”Ei tule menemään kuin Strömsössä”
Hyvinvointialueiden toiminta alkaa vuoden 2023 alusta, joten aikaa hyvinvointialueuudistuksen suunnitteluun on enää hyvin vähän. Lisähaasteen uudistuksen läpivientiin tuo vammaispalvelulain uudistus, joka tulee valmistumaan vasta vuoden 2022 loppupuolella. Pirkanmaalla asioihin suhtaudutaan kuitenkin luottavaisesti.
Hyvinvointialueuudistuksessa nykyinen palvelurakenne tulee muuttumaan todella merkittävästi. Uudistusta pohjustava kehitystyö on tällä hetkellä vielä monelta osin pahasti kesken. Valmista pitäisi kuitenkin olla 1.1.2023, jolloin hyvinvointialueiden on määrä aloittaa toimintansa.
On todennäköistä, että kaikkia kehitettäviä asioita ei tulla ainakaan kaikkialla Suomessa saamaan seuraavan vuoden aikana kuntoon, vaan jäljelle jää myös paljon pitkän tähtäyksen käytännön kehittämistyötä tuleville vuosille.
Myös Pirkanmaalla on uudistuksen läpiviennissä
”Olin reilut 10 vuotta sitten purkamassa sosiaalipalvelujen kuntayhtymää ja jo pelkästään se oli hyvin vaativa prosessi, jossa oli kädet täynnä työtä. Siihen verrattuna hyvinvointialueiden rakentaminen on kuitenkin megaluokan uudistus ja olen hieman huolissani, kuinka tästä kaikesta selvitään”, kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialueen johtaja Tuulikki Parikka.
Hän suhtautuu kuitenkin luottavaisesti siihen, että kaikki menee lopulta hyvin.
”Olen rauhoittanut ihmisiä sanomalla, että on pääasia, ettei yksikään asiakas kuole tai joudu heitteille ja henkilöstö saa palkkansa, jotta he pystyvät ostamaan ruokansa ja maksamaan laskunsa. Jos tässä onnistutaan, niin asiat ovat hyvin. Kaikki muu voidaan korjata jälkeenpäin, kunhan meillä on visio siitä, mihin pyritään.”
Vammaispalvelulakia uudistetaan samanaikaisesti
”Vammaispalveluiden osalta hyvinvointivalmisteluun tuo hyvin paljon lisähaastetta se seikka, että vammaispalvelulainsäädäntömme on tällä hetkellä täysin levällään. Sekä vammaispalvelulakia, itsemääräämislainsäädäntöä että työelämälainsäädäntöä uudistetaan samanaikaisesti”, Parikka toteaa.
Nykyisen aikataulun mukaan vammaispalvelulain pitäisi valmistua virallisesti muutamaa kuukautta ennen kuin hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
”Kaikki ei tule menemään kuin Strömsössä”, Parikka ennustaa.
Vammaispalvelulaista puuttuu vielä muun muassa viimesijainen vastuunkantotaho.
”Keskustelua herättää, minkä lain perusteella vaativia erityishuollon palveluja pitäisi tulevaisuudessa tuottaa. Uskon, että maakunnissa sijaitsevat yksiköt jatkavat toimintaansa myös tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että organisoituminen tiiviiseen yhteyteen kaikkien muiden vammaispalveluiden kanssa on se trendi, johon suuntaan olemme menossa”, Parikka visioi.
Erityispalvelut turvataan
Tällä hetkellä kehitysvammaiset asiakkaat saavat Pirkanmaalla palveluja kaikilla palvelutasoilla peruspalveluista erityispalveluihin. Parikka uskoo, että tämän ryhmän palvelut pystytään turvamaan myös hyvinvointialuevalmistelussa.
”Uudistuksessa on tavoitteena, että erityisosaamista viedään perustasolle, asiakkaan omiin ympäristöihin. Käytännössä se voi olla esimerkiksi perusterveydenhuollon konsultaatiota ja yhteisiä etävastaanottoja, joissa on mukana kehitysvammahuollon asiantuntija yhdessä perusterveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Teknisten mahdollisuuksien hyödyntäminen antaa uusia mahdollisuuksia asioiden hoitoon.”
Verkostomainen työskentely tulee olemaan keskeinen toimintamalli, jolloin erityispalvelut voivat tukea peruspalveluja, sillä perusterveydenhuollossa ei välttämättä ole riittävää osaamista kehitysvammaisten asiakkaiden kohtaamiseen. Myös matalan kynnyksen neuvonta ja asiakasohjaus ovat keskeisiä kehittämiskohteita tulevassa toimintamallissa.
”Kukaan ei tahallisesti pompottele kehitysvammaisia asiakkaita sinne tänne, mutta kyse on pienestä ja hyvin heterogeenisestä asiakasryhmästä, joten heitä tulee perusterveydenhuollossa harvoin vastaan. Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityiskysymykset huomioon ottava osaaminen ei kerry, varsinkin kun vaihtuvuus sote-aloilla on erittäin suurta”, Parikka huomauttaa.
Pienet asiakasryhmät hyötyvät
Parikka näkee tulevassa hyvinvointialueessa paljon hyvää kehitysvammapalvelujen näkökulmasta, eritoten siksi, että kyse on pienestä asiakasryhmästä.
”Kehitysvammapalveluissa pienten asiakasryhmien palvelu hyötyy siten, että sitä koordinoidaan isommissa kokonaisuuksissa. Se mahdollistaa tasapuolisemmat palvelut eri puolilla Pirkanmaata. Esimerkiksi asumispalveluissa voidaan räätälöidä asumisyksiköitä, jotka vastaavat parhaiten asukkaiden yksilöllisempiä palveluntarpeita”, Parikka havainnollistaa.
Henkilökuntapula haittaa
Pirkanmaalla hoitajapula iski keväällä ennenäkemättömässä laajuudessa. Paljon henkilöstöä siirtyi kevään mittaan julkiselta puolelta yksityisten palveluntuottajien palvelukseen tai kokonaan muille aloille.
Hoitohenkilökunnan lisäksi puutetta on jo pitemmän aikaa ollut myös sosiaalityöntekijöistä sekä lääkäreistä. Lääkärit eivät tahdo sitoutua kehitysvamma-alalle, koska työ on vaativaa.
”Kehitysvammalääkärillä on oltava laaja-alainen näkemys kehitysvammaisuudesta, ja sen lisäksi osaamista eri erikoisaloista, jotta olisi mahdollista havaita, mitkä ongelmat johtuvat kehitysvammaisuudesta ja mitkä joistain hoidettavissa olevista sairauksista. Siinä onnistuminen edellyttää mahdollisuutta konsultoida muita erityisaloja ja parhaimmillaan oma tiimi olisi sellainen, että se koostuisi eri erikoisalojen edustajista. Sellaisen paletin kokoon saaminen on erittäin vaikeaa”, kuvailee Parikka.
Kirjoita kommentti