Suomi saavutettavaksi verkkopalvelu kerrallaan

Selkeästi meille -hankkeessa työskentelevät Heikki Oksanen ja Roberto Polsa ovat testanneet verkkosivuja ja muita verkkopalveluja reilun vuoden verran. He ovat hankkeen saavutettavuustestaajia.

”Me tutkimme nettisivuja. Etsimme hyviä puolia ja ennen kaikkea vikoja, joita voisi korjata,” Oksanen kertoo työstään.

”Tutkimme eri organisaatioiden nettisivuja ja lähetämme palveluntuottajille palautetta ja ehdotuksia, miten heidän sivunsa voisivat olla parempia ja mitä korjattavaa niissä on,” Polsa täydentää.

”Katsomme esimerkiksi onko suurennuslasi oikeassa paikassa ja onko siinä vieressä ”hae” tai ”etsi”, ynnä muut tutut ikonit”, Oksanen kertoo esimerkin siitä, mitä he verkkopalveluista tutkivat.

On tärkeää, että verkkopalvelussa toiminnot sijaitsevat tutuissa paikoissa ja että käyttäjille kerrotaan, mitä eri ikonit eli kuvakkeet palvelussa tarkoittavat. Nämä ovat tärkeä osa verkkopalveluiden kognitiivista saavutettavuutta.

Kognitiivinen saavutettavuus tarkoittaa sitä, että verkkopalvelu on suunniteltu sellaiseksi, että sitä on mahdollisimman helppo käyttää, sieltä on helppo löytää tietoa ja sitä on helppo ymmärtää.

Kognitiivinen saavutettavuus hyödyttää kaikkia netin käyttäjiä, mutta erityisen tärkeää se on ihmisille, joilla on vaikeuksia esimerkiksi oppimisessa ja ymmärtämisessä, muistamisessa, kielellisissä kyvyissä ja tarkkaavuuden suuntaamisessa.

Eläintarhan sivuja ja julkisen liikenteen aikatauluja

Oksanen ja Polsa ovat arvioineet jo useamman verkkopalvelun. Joukossa on myös isoja toimijoita kuten Korkeasaari, pääkaupunkiseudun kirjasto Helmet ja Aspa-säätiö. Kesällä saavutettavuustestaajat arvioivat pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen toimijan HSL:n verkkosivut.

HSL halusi lähteä mukaan arviointiin, koska se haluaa vahvistaa saavutettavuutta palveluissaan myös lakisääteisten asioiden ulkopuolella.

”Tunnistamme, että HSL on julkisen liikenteen järjestäjänä tärkeä mahdollistaja myös henkilön itsemääräämisoikeudelle. Panostuksella saavutettavuuteen on etenkin siksi oikeasti vaikutusta. Ulkopuolinen arviointi antaa usein uusia näkökulmia ja tämä tunnistettiin erinomaiseksi mahdollisuudeksi saada kattava arvio aiheeseen asiantuntijajärjestöiltä. Halusimme myös saada tietää, missä olemme jo onnistuneet kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta”, kertoo informaatiosuunnittelija Anton Aaltonen.

Kokemusasiantuntijoiden omistautuminen testaustyölleen teki Aaltoseen ja muihin HSL:n puolelta prosessissa mukana olleisiin suuren vaikutuksen. HSL koki erityisen tärkeänä, että aidot käyttäjät toivat esille palvelussa havaittuja korjaustarpeita.

Arviointi osoitti, että HSL on tehnyt paljon asioita oikein, joskin kehitettävääkin löytyi. HSL hyödyntää saamansa raporttia verkkopalvelunsa kehitystyössä.

Seuraavaksi Oksasella ja Polsalla on vuorossa OP-ryhmän verkkopalvelun arviointi. OP-ryhmä toivoo, että hanke arvioi erityisesti laskujen maksamisen, avainlukulistan vaihtamisen ja tilitapahtumien tarkastelun helppokäyttöisyyttä.

Vuonna 2021 hanke arvioi yhteensä kahdeksan, ja vuoden 2022 aikana viisi palvelua. Tietoa siitä, miten arviointiin voi hakea mukaan, on hankkeen verkkosivuilla.

Arvioinneissa apuna arviointikriteeristö

Apuna työssään Oksanen ja Polsa käyttävät kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristöä, jonka kehitystyössä he ovat itse olleet mukana. Lisäksi he tekevät verkkopalveluissa erilaisia tehtäviä, ja huomaavat sitä kautta palvelussa mahdollisesti ilmeneviä vaikeita asioita. Tehtävät heille laatii heidän työtään koordinoiva saavutettavuuskoordinaattori Mikko Apell.

Jokainen arviointiin osallistunut organisaatio saa monipuolisen arvioinnin verkkopalvelun kognitiivisesta saavutettavuudesta sekä konkreettisia suosituksia saavutettavuuden parantamiseen. Laajan arviointiraporttiin saavutettavuustiimi kokoaa palvelussa todetut vahvuudet ja kehittämisen kohteet.

”Me kutsumme arviointiraporttia peukkuraportiksi. Siinä on peukku ylös, jos homma toimii ja alas, jos se ei toimi. Välimuotokin on: peukku sivulle,” Apell kertoo.

Peukkujen avulla raporttia lukevan on helppo nähdä nopeasti, mitkä asiat verkkopalvelussa ovat hyvin ja mitkä taas vaativat kehittämistä. Hanke onkin saanut hyvää palautetta selkeästä raportoinnistaan, vaikka raporttien pituus, pisimmillään 30 sivua, voisi helposti kauhistuttaa.

Selkeästi meille -hanke kehittää kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristöä hankkeen loppuun asti, jonka jälkeen kriteeristö julkaistaan hankkeen verkkosivuille kaikkien käyttöön. Kriteeristön pohjalta on laadittu kognitiivisen saavutettavuuden ohjeet, joihin voi tutustua hankkeen verkkosivuilla selkeästimeille.fi.

Käyttäjätestaajilta arvokasta lisätietoa

Jokaista verkkopalvelua testaa saavutettavuustestaajien lisäksi muutama käyttäjätestaaja. Käyttäjätestauspajoihin osallistuu henkilöitä, joilla on jokin kognitiivinen haaste. Testaajille maksetaan testaukseen osallistumisesta pieni rahallinen palkkio. Palkkioita maksetaan Tukilinjan myöntämästä Vuoden Toimija -apurahasta, jonka se myönsi Selkeästi meille -hankkeelle joulukuussa 2020.

Tukilinja myöntää Vuoden Toimija -tunnusapurahoja toimijoille, joiden toiminta on alallaan uraauurtavaa ja sellaista, mitä juuri nyt yhteiskunnassa tarvitaan.

Kehitysvammaiset ihmiset kansalaisvaikuttajina

Verkkopalveluiden arvioinnin lisäksi hankkeessa toimii saavutettavuuden iskuryhmiä. Iskuryhmiin osallistuu kehitysvammaisia ihmisiä eri puolilta Suomea. Osallistujat tulevat Ammattiopisto Liven TELMA ja VALMA-opiskelijoista, Me Itse ry:n jäsenistä sekä Kehitysvammatuki 57 ry:n toimijoista. Iskuryhmiä vetävät hankepäällikkö Satu Timperi ja hankesuunnittelija Mira Vihmo.

Jokainen iskuryhmä valitsee itse verkkopalvelun, johon se haluaa vaikuttaa. Se on verkkopalvelu, joka on heille tärkeä, ja jonka ryhmä toivoisi olevan helpompi käyttää ja ymmärtää.

Iskuryhmät ovat iskeneet esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n, Turun joukkoliikenteen Fölin ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Siun soten verkkosivuille. He ovat toivoneet muun muassa selkokielisiä sivuja, helpommin ymmärrettävää koronatiedotusta, selkeämpää tietoa pankin palveluista sekä helpompaa hakutoimintoa.

Osa iskun kohteista on hakenut myös mukaan hankkeen tekemiin arviointeihin, ja ovat niihin myös päässeet. Näitä ovat Korkeasaari ja pääkaupunkiseudun kirjasto Helmet. Helmet halusi, että hanke arvioi heidän Taskukirjasto-sovelluksensa.

Iskuryhmien palautteeseen on suhtauduttu myönteisesti ja osa organisaatioista on halunnut tehdä yhteistyötä sen kanssa. Esimerkiksi Siun soten edustajat tapasivat iskuryhmän ja he jatkavat Pohjois-Karjalan Me Itse -ryhmän kanssa yhteistyötä kehittääkseen sivustojaan helpommiksi käyttää ja ymmärtää.

Iskuryhmien yksi tavoite on, että kehitysvammaiset ihmiset vahvistuvat vaikuttajina ja hankkeen saaman palautteen mukaan tässä tavoitteessa on onnistuttu hyvin.

”Opin, että asioihin on mahdollista vaikuttaa ja niin voi rohkeasti tehdä! Nettisivuille voi antaa palautetta ja helppokäyttöisyys on tärkeä asia,” toteaa eräs iskuryhmäläinen hankkeelle antamassaan palautteessa.

Selkeästi meille -hanke

Selkeästi meille -hanke on kolmivuotinen Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kehitysvammaliiton yhteinen kehittämishanke. Hanke päättyy vuoden 2022 lopussa.

Hanke tukee kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta lisäämällä viestinnän ja verkkopalvelujen kognitiivista saavutettavuutta yhteiskunnassa. Moni tärkeä tieto on nykyisin erilaisissa verkkopalveluissa ja ihmisten, joilla on kognitiivisia haasteita, voi olla vaikea löytää sieltä itselleen tärkeää tietoa.

Lisätietoa hankkeesta verkkosivuilla osoitteessa selkeästimeille.fi.