Yhteisen pöydän äärellä
Järjestöt ovat asiakkaan ja omaisten äänitorvia hyvinvointialueiden rakennustyömaalla. Etelä-Pohjanmaalla niiden äänen kuuluminen on varmistettu kumppanuuspöytäkeskustelujen avulla.
Vuoden 2023 alusta lähtien toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden suunnittelu on vielä monilta osin kesken. Järjestöjen merkitys hyvinvointialueiden rakentamisessa on hyvin tärkeä, sillä ne ovat merkittäviä omien asiakasryhmiensä palvelujen tuottajia ja edunvalvojia Suomessa.
Etelä-Pohjanmaalla yhdistykset ovat jo pitkään tehneet monipuolista yhteistyötä, joten nyt työn alla oleva hyvinvointialueen suunnittelutyö sujuu ongelmitta ja myös tulevaisuuden sote-keskusta kehitetään yhdessä.
”Alueellamme on paljon järjestöjä ja yhdistyksiä kuten kyläyhdistyksiä, liikuntajärjestöjä, sote-alan toimijoita ja vammaisjärjestöjä, jotka ovat asiakkaan ja omaisten äänitorvia hyvinvointialueiden rakennustyömaalla. Meidän on mietittävä, mikä on järjestöjen yhteinen viesti, sillä jokainen järjestö satojen järjestöjen joukosta ei voi saada omaa erityistä ääntään kuuluviin. Yhteisen äänen löytyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kautta linjan eri hankkeissa ja muissa toiminnoissa ja myös toiminnanjohtajien kesken”, selvittää toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksestä, joka on koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella toimiva potilas- ja omaisjärjestö.
Kumppanuuspöytäkeskusteluja
Järjestöjen äänen kuluminen tulevalla hyvinvointialueella on haluttu varmistaa kumppanuuspöytäkeskustelujen avulla.
Ensimmäisessä hiljakkoin pidetyssä kumppanuuspöytäkeskustelussa käsiteltiin, mitä kunnat tekevät yhdistysten toimintojen edistämiseksi ja millaisia tarpeita järjestöillä ja yhdistyksillä on.
Mukana tässä keskusteluissa oli kuntien ja kaupunkien johtajia ja heidän järjestöyhdyshenkilöitään, kyläyhdistysten sekä järjestökentän edustajia hyvin laajasti.
Jatkossa kunnat kutsuvat yhdistyksiä mukaan kumppanuuspöytiin vähintään kerran vuodessa.
”Kunnilla on omat tehtävänsä ja hyvinvointialueilla omansa ja järjestöjä tarvitaan kummassakin. Uudistuksessa kunnille jää esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ, joten on tärkeää, että ne ymmärtävät, mikä rooli yhdistyksillä ja järjestöillä on tässä tehtävässä”, Huhtamäki-Kuoppala korostaa.
Järjestöyhteistyön käsikirja
Järjestöt tekevät lähityötä kuntalaisten kanssa ja tämän työn hedelmänä on syntynyt uutukainen kuntien ja järjestöjen yhteistyön käsikirja.
”Kumppanuutta käsittelevässä käsikirjassa käydään läpi yhdistyskirjoa, osallisuuden ja osallistamisen muotoja. Myös koulutetut kokemusasiantuntijat saavat äänensä kuuluviin kunnissa”, Huhtamäki-Kuoppala kertoo.
Kunta ja järjestöt kumppaneina -käsikirja, pdf (www.jtalo.fi)
Kirjoita kommentti