Musiikkiterapia sopii kaikille

Musiikkia on ollut kaikkina aikoina kaikissa kulttuureissa ja kaikki ihmiset ovat synnynnäisesti musiikillisia olentoja. Vauvan ja hoitajan varhainen vuorovaikutus ei perustu pelkästään sanoihin, vaan myös musiikillisiin elementteihin, kuten rytmiin, äänensävyihin, melodiaan ja dynaamiseen vaihteluun. Vauvaa hoitava vanhempi hyräilee ja loruilee vauvalleen luonnostaan ja vauva osaa reagoida kuulemaansa.

Usein musiikki ja liike liittyvät niin kiinteästi yhteen, että musiikkia ja tanssia ei ole ajateltu erillisinä ilmiöinä. Varhaisimmat tunnetut soittimet ovat kivikaudelta peräisin olevia huiluja.

Musiikki on myös kulttuurin tuote. Tutuimmaksi meille tulee se musiikki, jota kuulemme päivittäin ympärillämme sekä laulut, joita opetetaan esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa. Vuosien kuluessa jokaiselle muodostuu oma musiikkimaku ja henkilökohtainen suhde musiikkiin.

Musiikki välittää tunteita

Sanat ja puhe ovat evoluution seurauksena kehittyneet viestimään asiasisältöjä, mutta musiikki kehittyi välittämään tunteita.

”Musiikki yhdistää ihmisiä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikki on olennainen osa juhlia, tapahtumia, rituaaleja ja muita tilanteita, joissa ihmiset kokoontuvat yhteen. Vaikka ei olisi yhteistä kieltä, toisilleen vieraatkin henkilöt voivat esimerkiksi soittaa tai tanssia yhdessä. Musiikilla on siis tärkeitä sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä”, kuvailee psykologi ja musiikkiterapeutti, filosofian tohtori Päivi Saukko, jonka vuonna 2008 valmistunut väitöskirja käsittelee lasten musiikkiterapian tavoitteita.

”Henkilökohtaisella tasolla musiikki edistää monin tavoin hyvinvointiamme. Moni meistä on kokenut omassa elämässään, kuinka musiikki vaikuttaa mielialaan, auttaa unohtamaan huolet ja helpottaa vaikeiden tunteiden käsittelyä. Musiikki vaikuttaa myös kehoomme ja vireystilaamme, rentouttaa tai aktivoi”, Saukko jatkaa.

Edistää toimintakykyä

Saukko kertoo, että musiikkiterapia on suunnitelmallista ja yksilöllisiin tavoitteisiin tähtäävää kuntoutusta tai hoitoa, jota toteuttaa musiikkiterapeutin ammatillisen koulutuksen suorittanut terapeutti. Musiikkiterapia perustuu tieteelliseen tutkimukseen musiikin ja musiikillisen toiminnan vaikutuksista ihmiseen.

”Kuntoutuksen, esimerkiksi Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen, päämäärä on edistää kuntoutujan toimintakykyä, jotta hän pystyisi toimimaan paremmin omassa arkiympäristössään ja osallistumaan oman yhteisönsä, esimerkiksi perheensä, päiväkodin, koulun, asumisyksikön tai harrastusryhmän toimintaan. Hoidoksi määritellyn terapian tarkoituksena on jonkin sairauden, esimerkiksi masennuksen parantaminen tai sen oireiden lieventäminen.”

Tavoitteet vaihtelevia

Musiikkiterapian tavoitteet ovat erittäin vaihtelevia, koska musiikki on varsin monipuolinen terapian väline ja myös asiakkaat tai potilaat ovat hyvin monenlaisia. Musiikkiterapian vaikuttavuustutkimuksista voidaan päätellä, että vaikutukset voivat kohdistua kaikkiin toimintakyvyn osa-alueisiin: fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Käytännössä musiikkiterapialle asetetut tavoitteet saattavat muistuttaa muiden kuntoutusmuotojen, kuten psykoterapian, puheterapian, toimintaterapian tai fysioterapian tavoitteita.

Ikärajoituksiakaan ei ole; musiikkiterapeuteilla on kaikenikäisiä asiakkaita keskosvauvoista vanhuksiin. Mikään tietty sairaus, vamma tai monivammaisuus ei myöskään ole este musiikkiterapiasta hyötymiselle.

”Olen työskennellyt esimerkiksi kuulonäkövammaisten, vaikeasti monivammaisten ja eteneviä sairauksia sairastavien asiakkaiden kanssa”, Saukko toteaa.

Musiikkiterapia sopii periaatteessa kaikille, mutta musiikkiterapiaan eivät yleensä valikoidu sellaiset ihmiset, joita musiikki ei millään tavalla kosketa, kiinnosta tai motivoi.

Pienten erityislasten kuntoutukseen on kehitetty omia malleja, joissa arvioidaan yksilöllisesti, milloin vuorovaikutustaitojen kuntoutus kannattaa aloittaa puheterapialla, milloin taas musiikkiterapialla.

Psykoterapeuttisesti painottunut musiikkiterapia sopii hyvin lapsille, nuorille ja aikuisille, joiden on vaikea ilmaista itseään sanallisesti. Musiikkiterapian menetelmiä käyttäen voidaan esimerkiksi tukea itseluottamusta sekä minäkuvan ja identiteetin muodostumista, käsitellä pelkoja ja traumaattisia elämäntapahtumia sekä löytää keinoja ahdistuksen ja masennuksen lievenemiseen.

Tarvitaan motivaatiota ja sitoutumista

Jotta terapiasta olisi hyötyä, tarvitaan asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä motivaatio sitoutua työskentelyyn ja yhteistyöhön. Siksi musiikkiterapia sopii eritoten sellaisille henkilöille, joita musiikki motivoi vuorovaikutukseen ja toimintaan sekä auttaa ilmaisemaan tunteitaan ja keskittymään.

”Suosittelisin erityisen mielelläni musiikkiterapiaa silloin, kun musiikkiterapia-asiakkaan omaiset ja hänen kanssaan työskentelevät työntekijät asennoituvat myönteisesti tai ainakin avoimen uteliaasti musiikin mahdollisuuksiin auttaa asiakasta saavuttamaan terapialle asettuja tavoitteita. Yhteisvoimin voidaan silloin pohtia terapialle realistisia tavoitteita ja löytää keinoja käyttää musiikkia hyödyksi ja voimavaraksi myös asiakkaan arjen tilanteissa”, Saukko täsmentää.

Hän korostaa, että kuntoutus onnistuu parhaiten ja on tuloksellisinta silloin kun hyödynnetään kuntoutujan motivaation lähteitä, kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia.

”Silloin kun nämä liittyvät nimenomaan musiikkiin, kannattaa harkita musiikkiterapiaa – tietenkin riippuen siitä, mitkä ovat tavoitteet.”

Monipuolisia menetelmiä

Musiikkiterapeuttien käyttämät menetelmät ja erityismenetelmät perustuvat musiikillisiin toimintasisältöihin, jotka ovat kaikille saavutettavia tai muokattavissa yksilöllisesti sopiviksi: soittamiseen, laulamiseen, musiikin kuunteluun, oman musiikin tuottamiseen ja musiikin mukaan liikkumiseen. Näihin voidaan yhdistää muuta luovaa toimintaa tai vaikkapa leikkiä. Joskus toiminta sinänsä edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista, toisissa tapauksissa terapeuttinen keskustelu on olennainen osa prosessia. Keskustelua voidaan käydä myös puhetta tukevia ja korvaavia viestintäkeinoja käyttäen.

”Yksi musiikkiterapian perusajatuksia on, että musiikki on itseilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Musiikilla, jota kuuntelen, soitan, improvisoin, laulan, sävellän tai sanoitan, voin kertoa jotain itsestäni ja elämästäni. Musiikin avulla voin ilmaista sellaisiakin ajatuksia ja tunteita, joista en pysty puhumaan. Kun asiakas ja terapeutti kuuntelevat, soittavat tai laulavat yhdessä, syntyy jaettu kokemus sekä tunne, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi”, Saukko kuvailee.

Yhteinen musisointi on vuorovaikutusta, toisinaan kuin keskustelua ilman sanoja. Musiikillisessa vuorovaikutuksessa harjaantuvat sosiaaliset taidot: yhteiseen toimintaan keskittyminen, aloitteiden tekeminen, toisten kuunteleminen ja huomioiminen, jäljittely ja vuorottelu.

Saukko korostaa, että etenkin lasten kuntoutuksessa leikinomaisuus ja onnistumisen kokemukset ovat keskeisiä. Musiikki ja siihen pohjautuvat toimintasisällöt motivoivat tekemään paljon toistoja silloinkin, kun harjoitellaan vaikeita asioita kuten esimerkiksi motorisia taitoja, puheen tuottoa, itsesäätelyä, oman toiminnan ohjailua tai tarkkaavuuden ylläpitämistä.

”Terapeuttina ajattelen, että menetelmät ja välineet ovat työssäni toki tärkeitä, mutta olennaista kuitenkin on ihmisten välinen vuorovaikutus. Terapeutin ja asiakkaan välille muodostuu terapiasuhde, joka kannattelee terapiaprosessia. Asiakkaan lähiyhteisön kanssa rakentuu parhaimmillaan tasaveroiseen kumppanuuteen perustuva yhteistyösuhde, jonka avulla terapia linkittyy asiakkaan arkeen.”

Yksilö- ja ryhmäterapiaa

Musiikkiterapian toteutusmuotoja ovat yksilö- ja ryhmäterapia sekä monenlaiset toimintamallit, joissa terapiatilanteissa on mukana asiakkaaksi nimetyn henkilön lisäksi hänen perheenjäseniään, avustaja, hoitaja tai muu läheinen. Ryhmätoimintaan voi osallistua esimerkiksi lapsia vanhempineen tai jonkin yhteisön asiakkaita tai asukkaita sekä henkilökuntaa.

Musiikkiterapiatilanteessa on mahdollista löytää uusia puolia itsestä ja muista sekä uudenlaisia tapoja kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa erityistä tukea tarvitsevan läheisen ihmisen kanssa.

Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena tai kuntoutuspsykoterapiana toteutettavassa musiikkiterapiassa terapeutit noudattavat Kelan tarkkaa ohjeistusta terapian toteutus- ja menettelytavoista.

Tulokset mitattavissa

Musiikkiterapian vaikuttavuustutkimuksissa käytetään ennalta valittuja mittareita, jotka kuvaavat asiaa, jonka toivotaan terapian tuloksena edistyvän tai muuttuvan. Mittarit ovat usein kyselylomakkeita, haastattelukysymyksiä, kehon tai mielen toimintoja mittaavia testejä ja joissain tapauksissa aivojen kuvantamismenetelmiä. Samat mittaukset tehdään ennen ja jälkeen terapian ja katsotaan, näkyykö eroja. Laadukkaissa tutkimuksissa käytetään myös vertailuryhmää eli nämä alku- ja loppumittaukset tehdään myös ryhmälle henkilöitä, jotka eivät ole saaneet terapiaa.

Käytännön terapiatyössä arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista niin ikään tavallisimmin haastattelemalla ja kyselylomakkeilla sekä havainnoimalla terapiassa ja arjessa näkyviä muutoksia. Usein huomataan, että musiikkiterapia on antanut asiakkaan elämään myös jotain sellaista myönteistä muutosta, jota ei ole osattu etukäteen asettaa tavoitteeksi.

Kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten musiikkiterapiasta löytyy tietoa esimerkiksi Kelan julkaisusarjassa ilmestyneessä kirjallisuuskatsauksesta (Saukko & Hakomäki 2019). Se on vapaasti saatavilla netissä. Suomen musiikkiterapiaterapiayhdistyksen kotisivut sisältävät paljon hyödyllistä informaatiota. Musiikkiterapeuttien yhteystietoja löytyy SMTY:n sivuston lisäksi Kelan palveluntuottajahausta.