Satu Leisko haluaa purkaa totuttuja asetteluja

Lapsena minusta tuntui usein siltä, että näin asioita, joita muut eivät nähneet.
Muut lapset eivät katsoneet yhtä tarkasti.
He eivät koskaan huomanneet, millainen ihme jäätyneet vesilammikot olivat.
Jään alla odottivat kirkas vesi
ja pudonneet, keltaiset puunlehdet.
Jää oli pysäyttänyt ne paikoilleen,
ne vain odottivat katsojaa.
Muut lapset polkivat jään rikki.
He sotkivat veden ja lehdet,
ja vesi muuttui mutaiseksi.
Silloin lammikon kauneus katosi.

(Katkelma selkofantasiasta Unohtunut maa.)

Satu Leiskon mielestä selkokirjallisuutta voivat lukea kaikki.Satu Leiskon mielestä selkokirjallisuutta voivat lukea kaikki.

Vuoden 2015 Seesam-palkinnon saajan Satu Leiskon teos Unohtunut maa on ensimmäinen suomalainen selkokielellä kirjoitettu fantasiakirja. Unohtunutta maata markkinoidaan 13 – 16 -vuotiaille, mutta Leiskon mukaan esimerkiksi suomen kieltä opiskeleville se sopii varmasti tätä nuorempanakin. Kirjassa seikkaillaan liekkojen ja ollumien harsomaailmassa.

Fantasiakirjallisuudessa korostuu tarina, jonka jokainen voi tulkita haluamallaan tavalla. Leiskoa häiritsee, että joku auktoriteettiinsa nojaten kertoo muille, mikä on kaunokirjallisen teoksen ainoa oikea tulkinta.

”Miksi kukaan lukisi, jos siitä tulee tyhmä olo?” hän kysyy.

Toinen tavallinen erottelu koskee korkeakirjallisuutta ja viihdettä tai huonoa ja hyvää kirjallisuutta. Leisko toivoo, että mentäisiin totuttujen asettelujen yli. Hän itse lukee kaikkea, runoutta, korkeakirjallisuutta, viihdekirjallisuutta, nuortenkirjallisuutta…

Selkosuomesta voivat hyötyä kaikki

Myöskään selkokirjallisuutta hän ei ajattele tiukasti vain erityisryhmien kirjallisuutena.
Hän kuitenkin myöntää, että lukee sitä itse lähinnä työnsä vuoksi. Leisko on suomen kielen opettaja, ja selkokirjoittamiseen hän on harjaantunut muun muassa muokatessaan tekstejä eritasoisille oppilaille.

Selkokirjallisuutta ei välttämättä pidetä edes oikeana kirjallisuutena.

”Opettajillakin on selkoteksteistä ennakkokäsityksiä: ajatellaan, että selkokieli tarkoittaa aina tekstiä, jossa selitetään pallon olevan pyöreä. Selkokieli voi kuitenkin olla varsin monipuolista ja rikasta. Olisi hyvä, että selkokieliset tekstit olisivat ajoittain laajemmassakin käytössä kouluissa, kaikenlaisissa opetusryhmissä”, Leisko huomauttaa.

Selkokeskuksen tekemän arvion mukaan Suomessa selkokieltä tarvitsevia on jo puoli miljoonaa. Selkokielen tarve lisääntyy koko ajan ja samalla toivottavasti kulttuurin saavutettavuus. Selkokieltä käyttävillä ryhmillä on toki erilaisia tarpeita, mutta toisaalta erityisryhmien sisälläkin tarpeet eroavat suuresti.

Leisko kertoo, että monet ovat suhtautuneet selkofantasiaan epäillen. Ennen kirjan lukemista voi herätä kysymys, kuinka todellinen ja harsomaailma erotellaan selkolukijoille, joiden voi olla vaikeaa hahmottaa tekstin kokonaisuutta. Ensimmäistä versiota kirjoittaessaan Leisko ei tietoisesti ajatellut kielellisiä keinoja, joilla todellisen ja fantasiamaailman erot selviäisivät selkolukijalle. Niiden vuoro tuli vasta hiomisvaiheessa.

Leisko kertoo, että hän kirjoittaa koko ajan ja toinen selkofantasiateos on tekeillä, mutta kirjailija ei suostu kertomaan asiasta enempää. Työssä käyvälle perheelliselle Leiskolle kirjailijanuran ja päivätyön yhdistäminen on toisinaan haasteellista. Hän näyttää nauraen kuvaa kännykästään. Uunipellillä on mustaksi palaneita kokkareita, jotka näyttävät lihapullilta. Leisko kertoo, että ne olivat pahasti kärventyneitä voipullia.

Hän pohtii tekstejään myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi bussissa. ”Naurankin niille ajatuksille. Saan istua yleensä itsekseni ruuhka-aikanakin”, Leisko hekottaa.

Seesam aukene!

Selkokirjallisuuden Seesam-palkinnon myöntää Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi tunnustuksena selkokielisen kirjallisuuden edistämisestä. Palkinnon saajana voi olla esimerkiksi ansioitunut kirjailija, kuvittaja, kääntäjä, tutkija tai kustantaja. Palkinto on myönnetty vuodesta 1992 lähtien. Edellinen Seesam-palkinnon saaja oli Oulun kaupunginkirjasto. Vuonna 2011 palkinnon sai pitkän linjan selkokirjailija ja selkokielen edistäjä Pertti Rajala.

Lisätietoa

Teksti: Erika Siren | Kuva: Kaisa Kaatra | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).