Kaikki ovat kielessä kiinni!

Joka puolella puhutaan nyt verkkopalveluiden saavutettavuudesta, koska EU:n uusi saavutettavuusdirektiivi tekee tuloaan Suomeen. Mutta riittääkö direktiivi takaamaan sen, että myös verkon kieli on saavutettavaa?

Selkokeskuksen arvion mukaan runsaalle puolelle miljoonalle suomalaiselle hyvä ja selkeäkin yleiskieli on liian vaikeaa. Kehitysvammaisten ihmisten lisäksi selkokielestä hyötyy muun muassa jatkuvasti kasvava määrä vanhuksia sekä maahanmuuttajia.

Kieli on metka asia. Suurin osa vuorovaikutuksesta ihmisten välillä käydään kielellisesti. Monet meistä käyttävät pääosan työpäivästään kirjoittamalla tai lukemalla erilaisia tekstejä. Kieli mellastaa myös päämme sisällä, sillä ajatuksemme ovat paljolti kielellisiä.

Loppujen lopuksi kieli on kuitenkin hyvin arkinen asia. Se on kaikkialla ja kaikessa mukana, ja sitä käytetään enimmäkseen sen enempää harkitsematta. Kotona ja työssä, kaupan kassalla ja sosiaalisessa mediassa kaikki ovat kielessä kiinni.

Kielen arkisuudesta johtuukin, että siitä puhutaan liian vähän. Mutta pitäisi puhua. Ja nyt, kun koko yhteiskunta yrittää harpata huimaa digiloikkaa, pitäisi erityisesti puhua verkon kielen ymmärrettävyydestä ja selkokielisistä verkkopalveluista.

Viranomaisten virallista kielenkäyttöä säätelee hallintolaki, jonka yhdeksännen pykälän mukaan viranomaisen on käytettävä selkeää, ymmärrettävää ja asiallista kieltä viestiessään kansalaisille. Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa tavallisen viranomaisen työssä? Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen erityisasiantuntija Ulla Tiililä selventää hallintolain vaatimusta näin:

”Asiallisuus viittaa tekstin sävyyn: teksti ei saa olla tyly tai loukkaava. Selkeyden voi ajatella viittaavan tekstin visuaaliseen puoleen, sen hahmotettavuuteen. Ymmärrettävyys taas on jotakin, joka liittyy oivaltamiseen ja tajuamiseen. Kielellä on monta ulottuvuutta, ja hallintolaki kattaa hienosti useita niistä.”

Hallintolain kielivaatimukset eivät kuitenkaan aina täyty viranomaisten verkkosivuilla. Etenkin erityisryhmille suunnatuissa palveluissa kieleen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

”Usein verkkosivuilla ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota kielellisiin ratkaisuihin. Tutkimus on esimerkiksi osoittanut, että maahanmuuttajille suunnattuja verkkotekstejä kirjoitetaan usein samaan tapaan kuin toiselle viranomaiselle. Kirjoittaja on unohtanut, että lukijana on maahanmuuttaja”, Tiililä arvioi.

Virtuaalipoliisi tavattavissa

EU hyväksyi viime vuoden lopulla julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivin. Kyse on direktiivistä, jonka tavoitteena on tehdä EU-maiden julkisista verkkopalveluista sellaisia, että kaikki kansalaiset pystyisivät niitä käyttämään. Nyt Suomessa on alkanut oman lainsäädännön säätäminen direktiiviin sopivaksi.

Direktiivi on hankalasta nimestään huolimatta erittäin tärkeä. Se tulee parantamaan monien vammaisten ihmisten mahdollisuuksia käyttää verkkoa, johon Suomessakin yhä useampi julkinen palvelu on vähitellen siirtymässä. Jos poliisi ja verottaja ovat jatkossa tavattavissa vain virtuaalisesti verkossa, olisi sangen suotavaa, että jokainen kansalainen pystyisi tuota verkkopalvelua käyttämään.

Direktiivin taustalla on niin sanottu WCAG 2.0 -ohjeistus. Tämä ohjeistus korostaa verkon teknistä saavutettavuutta, esimerkiksi sitä, onko sivustolla oleva lomake käytettävissä ruudunlukuohjelmalla tai voiko sivustolla siirtyä eteenpäin myös näppäimistöllä. Ohjeistus ottaa hyvin huomioon etenkin aistivammaisten ihmisten mahdolliset esteet verkonkäyttäjinä.

Kielen ymmärrettävyyttä ei ohjeistuksessa eikä siten direktiivissäkään ole juuri huomioitu. Selkokieltä niissä ei mainita lainkaan. Kärjistäen voisi sanoa, että saavutettavuuden parantaminen on jäänyt puolitiehen. Mitä hyötyä on teknisesti moitteettomasti toimivasta palvelusta, jonka kieli on täysin käsittämätöntä?

Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä. Vaatimus ymmärrettävästä kielestä voidaan vielä ujuttaa Suomen omaan lainsäädäntöön, vaikka EU:ssa sitä ei huomioitaisi.

”Selkokieltä ja ymmärrettävää kielenkäyttöä on vaadittava Suomen lainsäädäntöön, ja perusteluna on yhdenvertaisuus. Jos palvelut halutaan verkkoon, kansalaisilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää niitä”, sanoo Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen.

Selkokielellä digisyrjäytymistä vastaan

Kehitysvammaisten ihmisten kannalta selkokieli on verkkopalvelun saavutettavuuden ydinkysymys. Miten toteutuvat tavoitteet itsenäisestä elämästä ja osallisuudesta tulevaisuuden Suomessa, jos verkkopalveluista ei ole saatavilla selkokielistä versiota? Aiheuttaako liian vaikea kieli heille uudenlaisen syrjäytymisen vaaran digitalisoituvassa yhteiskunnassa?

Entä muut selkokieltä tarvitsevat ihmiset, esimerkiksi kasvava vanhusten joukko, jolle verkon käyttö on muutenkin vaikeaa – miten he pysyvät mukana yhteiskunnassa? Suomessa on myös yhä enemmän maahanmuuttajia, jotka vasta harjoittelevat suomen kieltä ja kotoutuvat uuteen kotimaahansa. Selkokeskuksen arvion mukaan runsaalle puolelle miljoonalle suomalaiselle hyvä ja selkeäkin yleiskieli on liian vaikeaa.

Savutettava selkokieli on portti osallisuuteen digitalisoituvassa maailmassa.

Selkokielisiä verkkopalveluita on toistaiseksi Suomessa paljon vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Muutamia hienoja esimerkkejä meiltä silti löytyy. Esimerkiksi Helsingin seudun kuntaportaalista (www.helsinginseutu.fi) on olemassa selkoversio, joka palvelee kaikkia selkokieltä tarvitsevia pääkaupunkiseudun asukkaita.

”Selkosivuja käyttävät erityisesti vanhukset ja kehitysvammaiset”, kertoo portaalin päätoimittaja Tuire Henriksson Helsingin kaupungin tiedotuksesta.

Palaute selkosivuista on Henrikssonin mukaan hyvin myönteistä. Ihmiset arvostavat sitä, että he saavat helposti ja vaivattomasti kaipaamansa tiedon selville. On selvää, että selkokielisestä palvelusta hyötyy usein moni muukin kuin varsinaiset kohderyhmät.

Sama kokemus on Satakunnan sairaanhoitopiirillä (www.satshp.fi), joka julkaisi selkokieliset potilassivut muutama vuosi sitten.

”Lähes kaikki potilaille ja asiakkaille tarkoitetut sairaanhoitopiirin sivut on nyt selkokielellä. Ei selkokielisyydestä ole haittaa sillekään verkkopalvelun käyttäjälle, joka selviäsi vaikeammastakin tekstistä”, kertoo selkokielen koordinaattori Riikka Törnroos Satakunnan sairaanhoitopiiristä.

Satakunnan sairaanhoitopiiri palkittiin vuonna 2015 Vuoden selväsanainen -palkinnolla selkokielisistä verkkosivuistaan ja potilasohjeistaan.

Rohkeasti jossittelemaan!

Selkokieleen tutustuessa tulee usein tietoiseksi kielestä ja sen vaikutuksista. Monet Selkokeskuksen kirjoituskursseilla käyneet toteavat, että koulutuksen jälkeen he suhtautuvat kaikkiin teksteihin vähän eri tavalla kuin ennen. Vaikeat sanat ikään kuin pomppaavat silmille tekstistä, ja pitkät ja mutkikkaat lauseet suorastaan kutsuvat lyhentämään ja yksinkertaistamaan.

Yksi selkokoulutukseen osallistunut totesi, että hän on vähentänyt mikäli-sanan käyttöä ja siirtynyt jossittelemaan asiakasviestinnässään. Vitsinä toki, mutta asiassa on kyllä se viisaus, että jos muuttaa tekstin sävyä lukijalle lähestyttävämmäksi kuin mikäli. Jossittelemalla voi siis vähentää tekstin ylhäältä alaspäin -vaikutelmaa. Yksittäinen sana ei tietenkään vielä tee tekstistä helppoa tai vaikeaa, vaan tärkeintä on pitää huolta tekstin yleisestä sävystä.

Toinen selkokoulutukseen osallistunut kertoi silmiensä avautuneen huomaamaan, miten paljon vaikeita ammattitermejä verkkoteksteissä vilisee. Mitä ovat avotyötoiminta, elinikäinen oppiminen, yksilökeskeinen suunnittelu ja henkilökohtainen budjetointi selkokielellä? Miksi pakenemme vaikeiden ammattitermien taakse sen sijaan, että miettisimme, mitä sanat todella merkitsevät?

”Kieli ei ole pikku juttu, jonka voi verkkosivulla hoitaa kuntoon viimeisen viilauksen yhteydessä. Se on asia, joka täytyy suunnitella alusta asti. Tärkeintä on muistaa, kenelle kirjoittaa”, muistuttaa Ulla Tiililä.

Helppoa ja hyvin helppoa

Selkokieltäkin on monentasoista. Saman asian voi sanoa helposti tai tosi helposti. Huomaa kuitenkin, että tekstin sisältö muuttuu aina, kun sen vaikeustasoa muutetaan. Jokin asia nousee esille, jokin toinen karsiutuu pois. Karsimisessa tärkeää on miettiä, mikä on tekstin lukijan kannalta olennaisinta. Kaikkein helpoin selkokieli sisältää vain ydinasian.

Yleiskielellä	Miksi tämä on vaikea?
Henkilökuntaa on perehdytettävä, ohjeistettava ja koulutettava itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden tukemiseen, rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen. (STM:n kuntainfo)	Pitkä lause on vaikealukuinen. Lauseessa on useita vaikeita käsitteitä, joita ei selitetä: itsenäinen suoriutuminen, itsemääräämisoikeus, rajoitustoimenpide jne.
Selkokielellä	Mikä muuttui?
Kehitysvamma-alan työntekijöiden täytyy saada koulutusta. Koulutus auttaa heitä tukemaan kehitysvammaisen ihmisen itsenäistä elämää ja oikeutta määrätä omista asioistaan.Henkilökuntaa täytyy kouluttaa myös käyttämään rajoitustoimenpiteitä oikein. Rajoitustoimenpide tarkoittaa esimerkiksi kehitysvammaisen ihmisen kiinni pitämistä, jos hän on vaarassa satuttaa itseään.Rajoitustoimenpiteet rajoittavat kehitysvammaisen ihmisen oikeuksia ja vapautta. Siksi niitä ei saa koskaan käyttää väärin. On tärkeää, että työntekijä yrittää hoitaa tilanteet niin, että rajoitustoimenpiteitä ei tarvita.	Pitkä lause pilkottiin pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin lukija voi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Sanoja konkretisoitiin: henkilökunnan sijaan puhutaan kehitysvamma-alan työntekijöistä, itsemääräämisoikeuden sijaan puhutaan oikeudesta määrätä omista asioistaan. Lukijan kannalta hankalaa käsitettä rajoitustoimenpide selitetään peräti kahdella kappaleella. Selityksessä annetaan konkreettinen esimerkki, mitä kyseinen sana voi tarkoittaa. Abstraktien käsitteiden ennalta ehkäisy ja asianmukainen käyttö sijaan viimeisessä kappaleessa selitetään, miksi asia on tärkeä (puututaan ihmisen oikeuksiin ja vapauteen). Huomaa, että selkoteksti on paljon pidempi kuin yleiskielinen teksti. Se johtuu selityksistä.
Tosi helpolla selkokielellä	Mikä muuttui?
Sinulla on oikeus määrätä itse omasta elämästäsi ja omista asioistasi. Työntekijät tukevat sinua siinä. Työntekijät eivät saa rajoittaa oikeuksiasi liian voimakkailla keinoilla. Työntekijöiden täytyy saada koulutusta näistä asioita. Koulutus auttaa heitä tukemaan sinua oikealla tavalla.	Teksti koostuu pelkistä lyhyistä päälauseista. Teksti muutettiin sinä-muotoon. Informaatiota karsittiin lisää. Toistoa on enemmän.

Lisää tietoa selkokielestä: www.selkokeskus.fi

Euroopan unionin direktiivi EU 2016/2102

Euroopan unionin direktiivi EU 2016/2102 julkisten elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta annettiin Euroopan parlamentille 26.10.2016. Tämä niin kutsuttu saavutettavuusdirektiivi tuli virallisesti voimaan 22.12.2016.

Direktiivissä säädetään julkisen sektorin elinten verkkosivujen ja verkkopalveluiden saavutettavuudelle asetettavista vaatimuksista sekä toimenpiteistä saavutettavuuden esittämiseksi. Soveltamisalaan kuuluvat hankintalain piiriin kuuluvien organisaatioiden verkkosivut ja -palvelut mukaan lukien intranetit sekä mobiilisovellukset.

Julkisen sektorin verkkosivujen saavutettavuusdirektiivi tukee Suomessa käynnissä olevaa julkisten palveluiden digitalisointia. Saavutettavat verkkopalvelut hyödyttävät kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä.