Kuntoutuksella parempaa elämänlaatua ja osallisuutta

Mahdollisuus lapselle ry tarjoaa erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille fysioterapiaa, toimintaterapiaa, NUOTTI-valmennusta ja vapaa-ajan toimintaa Helsingin Konalassa, jossa yhdistyksellä on käytössään toimintaterapiatila, kuntosali, kiipeilyseinä, keittiö ja ryhmätila sekä olohuone vaikka läksyjen tekoon. Tärkein tavoite on edistää erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä elämänlaatua ja osallisuutta. Viikon aikana yhdistyksessä käy terapiassa 18 ja harrastamassa yli 150 lasta sekä nuorta.

Kuntoutuksen taustalla paljon tuen tarvetta

Fysio- ja toimintaterapiassa käyvillä lapsilla ja nuorilla on tarve kuntoutukselle hyvin erilaisten syiden perusteella. Terapiaan ohjautuu lapsia tai nuoria, joilla on esimerkiksi harvinaissairauksia, neurologisia sairauksia tai haasteita tunteiden hallinnassa. Osalla on autisminkirjon piirteitä. Yhteistä on, että he tarvitsevat paljon apua päivittäisiin arjen toimiin.

Terapioiden toteuttamisessa huomioidaan erityisesti aisteihin liittyvät haasteet: miten sietää ja hallita esimerkiksi äänten, valon, värien tai ihon kautta tulevia viestejä – niitä, joita ympäristö tuottaa aivoille käsiteltäväksi? Asioita, joita ei tarvitse pohtia silloin, kun toimintakyky on hyvä. Diagnooseista puhutaan vähän. Oleellista on miettiä, kuinka lapsen elämä saataisiin mahdollisimman toimivaksi terapian avulla. Kuntoutukseen tullaan usein lähetteellä joko omasta kunnasta tai erikoissairaanhoidosta.

Kuntoutus lähtee lapsen omista vahvuuksista

Terapioissa terapeutilla on aikaa kuunnella lasta tai nuorta sekä hänen läheisiään. Terapeutti on utelias tärkeille asioille, jotka auttavat lasta saavuttamaan kuntoutukselle asetetut tavoitteet. Ratkaisuja haetaan luovasti. Keskeistä on tarttua lapsen vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin: mitkä asiat motivoivat häntä, missä hän on hyvä, millaiset asiat tuottavat onnistumisen kokemuksia? Tärkeää on avoimesti pohtia, mitkä asiat arjessa hankaloittavat perheen elämää ja mihin asioihin perhe toivoo muutosta.

Kuntoutuksen tavoitteet muodostuvat lapsen tarpeista ja toiveista, yhteistyössä perheen ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Terapiat sovitaan niin, että on aikaa kohdata lapsi tai nuori hänen omissa ympäristöissään kotona, päiväkodissa, koulussa tai muualla päiväaikaisessa toiminnassa. Tärkeää on kiinnittää huomiota lapsen sosiaalisiin suhteisiin; viihtyykö hän muiden seurassa vai onko hän mieluummin yksin? Olennaista on, että lapsella on joka tapauksessa mahdollisuus osallistua samanikäisten kanssa yhteiseen toimintaan.

Kuntoutuksen mittareita määrittelee paljon kuntoutukseen lähettävä taho, joten GAS- ja ICF-arvioinnit ovat päivittäisessä käytössä. Terapeutit käyttävät aikaa ajatustenvaihtoon. Päivittäin tulee pohdittavaksi haasteita, joihin ei ole valmista ratkaisua. Tällöin korostuu taito reflektoida omien ja lähi-ihmisten havaintojen pohjalta terapian etenemistä. Lasten ja nuorten kuntoutumiseen sekä kehittymiseen vaikuttaa samanaikaisesti monta eri tekijää. Siksi on tärkeää, että pohdinnalle annetaan aikaa.

Videopelien ääreltä liikkumaan

Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet ovat vähäiset, ja se rajoittaa kokemusten ja taitojen kartuttamista. Harrastusta on vaikea löytää, sitä ei ole tarjolla tai erityisen tuen tarvetta ei ole huomioitu. Harrastukseen osallistuminen on kuitenkin tärkeää hyvinvoinnin sekä sosiaalisen osallistumisen edistymisessä kuten kaikilla ikätovereilla. Harrastaminen kuuluu perusoikeuksiin ja apua osallistumiseen voi saada henkilökohtaisesta avusta ja kuljetuspalveluista.

Yhdistyksessä erityisesti tukea tarvitsevan lapsen palvelut nivoutuvat jatkumoksi. Kuntoutuksen päättyessä lapsi voi siirtyä harrastusten pariin, joita on tarjolla runsaasti: on liikuntaa, kokkiryhmää, luovaa toimintaa, tanssia ja digipeliryhmää. Tärkeintä on harjoitella harrastamista, osallistumista, ja rakentaa oma mielekäs vapaa-aika. Kuntoutuksen lopuksi lapsi voi osallistua yhdistyksen harrastusryhmiin. Eräs kuntoutuksesta harrastajaksi siirtynyt nuori on 16-vuotias Eetu.

Eetun taival Mahdollisuus lapselle ry:n toiminnassa alkoi muutama vuosi sitten lähetteellä fysioterapiaan. Hänen liikunnalliset taitonsa olivat ikätasoon nähden vajavaiset, askellus toispuolista, eikä harrastuksia ollut. Liikunta ei kuulunut Eetun arkeen, vaan hänen päivänsä kuluivat kotona videopelien parissa.

Fysioterapiassa Eetun kuntoutukseen kuului keskivartalon hallintaa vahvistavia liikkeitä, voimaharjoittelua sekä pallopelejä. Ajan myötä hänen taitonsa kehittyivät ja samalla yhdistyksen ihmiset ja paikka tulivat tutuiksi. Kun fysioterapia loppui, oli luontevaa siirtyä harrasteryhmiin nauttimaan fysioterapiassa opituista taidoista.

Eetu ilmoittautui Kunnon Huoneen Pallopeliryhmään. Pallopelejä oli hauska pelata ja pelikavereiden huomioiminen kävi ajan myötä aina vain helpommaksi. Eetun sosiaaliset taitonsa vahvistuivat entisestään ryhmätoiminnassa, ja hän kiinnostui pallopelien lisäksi myös kuntosaliharjoittelusta sekä innostui testaamaan omia voimiaan. Kunnon Huoneen kuntosalilla harjoittelu oli helppo aloittaa tutuilla laitteilla tuttujen ohjaajien kanssa, jotka tuntevat Eetun tarpeet ja tietävät, kuinka hänen kanssaan toimittava, jotta harrastus toisi hänelle iloa ja kehittäisi hänen taitojaan.

Harrastuksista saatujen positiivisten kokemusten avulla Eetu ja hänen isänsä innostuivat pelailemaan pallopelejä vapaa-ajallaan myös yhdessä. Nyt Eetu on myös innostunut seurapelaamisesta, hän tietää pystyvänsä siihen.

Uusia taitoja, uusi ystäviä

”Monilla harrastajistamme on takanaan huonoja kokemuksia harrastuksista, joten luottamuksen muodostaminen on tärkeä ensimmäinen askel monen nuoren harrastuspolulla. Se, että uskaltautuu kokeilemaan harrastusta monien pettymysten jälkeen, on arvostettava asia. On hienoa huomata, että lapsi tai nuori, joka ei ole pystynyt harrastamaan missään muualla, löytää paikkansa meiltä”, sanoo Mahdollisuus lapselle ry:n toiminnanjohtaja Anna-Mari Laitila.

Erilaiset tuen tarpeet huomioivassa ympäristössä lapsilla ja nuorilla on erilaisia mahdollisuuksia: he saavat ystäviä, oppivat uusia taitoja, harjoittelevat itselleen tärkeiden tavoitteiden saavuttamista, sekä oppivat sietämään rasituksen aiheuttamaa epämukavaa oloa.

”Mielekäs harrastus tukee ja ylläpitää lapsen tai nuoren jo opittuja taitoja. Samalla rentoudutaan ja nautitaan suoritusvapaasta toiminnasta. Se virkistää ja lisää jaksamista. Harrastuksessa voi käyttää itselleen tärkeitä taitoja ja lahjakkuuksia – elämä on kivaa”, kuvailee Laitila.

Elämä helpottuu myös perheillä

Laitila kertoo, että lapsen tai nuoren laadukkaalla vapaa-ajalla on suora yhteys koko perheen ja läheisten hyvinvointiin.

”Läheiset ovat kommentoineet, että toiminta lisää omaa hyvinvointia. Kun lapsi on turvallisesti harrastamassa, saavat läheiset omaa aikaa. Läheisille on tärkeää, että he kokevat oman lapsensa osallistuvan yhdenvertaisesti harrastustoimintaan kuten muutkin perheen jäsenet.”

Harrastusryhmistä vastaavat kuntoutuksen tai ohjauksen ammattilaiset. He osaavat soveltaa ja porrastaa toimintaa niin, että kaikilla osallistujilla on edellytykset onnistumisen kokemuksiin. Harrastustoimintaan ei tarvitse lähetettä. Usein lapsen oma terapeutti tai opettaja on kuullut yhdistyksen toiminnasta ja suosittelee eri vaihtoehtoja perheelle.

Toimintaan voi tulla mukaan lapselle ja nuorelle sopivassa vaiheessa aina aikuisuuteen saakka. Harrastuksen voi aloittaa mihin aikaan vuodesta tai lapsen kehitysvaiheessa tahansa. Aloitus suunnitellaan yhdessä lapsen, vanhempien ja ohjaajien kanssa tutustumiskäynnillä. Keskustelusta nousseiden ajatusten ja tavoitteiden perusteella sovitaan yhdessä lapsen arkeen sopiva harrastus. Lapset ja nuoret saavat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteutukseen.

”Mielipiteen kuulemisella lapsi tai nuori tuntee olevansa tärkeä, ja osa meitä”, Laitila korostaa.