja on tarkasteltu itsemääräämisen ja kansalaisuuden näkökulmista palvelujärjestelmässä. Hankkeiden ja julkaisujen valossa […]lue lisää
Kehitysvammaliiton tutkimustoiminta sai alkunsa, kun valtio alkoi kehitysvammalain myötä tukea valtionosuutta saavaan toimintaan kytkettyä tutkimusta. Kehitysvammaliiton tutkimusyksikön johtokunta muodostettiin siten, että kehitysvammapiirien edustus oli vankka. Johtokunnan puheenjohtajana monta vuotta toiminut Lasse Weckroth oli erityisen kiinnostunut pohjoismaisesta kehitysvammahuollon keskustelusta. Vahvaa tutkimusintressiä edustivat myös Uudenmaan piirinjohtaja Ove Lindstedt ja Varsinais-Suomen piirinjohtaja Seppo […]lue lisää
Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kokeiluyksikkö Kotu toimi 80- ja 90-luvuilla varsin aktiivisesti. 1980-luvulla tutkimusyksikön rahoituspohja oli turvattu kehitysvammalaissa, joskin valtion budjettiin sisältyvä rahoitus oli rajallinen ja siirrettiin 90-luvun alussa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän yleisavustuksen osaksi. Pysyvä rahoitus turvasi kuitenkin tutkimustoiminnan ja jopa kirjaston ylläpitämisen. Projektirahoituksen avulla tutkimusta voitiin suunnata ajankohtaisiin aiheisiin erilaisten kumppaneiden […]lue lisää
Maaliskuussa 2018 toteutimme kyselyn, johon vastaamaan pääsi Kehitysvammaliiton ja Vernerin internetsivujen kautta. Johdatukseksi kyselyn alussa oli kooste 2010-luvulla ilmestyneistä tutkimusjulkaisuista. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 71 henkilöä, jotka edustivat varsin monipuolisesti sekä jäsenistöä että yhteistyökumppaneita. Vastaajissa oli niin julkisten organisaatioiden kuin yksityisten ja järjestöjen edustajia, samoin myös oppilaitosten edustajia. Kyselyssä esitettyjen […]lue lisää
”Anteeksi kuinka?”, kysyi Pallopää. ”TER-VE-TU-LO-A, KUIN-KA VOIN PI-LA-TA PÄI-VÄN-NE?” ”Öö – olen keksinyt ratkaisun”, sanoi Pallopää ja ojensi paperipinkkaa käsissään. ”Se ratkaisee Ongelman.” ”No eihän sellaista kukaan täällä Vastamulkoisten maassa halua!” ”Miten niin ei?” ”Höh! Jos et minua usko, niin mene itse kysymään!” Pallopää näki tutkimuspäällikön katselevan valtavaa Excel-taulukkoa ja […]lue lisää
