Robotit tulevat – hoivatyö pysyy

Robotiikan ja teknologian mahdollisuudet hoiva-alalla ovat erittäin laajat. Haasteena on, että hoivatyön ammattilaisilla ei ole työpäivän kuluessa aikaa tutustua uuteen teknologiaan, koska perustyö sinänsä on niin kiireistä. Ratkaisun avain löytyy johtoportaasta ja koulutuksesta.

”Olen nähnyt uudessa teknologiassa huimat mahdollisuudet maailmalla, mutta Suomessa tie on ollut kivinen” luonnehtii toimitusjohtaja Minna Laine Meditas Oy:stä.

Terveysteknologiaan perehtyneen Laineen missiona on levittää tietoa teknologian ja robotiikan mahdollisuuksista erityisesti sosiaali- ja terveysalalle sekä teollisuuden tarpeisiin. Käytännössä Laine vierailee sosiaali- ja terveysalan työpaikoissa mukanaan joukko erilaisiin tarpeisiin suunniteltuja teknologisia apuvälineitä ja havainnoi yhdessä työntekijöiden kanssa, kuinka robotit ja muut laitteet sopisivat juuri heidän työhönsä parhaiten.

Käydessään esittelemässä hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalan työpaikolla Laine on monesti huomannut, että asiakkaat – sekä ikäihmiset että lapset – ottavat uuden teknologian vastaan paljon avoimemmin kuin alan työntekijät.

”Olen nähnyt huimia robotin ja lasten välisiä kohtaamisia. Lapsilla ei ole ennakkoluuloja, sillä he ovat tottuneet näkemään kaikenlaisia koneita ja laitteita sekä ohjelmia. Robotin nähdessään he alkavat heti kiinnostuneena kysellä, mikä se on ja mitä sillä voi tehdä.    Samaa ennakkoluulottomuutta toivoisin aikuisillakin olevan. Liian usein mietitään käytön esteitä ja haasteita: en opi tätä tai tämä ei kuulu minun työnkuvaani. Toivoisin ihmisiltä halua ylittää rohkeasti omia rajojaan, koska tulevaisuudessa työtehtävät muuttuvat vääjäämättä”, Laine sanoo.

Robotit kehittyvät jatkuvasti

Erityisen hyvin robotit sopisivat oppimisen välineeksi erityislapsille.

”Tekninen laite voi olla esimerkiksi autistiselle lapselle ihmiskontaktia paljon helpompi apuväline vuorovaikutuksen kehittäjänä ja erilaisten taitojen oppimisessa, sillä sitä on helpompi lähestyä kuin ihmistä. Monet autismin kirjon lapset kiinnostuvat koneiden valoista ja väreistä ja siitä, että roboteissa ei ole ulkopuolisia häiriöitä”, Laine toteaa.

Robotiikan ja teknologian mahdollisuudet ovat erittäin laajat ja ne auttavat ihmisiä tekemään työtään entistä paremmin.

”Esimerkiksi sosiaaliset robotit kehittyvät koko ajan entistä monipuolisemmiksi. Ne pystyvät vaikkapa keskustelemaan, pitämään tietokilpailuja, lukemaan ja tekemään monia muitakin asioita.”

Rutiinien hoitajia

Uusi teknologia tehostaa ratkaisevasti monia hoitotoimenpiteitä ja lisää kommunikointiin, muistiin, motoriikkaan ja vaikkapa yksinäisyyteen liittyviä mahdollisuuksia hoitotyössä.

Yksinkertaiset ja toistuvat tehtävät kuten lääkkeiden anto, kuljetukset, siivous ja monet muut rutiiniluontoiset työt voitaisiin siirtää robottien hoidettavaksi, jolloin hoitajille jäisi enemmän ja paremmin aikaa olla aidosti läsnä asiakkaan kanssa.

Nykyisin kuitenkin ongelmana on usein, että työajasta suuri osa menee uusien ohjelmien käytön opetteluun, raportointiin ja erilaisten tietoteknisten ongelmien kanssa taisteluun. Näyttää siltä, että työelämään on viety liikaa keskeneräisiä järjestelmiä.

”Moto Tiles on innostava laite, jonka avulla voidaan aktivoida asiakkaita liikkumaan monin eri tavoin”, Minna Laine kertoo.

”Tietotekniikka ratkaisee joitain ongelmia, mutta toisaalta se tuo mukanaan uusia haasteita. Ehkä näitä ohjelmia suunnitellaan laite- eikä ongelmalähtöisesti”, Laine pohtii.

Ei aikaa perehtyä

Uusien teknologisten ratkaisujen tuomista osaksi hoitotyötä hidastaa asenteiden lisäksi myös osaamisen puute. Hoitoalan ammattilaisia ei ole vielä koulutettu hyödyntämään kaikkia teknologian mahdollisuuksia. Heillä ei useinkaan ole aikaa perehtyä teknologian ja robotiikan mahdollisuuksiin työajallaan, vaikka uuden teknologian käyttöönotto toisi heidän työhönsä lisää aikaa.

”Milloin hoivatyön ammattilaisilla olisi aikaa opetella uusien järjestelmien käyttöä? He pääsevät ehkä kerran vuodessa käymään alan messuilla, mutta se ei riitä, varsinkin kun teknologia kehittyy jatkuvasti eteenpäin. Tässä asiassa johdolla ja esimiehillä on suuri vastuu. On heidän tehtävänsä järjestää työntekijöille mahdollisuus perehtyä uuteen teknologiaan työajalla”, Laine korostaa.

Entä vievätkö robotit tulevaisuudessa työt ihmisiltä?

”Robotti ei voi koskaan toimia yksin, vaan sen toimintaa kontrolloi ja valvoo aina ihminen.  En usko, että koskaan tulee käymään niin, että ovesta astuu sisään robotti, joka osaa tehdä kaiken”, vastaa Laine.

Robottien laajempi käyttö ja valvonta edellyttää, että niiden käyttöjärjestelmistä kehitetään niin yksinkertaisia, että niitä pystyy ohjaamaan myös perustason tietoteknisillä taidoilla.

Myös asiakaslähtöisyyttä tarvitaan siten, että robotit kustomoidaan juuri kuhunkin ympäristöön parhaimmin sopiviksi.

Eroon robotiikan ihmeellisyydestä

Laine kertoo työskennelleensä aikaisemmin erilaisten lääkinnällisten laitteiden parissa ja nähneensä muun muassa leikkaussalissa monenlaisia leikkauksia, joissa uuden teknologian käyttö on olennainen osa leikkausta ja henkilökunta suhtautuu siihen ylpeydellä.

Myös teollisuudessa ja maataloudessa uutta teknologiaa käytetään laajasti, mutta hoiva-alalla kehitys ei ole edennyt samassa tahdissa.

”Toivoisin, että myös siellä päästäisiin eroon robotiikan ja teknologian ihmeellisyydestä ja niihin alettaisiin suhtautua mahdollisuutena parantaa omaa työtään. Olisi ajateltava mitä tarvitsen ja kuinka voin valmistautua käyttämään työssäni uutta teknologiaa”, Laine korostaa.

Meneillään tunnusteluvaihe

Sosiaalipuolella ja kotipalvelussa on tällä hetkellä paljon paineita, henkilökuntaa on vähän ja töitä paljon. Kun taloustilanne on tiukka, säästöjä haetaan usein teknologiasta, jonka hankintaa siirretään.

”Toivoisin kovasti, että uuden hallituksen linjaus olisi sellainen, että se tukisi vahvemmin teknologian käyttöönottoa. Olisi tärkeää, että hoitajamitoituskeskusteluissa teknologian mahdollisuudet nostettaisiin enemmän esille”, Laine esittää.

Haasteista huolimatta hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Pelkoa siitä, että robotit veisivät ihmisten työt, ei hoiva-alalla tule koskaan olemaan.

”Hoivatyötä tehdään varmasti vielä sadankin vuoden kuluttua, sillä ihmiseltä ei koskaan lopu tarve tulla kuuluuksi ja olla toisen ihmisen lähellä.”

Myös väestörakenne muuttuu siihen suuntaan, että ikääntyville ihmisille on löydettävä uusia teknisiä ratkaisuja hoivan avuksi ja siihen on sopeuduttava muutosvastarinnasta huolimatta.

”Vastarinta johtuu usein siitä, että ei ole tietoa. Mediassa robotit esitetään usein kylminä koneina. Haluaisin kuitenkin avata enemmän mahdollisuuksia ja tuoda ne esiin siinä valossa, mitä niillä voidaan tehdä. Ihminenhän robotteja rakentaa, ohjaa ja säätää ja tekee niistä juuri sellaisia kuin haluaa”, Laine päättää.

Teksti: Eeva Grönstrand | Kuva: Eeva Grönstrand, Meditas Oy | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).