”Hyvin tässä käy!”

”Kaikki asiat ovat vielä vaiheessa ja lopputulosta ei voi tietää, mutta kyllä siitä hyvä tulee, niin kuin aina ennenkin!”, toteaa Kiuru kuntayhtymän kehitysvammahuollon johtaja Ulla Aspvik luottavaisin mielin.

Vuosi sitten nykyiseen pestiinsä nimitetty Aspvik toimii tehtävässään vielä tämän vuoden loppuun saakka, minkä jälkeen sote-uudistuksen mukaisen uuden hallintokoneiston pitäisi olla valmis ottamaan vastuu alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Normaalioloissa Aspvikillä on ylihoitajan virka psykiatrian tulosyksikössä, jonka vastuulla on myös kehitysvammahuolto.

Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Kiuru on kymmenen jäsenkunnan muodostama erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä, joka vastaa lähes 200000 asukkaan palveluista. Nykyisessä muodossaan Kiuru on ollut viimeiset 20 vuotta sen jälkeen, kun se otti siipiensä suojaan Eskoon kuntayhtymästä erkaantuneen erityishuoltopiirin tehtävät.

Mutta jälleen ollaan uuden edessä. Ensi vuonna toteutuva sote-uudistus tulee vaikuttamaan myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluihin monella tapaa.

Uudistuksen myötä Keski-Pohjanmaa on saamassa oman itsehallintoalueen. Sen tavoitteena on vahvistaa alueen lähipalveluja, tukea lähidemokratiaa sekä tuottaa entistä parempia palveluja kaikille asiakasryhmille. Myös vammaispalveluihin on odotettavissa parannuksia, sillä uudistuksen yhteydessä Keski-Pohjanmaan kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut saavat oman toimialueen yhteensä kuudesta toimialueesta ja uusi hallintoyksikkö tulee olemaan suoraan kuntayhtymän johtajan alaisuudessa ilman väliportaita.

Yhden pöydän ääreen

Tällä hetkellä Kiurun alueella on kolme asumispalveluja järjestävää toimijaa. Maria-Katariinan talo tarjoaa asumis- ja muita palveluja paljon tukea tarvitseville kehitysvammaisille asiakkaille. Sen toiminta jatkuu entisellään myös tulevaisuudessa. Sen sijaan kaksi muuta vammaispalveluja tarjoavaa toimijaa, Kokkola-Kruunupyy sekä Jyta yhdistetään ja niiden tuottamia palveluja hallinnoidaan keskitetysti.

”Tulevaisuudessa pohditaan yhden pöydän ääressä, kuinka päivä- ja työtoimintapalvelut sekä muut palvelut järjestetään, mikä yksikkö palvelee parhaiten yhteisiä koulutuksia yms. Yhdistymisen myötä myös tähän saakka erillisinä toimineiden yksiköiden osaaminen voidaan paremmin kohdistaa ja päätösten tekeminen keskitetysti helpottaa byrokratiaa. Paras synergiaetu tulee varmasti asumispalveluissa, joissa on paljon toimijoita”, Aspvik povaa.

Kuinka käy työntekijöiden?

Tällä hetkellä sote-uudistus on vasta toimialuevaiheessa, eikä palvelu- ja vastuualuetasoja ole vielä määritelty.

”Sote-uudistuksen vaatima organisointi alkoi vasta viime syksynä, joten työ on vielä kesken. Joka tapauksessa suunnittelun lähtökohtana on asiakaskeskeisten palvelujen tarjoaminen ja myös palvelurakenteet suunnitellaan sen mukaisiksi”, Aspvik vakuuttaa.

Myöskään työntekijöiden rooli uudessa mallissa ei ole vielä hahmottunut täysin selkeäksi. Kuitenkin jo nyt voidaan sanoa, että ensimmäisessä vaiheessa työntekijöiden asema ei muutu välttämättä millään lailla, eikä henkilökuntaa tulla vähentämään.

Myöskään palvelunkäyttäjien näkökulmasta oleellisia muutoksia ei ole odotettavissa, eikä siihen ole palvelujen puolesta syytäkään, sillä Kiurussa on ollut hyvä tilanne tähänkin asti. Rahaa tosin ei ole liiemmin, mutta toisaalta niukkuuteen on totuttu aina ennenkin, ja hyvin on silti pärjätty.

”Meidän alueellamme on ollut tiukka talous jo markka-ajoista lähtien. Ylibudjetointia ei ole koskaan ollut, niin että olisimme voineet rakentaa palveluja ilman tarkkaa suunnittelua. Meillä ei myöskään ole ylikapasiteettia, joten uudessa tilanteessa on mietittävä tarkkaan, kuinka voimme tiukoilla resursseilla tarjota parhaan mahdollisen palvelun. Tosin ei tämä mitään uutta ole, sillä aina meillä on tarkasti suunniteltu”, kuvailee Aspvik elämän realiteetteja.

Luottamus pohjautuu osaamiseen

Aspvik suhtautuu sote-uudistuksen läpivientiin luottavaisin mielin, sillä kaikki suunnitelmat pohjautuvat selkeisiin periaatteisiin. Uudistusten pohjalla on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien yleissopimus. Aspvik on myös mukana STM:n Kehas-seurantaryhmässä, jonka loppuraportti valmistui tammikuun lopussa. Sen kautta uudistuksella on tukenaan valtakunnan tason asiantuntijoiden näkemykset. Paikallisia kehitystarpeiden kartoittamiseksi on laadittu alueellinen Kehas-suunnitelma, joka on tiivistetty kahden sivun pituiseksi selkeäksi paketiksi ilman turhaa sanahelinää.

”Kaiken perustana on keskinäinen luottamus, keskustelu ja yhdessä ideointi ja suunnitelmien suhteuttaminen siihen, mikä on mahdollista. Minulla on vahva luottamus siihen, että tässä uudistuksessa on mahdollista edistää YK:n yleissopimuksen mukaisia asioita palvelujen toteuttamissa, kunhan sopimuksen henki pidetään koko ajan kirkkaana mielessä”, Aspvik korostaa.

Tuleva uudistus on luontevaa jatkoa kehitykselle, joka on ollut menossa Keski-Pohjanmaalla jo ennestäänkin.

”Pyrimme parempaan, mutta käytännön toimintamalleja ei hallintohuoneissa päätetä, vaan ne syntyvät yhdessä tekemällä. Otamme yhden asian kerrallaan ja kuuntelemme asiantuntijoita. Olemme ketteriä tekemään muutoksia ja uskon, että meille on käymässä hyvin!” vakuuttaa Aspvik.