Kökkähengellä hyvinvointia

Outi RantalaOuti Rantala

Meillä Etelä-Pohjanmaalla on talkoo- eli kökkähenki voimissaan. Monelle kylälle korkea osallistumisprosentti kylän yhteisiin ponnistuksiin on aina ollut ylpeydenaihe. Ihmiset luovuttavat taitonsa ja tietonsa ilomielin yhteisönsä hyväksi. Palkatta tietenkin. Siinä on koko idean ydin. Vapaaehtoisvoimin on monissa paikoissa remontoitu kylätaloja ja rakennettu kuntoilupaikkoja omaksi ja yhteiseksi iloksi ja hyödyksi. Kökkähenki luo hyvinvointia. On hienoa kuulua yhteisöön.

Laitoksista on monille asukkailleen tullut vuosien ja vuosikymmenien aikana koti ja turvallinen yhteisö. Laitosasumista purettaessa syntyy uudenlaisia yhteisöjä, kun erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä asuu kodeissaan tavallisissa taloissa asuntoalueilla. Voisiko ihan tavallinen kökkä olla vastaus yhteisöllisyyden kutsuun uudenlaisissa asukasyhteisöissä? Kökkä tuo ihmiset tasa-arvoisina yhteen ja tarjoaa mahdollisuuden aidoille kohtaamisille, ja ehkä ennakkoluulojen hälventämisellekin.

Kökän voi panna pystyyn melkein millä tahansa teemalla. Lähes kaikki tuntevat tavallisimmat talkootyön esimerkit, erilaiset kausiluonteiset oman asuinympäristön viihtyisyyteen liittyvät työt, joiden tekemiseen olisi turhan kallista värvätä ulkopuolisia tekijöitä ja jotka hoituvat ilman erityistä ammattityövoimaa. Esimerkiksi taloyhtiö tai vuokratalon asukasyhdistys voi kutsua asukkaita tiettynä kevätpäivänä haravoimaan nurmikot ja siistimään piha-aluetta. Periaate on: ne tulevat, ketkä pääsevät. Vapaaehtoiseen työntekoon ei voi eikä saa ketään pakottaa tai painostaa. Aito vapaaehtoisuus on yksi tiiviin kökkähengen salaisuus.

Meitä on monen kuntoisia ja eri ikäisiä, ja taidotkin vaihtelevat. On selvää, että toiset meistä ovat kätevämpiä kuin toiset. Kökän järjestäjä voi keksiä monen tasoisia tehtäviä, jotta kukin osallistuja pääsee käyttämään kykyjään yhteiseksi hyväksi. Ideana on se, että kaikki voivat osallistua omilla voimavaroillaan ja taidoillaan. Omanarvontunto kasvaa, ja on mukava osallistua seuraavallakin kerralla.

Kökälle on hyvä varata kohtuullinen aika, kuitenkin niin, että saadaan jotakin valmiiksi ja näkyvää aikaan. Se itsessään on palkitsevaa. Kun hommat on tehty, voidaan lopuksi vaikka paistaa makkarat. Työ tuo luontevasti yhteen ennestään toisilleen vieraat mutta samassa ympäristössä asuvat ihmiset. Naapurukset tutustuvat toisiinsa, ja jotkut saattavat jopa ystävystyä.

Yhdessä tekeminen on omiaan herättämään tarpeen huolehtia ympäristöstä ja naapureista. Kun yhteistä aluetta on rapsuteltu ja puunattu, asukkailla on intoa pitää paikat siisteinä. Asukkaat kiinnittävät huomiota yhteisten tilojen ja alueiden kuntoon eri tavalla, kun ovat itse olleet kantamassa korttaan kekoon. Olen aika varma siitä, että naapuruussuhteet lähentyvät, kun kasvot ovat tulleet tutuiksi ja ollaan työn touhussa pintapuolisesti tutustuttu.

Jokainen meistä haluaa olla hyödyksi, joten keväinen asuinympäristön siistiminen yhdessä olisi hieno tekosyy kehittää yhteisöllisyyttä missä tahansa asukasyhteisössä. Tämä jos mikä integroi ihmiset elinpiiriinsä ja lisää tärkeän palan moniarvoisuuden palapeliin. Siispä kökkien kohti kevättä!

Outi Rantala on Seinäjoella asuva vapaa toimittaja, joka seuraa työkseen sosiaali- ja terveysalan ilmiöitä.

Teksti: Outi Rantala | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).