Pelaaminen kuuluu kaikille
Saavutettavuus kiinnostaa monia, mutta osalle se on välttämättömyys. Nyt saavutettavuudesta ovat kiinnostuneet myös pelikehittäjät ja -tutkijat. Pelien saavutettavuus mahdollistaa pelaamisen esimerkiksi vammaisille ja toimintarajoitteisille henkilöille, mutta aiheeseen syventynyt näyttely museokeskus Vapriikissa on vetänyt puoleensa myös suurta yleisöä.
Pelaamisen suosio kasvaa koko ajan, mutta digitaalisten pelien saavutettavuudesta on kiinnostuttu vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä saavutettavuus huomioidaan jo monissa peleissä, mikä mahdollistaa pelaamisen ja pelikulttuurista nauttimisen vammasta tai toimintarajoitteesta huolimatta. Pelien saavutettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi erilaisilla apuvälineillä, tekstityksellä tai mahdollisuudella värisokeustilaan. Vapriikin uudessa näyttelyssä syvennytään pelien saavutettavuuteen
Vapriikin uudessa Esteet nurin: Saavutettavan pelaamisen näyttelyssä syvennytään pelien saavutettavuuteen, pelaamisen apuvälineisiin ja vammaisten pelaajien kokemuksiin pelaamisesta. Pelimuseon yhteyteen avattu näyttely on avoinna 31.3.2024 saakka, ja näyttelyssä pääsee kokeilemaan joitakin apuvälineitä myös itse. Näyttely on jaettu kolmeen osaan: näköön, kuuloon ja motoriikkaan liittyviin apuvälineisiin ja saavutettavuusasetuksiin. Suomen pelimuseon tutkija Niklas Nylund kertoo näyttelyn olevan hieno ja opettavainen kokemus myös Vapriikille.
”Saavutettavan pelaamisen näyttely on meillekin oppimisen paikka. Näyttely sai meidät esimerkiksi pohtimaan, miten saavutettavuudesta voisi tulla pysyvä osa pelimuseota”, Nylund toteaa.
Nylund iloitsee siitä, että näyttely vaikuttaisi kiinnostavan myös suurta yleisöä.
”Moni kävijä on pysähtynyt katselemaan ja ihmettelemään saavutettavan pelaamisen näyttelyä. Uskon, että näyttely on hyvä tapa lisätä tietoisuutta saavutettavuudesta”, Nylund pohtii.
Saavutettava museo huomioi myös aisti- ja toimintarajoitteiset kävijät
Vapriikissa saavutettavuus ja esteettömyys on huomioitu monin tavoin. Museon tilat ovat esteettömät, ja moni oppaista on kouluttautunut esimerkiksi kuvailutulkkaukseen. Vastikään museossa aukesi Radioaallon harjalla -näyttely, jonka ääniopastuksen voi kuunnella myös selkokielellä. Kyseisessä näyttelyssä myös näkörajoitteiset on huomioitu hyvin, sillä näyttelyssä hyödynnetään esimerkiksi pistekirjoitusta ja esineiden koskettelumahdollisuutta.
Nylund kertoo, että saavutettavuuteen liittyviä asioita mietitään ja kehitetään Vapriikissa jatkuvasti.
”Museon täytyy olla mahdollisimman helposti lähestyttävä kaikille. Kun näyttely on saavutettava, se näkyy myös kasvuna kävijämäärissä.”
Myös saavutettavuudesta hyötyvien käyttäjien kuuleminen koetaan Vapriikissa tärkeäksi. Siksi esimerkiksi Esteet nurin -näyttelyn saavutettavuutta on testattu kävijöillä. Vammaiset pelaajat pääsevät ääneen myös viikoittain järjestettävissä näyttelyyn liittyvissä tapahtumissa, joissa he kertovat henkilökohtaisista kokemuksistaan ja toimivat vertaisoppaina tapahtumien aikana.
Tutkijoita kiinnostaa saavutettavan pelaamisen eri ulottuvuudet
Pelien saavutettavuudesta on kiinnostunut myös väitöskirjatutkija Pauliina Baltzar Tampereen yliopistosta. Baltzar on ollut mukana kehittämässä saavutettavan pelaamisen näyttelyä ja keskittyy väitöskirjassaan erityisesti moninpelien saavutettavuuteen.
”Käytännössä olen kiinnostunut siitä, miten vammaiset pelaajat voisivat pelata yhdessä muiden kanssa, millaisia ratkaisuja sosiaaliseen pelaamiseen on jo olemassa ja miten niitä voitaisiin kehittää kaikille paremmin sopiviksi”, Baltzar summaa.
Baltzar opiskeli Tampereen yliopistossa pelitutkimusta ja päätyi valmistumisensa jälkeen yliopiston TACCU Tampere Accessibility Unitin koordinaattoriksi. Kun Baltzarin osaaminen yhdistyi hänen peliharrastuksensa kanssa, väitöskirjan aihe oli selvä.
”Halusin yhdistää koulutustaustani uuteen osaamiseen, ja koska yhdessä pelaaminen on ollut aina itselleni tärkeää, halusin keskittyä erityisesti moninpeleihin ja niiden sosiaaliseen saavutettavuuteen”, Baltzar kertoo.
Tutkitun tiedon lisäksi myös vammaisia pelaajia tarvitaan tulevaisuudessa mukaan pelikehitykseen.
”Jokaisen pelin suunnitteluun tulisi ottaa mukaan vammaisia pelaajia. Pelaajille pitäisi tarjota mahdollisimman monipuoliset saavutettavuusasetukset sisältäen kattavat kommunikointimahdollisuudet. Pelien pitäisi myös tukea apuvälineiden käyttämistä. Lopulta nämä mahdollisuudet hyödyttävät kaikkia pelaajia”, Baltzar kiteyttää.
Papunet tarjoaa helppokäyttöisiä pelejä ja saavutettavuuden asiantuntemusta
Kehitysvammaliitossa pelejä ja saavutettavuuden asiantuntemusta tarjoaa Papunet-verkkopalvelu. Papunetin helppokäyttöiset pelit tukevat vuorovaikutusta ja uusien taitojen oppimista. Uudistuneilta saavutettavuussivuilta löytyy puolestaan kattavasti tietoa saavutettavien verkkosisältöjen tekemisestä, ja vuodelle 2024 Papunet on lanseerannut uuden ja käytännönläheisen koulutuksen saavutettavuudesta.
Lisää tietoa
- Esteet nurin: Saavutettavan pelaamisen näyttely Vapriikin verkkosivulla (www.vapriikki.fi)
- Pelien saavutettavuus – kenelle, miten ja miksi? Ilmiö-verkkolehdessä (ilmiomedia.fi)
- Papunet-verkkopalvelu (papunet.net)
- Papunetin saavutettavuuskoulutukset Kehitysvammaliiton koulutuskalenterissa (www.kehitysvammaliitto.fi)
Kirjoita kommentti