Perheentalossa kohdataan!
Kuopiossa avattiin helmikuun puolessa välissä Perheentalo, joka tarjoaa matalan kynnyksen kohtauspaikan, hauskaa yhdessäoloa, tietoa ja vertaistukea kaikenlaisille perheille.
Kuopion keskustaan, torin alle valmistui muutamia vuosia sitten uusi kauppakeskus Apaja, jota rakennettaessa saavutettavuus otettiin hyvin huomioon. Maanalaisiin tiloihin pääsee helposti hisseillä ja liukuportailla. Myös viitoitukset on tehty niin selkeiksi, että kaikkien on niitä helppo ymmärtää.
Keskeisen sijaintinsa ja saavuttavuutensa vuoksi Apaja tarjoaa monien muiden palvelujen ohella erinomaiset toimintaedellytykset myös Perheentalolle.
Kuopion Perheentalo on jo kolmas Itä-Suomessa toimiva yhteisötalo. Kaksi muuta avattiin jo 2000-luvun alkupuolella Joensuuhun ja Iisalmeen. Kuopion Perheentalo poikkeaa Iisalmeen ja Joensuuhun verrattuna siten, että sen toiminta on avointa kaikille vammaisryhmille.
”2000-luvun alussa ei vielä ollut samaa kuvalliseen kommunikaatioon liittyvää osaamista kuin nykyisin. Niistä ajoista on menty paljon eteenpäin”, selittää Savon Vammaisasuntosäätiö Savaksen projektikoordinaattori Maarit Mykkänen.
Perheentalot ovat useamman järjestön yhteistyönä verkostomaisesti toteutettavia yhteisötaloja, jotka tukevat monin tavoin sekä tavallisten lapsiperheiden että erityislapsiperheiden jaksamista, arjen sujumista sekä perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuopion Perheentalo-projektia hallinnoi Savas Lastu-hankkeensa kautta. Hankekokonaisuudessa ovat mukana myös Pelastakaa Lapset ry Laine-projektillaan sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas Valpas-projektinsa kautta.
Kuopion Perheentalo on RAY:n tukema hanke, joka käynnistyi viime vuoden helmikuussa, ja se päättyy vuoden 2018 loppuun. Sen jälkeen Perheentalolle haetaan pysyvää rahoitusta.
Perheiden toiveita kuultiin
Perheentalon perustaminen sai alkunsa selvästä tarpeesta, sillä kaupungissa on kaivattu vapamuotoista kohtaamispaikkaa jo pitkään.
”Lapsiperheet ja erityislapsiperheet ovat kokeneet tarpeelliseksi saada Kuopioon oma kohtaamispaikka, jossa he voisivat tavata muita lapsiperheitä sekä saada tukea vertaisryhmistä”, kiteyttää Mykkänen hankkeen alkua.
Tavallisten perheiden ja erityislapsiperheiden lisäksi Perheentaloon ovat tervetulleita myös kehitysvammaiset, fyysisesti vammaiset tai vammautuneet vanhemmat.
Helmikuun puolessa välissä toimintansa aloittaneessa Perheentalossa järjestetään monipuolista toimintaa: koulutusta, kahvittelua, erilaisia kerhoja ja hauskaa yhdessäoloa kuutena päivänä viikossa. Tarjolla on esimerkiksi erityislasten vanhemmille kohdennettua tietoa eri tavoin vammaisten lasten kehityksestä ja kasvatuksesta. Myös vertaisryhmätoiminta on tärkeää perheille, joissa on vammainen lapsi, sillä erityislapsiin liittyvää käytännön tietoa on mahdollista saada vain muilta vastaavassa tilanteessa olevilta perheiltä.
Savaksen panos Perheentalon tarjoamaan toimintaan kumpuaa Lastu-projektista, jossa on jo kokeiltu erityistä tukea tarvitseville lapsiperheille suunnattuja kerhoja, kuten viittoma- ja kuvaohjattuja Pikkupapu-musiikkipiirejä ja aistikerhoja lapsille ja vanhemmille.
Suunnitelmissa on, että näiden kerhojen yhdistelmiä alkaisi myöhemmin kokoontua myös Perheentalolla.
Järjestöillä sama tavoite
Perheentalon yhteistyöverkosto järjestää koulutusten aikana ja sen lisäksi toimintaa myös lapsille, jotta vanhemmat voivat osallistua rauhassa erilaisiin tilaisuuksiin.
”Yhteistyö muiden vammaisryhmien kanssa on avannut silmäni huomaamaan, että vamman laadusta riippumatta kaikilla toimijoilla on sama tavoite toimia lasten parhaaksi riippumatta siitä, onko kyseessä kehitysvammainen, autismin kirjon, näkö- tai kuulovammainen lapsi. Kaikilla etujärjestöillä on sama tavoite tehdä fyysisestä ympäristöstä mahdollisimman saavutettava ja asenneilmastosta mahdollisimman hyväksyvä”, pohtii Mykkänen Perheentalotoiminnan vaikutuksia.
Saavutettavuuteen Perheentalossa on kiinnitetty huomiota muun muassa tilojen selkeyden, saavutettavuuden sekä erilaisten kommunikaatiota helpottavien apuvälineiden käytön avulla.
”Pyrkimyksemme on tehdä Perheentalosta niin esteetön, että kaikki toiminnassa mukana olevat perheet voisivat osallistua kaikkiin toimintoihin. Haluamme myös muuttaa asenteita toiminnan kautta niin, että Perheentaloon tulevat ihmiset eivät huomioisi erilaisia kommunikaation apuvälineitä erikseen, vaan niitä pidettäisiin osana normaalia toimintaa, kiteyttää Mykkänen.
Uusia ystäviä ja vertaistukea
Teija Raitio on muuttanut perheineen Kuopioon kolme ja puoli vuotta sitten Espoosta. Perheeseen kuuluu kaksi poikaa, 5-vuotias Daniel ja pari vuotta nuorempi Oliver. Danielilla on monimuotoinen kehityshäiriö, joka näkyy erityisesti kielellisenä ja motorisena kehitysviivästymänä. Raitiolla on Kuopiossa ystäviä ja myös sisar, mutta ainoastaan yksi tuttavaperhe, jolla on kokemuksia erityislapsiperheen elämästä.
”En saanut mistään tietoa tai vertaistukea eikä Danielillekaan tahtonut löytyä lapsikavereita”, muistelee Raitio perheen alkuaikoja Kuopiossa.
Pian Raitio alkoi käydä Kuopion yliopistollisen sairaalaan vertaistuki-illoissa, joita tosin järjestetään vain kerran kuussa. Perhe kävi myös Lastu-projektin Pikkupapu-musapiireissä sekä aistikerhon kokoontumisissa, joista hän löysi nopeasti uusia ystäviä sekä vertaistukea samassa tilanteessa olevilta muilta lapsiperheiltä.
”Erityislapsi ei aina ymmärrä sanallisia ohjeita ja hän saattaa reagoida voimakkaasti erilaisiin ärsykkeisiin. Lastu-projektin kerhoihin oli kuitenkin helppo mennä, koska ne ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa on otettu erityislapset huomioon. Minun ei tarvinnut miettiä oman lapsen käyttäytymistä, koska se oli otettu huomioon kerhossa. Pääasia on että, pääsimme mukaan toimintaan!”, Raitio kiittelee.
Selkoesite aikuisille ja lapsille
Saavutettavuus on pyritty huomioimaan kaikissa Perheentalon toiminnoissa. Siksi myös Perheentalon toiminnasta kertova esite on tehty mahdollisimman helppotajuiseksi ja ymmärrettäväksi kaikenlaisille ihmisille, sekä aikuisille että lapsille.
Esitteen tekemisestä vastasi mainostoimisto Ad Kiivissä työskentelevä tuotanto-AD Jenni Loimulahti, joka teki esitteen kuvakertomuksen muotoon käyttäen hyödykseen yksittäisiä PCS-kuvia, jotka ovat ennestään tuttuja monille Perheentalon asiakkaille. Osan kuvista Loimulahti loi itse noudattaen PCS-kuvien periaatteita.
”Haasteena esitteen teossa oli selkokielisyys; kuinka saamme asioita ilmaistua mahdollisimman selkeästi? Sain selkokielen asiantuntijalta ohjeita siitä, kuinka selkokielisiä esitteitä tehdään, miten ne tulisi taittaa ja millaisia asioita esitteen teossa pitää ottaa huomioon. Tärkeää oli muistaa, kenelle esite on suunnattu ja samalla halusimme ottaa myös lapset huomioon”, kertoo Loimulahti.
Lisätietoa
- Kuopion Perheentalo (www.kuopionperheentalo.fi)
- Lastu – Vammaisten lasten perheiden tukimallit -projekti (www.savas.fi)
Kirjoita kommentti