Peltipelätin personal trainerina

”Jos siellä on tuommoinen käytössä, minua ette vanhainkotiin laita. Viekää pihalle ja ampukaa mieluummin.”

Äitini on mustan huumorin suuri ystävä. Koneiden ja tietotekniikan ystävä hän ei sen sijaan ole.

Katselimme tv:stä uutislähetystä, jossa liikuntarobotti veti ikäihmisille ryhmäjumppaa. Hymyilevät miehet ja naiset nostelivat kevyesti jalkojaan ja käsiään, kun valkoinen kone näytti edessä liikkeet.

Touhu näytti minusta kiinnostavalta, jopa hauskalta. Scifi-elokuvien tulevaisuus on täällä jo nyt.

Äitini miettii sen sijaan asiaa tarkemmin. Jakavatko robotit kohta lääkkeetkin? Miten käy hoitajien työpaikkojen?

”Entä jos sitä joutuu vanhuksena viettämään aikansa palvelutaloissa pelkkien peltipelättimien kanssa”, hän taivasteli.

Teknologian toisen ihmeen eli Google-haun avulla löydän kymmeniä teknisiä hoitolaitteita. Bidee, joka pesee ja kuivaa automaattisesti. Kone, joka tekee vartalolle saman. Älymatot, jotka ilmoittavat potilaan sängystä putoamisen. Robottihylje, jonka silittäminen virkistää muistisairaita.

Oikeastaan hyvinvointiteknologia on ollut käytössä jo aikapäivät. Lääkekaapistani löytyy joka kodin perusväline kuumemittari. Äitini käyttää verenpainemittaria lähes päivittäin. Sairaaloissa ilman defibrillaattoreita ja muita apuvälineitä tuskin enää pärjättäisiin.

Lääketieteen apuvälineistä kehitys on jatkunut hyvinvoinnin ylläpitoon ja sairauksien ehkäisyyn. Monet ystävistäni luottavat aktiivisuusrannekkeisiin. Jotkin niistä tarkkailevat askelmäärän lisäksi unenlaatua ja stressitasoa.

Yksin asuvalla isoäidilläni on kaatumisten varalta aina kädessään turvaranneke. Pelastuslaitoksen tuoma apu on lähellä, kun vain painaa nappia. Laite vähentää paitsi isoäitini, myös huolehtivien läheisten pelkoja.

Mikä siis tanssivissa roboteissa oikein pelottaa? Olemmehan saaneet tutustua teknologian tarjoamaan apuun jo monen vuosikymmenen ajan.

Ehkä robotti vetämässä jumppaa on joillekin yhtä outoa kuin lentokoneet aikanaan. Ihmiset voivat pelätä, että heidät jätetään yksin pelkkien kylmien koneiden armoille. Useimmilla niistä ei ole lämmintä olkapäätä, johon nojata. Ainakaan vielä.

Monille teknologia saattaa olla silti juuri se juttu. Kotoa pois muuttava erityisnuori voi tarvita käytännön asioissa apua, mutta haluaa kuitenkin pärjätä omillaan. Vanhus saattaa haluta asua omassa rakkaassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista.

Kun mediassa esitellään uusimpia apuvälineitä, se vie myös yleisön huomion niihin väestöryhmiin, jotka jäävät usein paitsioon. Nuoret voivat herätä ja tajuta, että heistäkin tulee joskus vanhoja. Vammautuminen onnettomuudessa voi tapahtua kenelle tahansa. Ehkä koneet sittenkin yhdistävät eivätkä erota?