ILO pintaan tulevana juhlavuotena

Aloitin Kehitysvammaliiton toiminnanjohtajana 1.10. ja tämä on minun ensimmäinen pääkirjoitukseni Ketju-lehdessä. Olen työskennellyt Kehitysvammaliitossa erilaisissa tehtävissä liki 30 vuotta ja lukenut ahkerasti Ketju-lehteä. Siinä on aina otettu kantaa ajankohtaisiin asioihin ihmisläheisesti tuoden esille arjessa kohdattuja epäkohtia ja ratkaisuja niihin.

Tässä lehdessä erityisenä teemana on hyvinvointialueiden valmistelu, joka voi tuntua etäiseltä, mutta vaikuttaa kaikkien suomalaisten arkeen tulevaisuudessa. Hyvinvointialueet perustetaan Sote-uudistuksen toimeenpanoa koskevalla lailla, joka tuli voimaan 1.7.2021. Hyvinvointialueita tulee olemaan yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa palvelujen järjestämisestä alueellaan. Perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

Hyvinvointialueiden poliitikot valitaan 23.1.2022 järjestettävissä aluevaaleissa. Tulevat poliitikot tulevat olemaan paljon vartijoita. He päättävät mm. hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, palveluverkoston periaatteista, hyvinvointialueen talousarviosta ja -suunnitelmasta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta käy ilmi, että kansalaiset suhtautuvat aluevaaleihin suopeasti, mutta vaalit kiinnostavat aika harvoja. Vaalit koetaan etäisiksi, vaikka kyse on kaikkien kansalaisten käyttämistä perus- ja erityispalveluista.

Hyvinvointialueiden perustaminen on todella mittava kokonaisuus. Esimerkiksi yli 173 000 työntekijän työnantaja vaihtuu osana uudistusta. Samanaikaisesti alallamme on valmistelussa tuleva vammaispalvelulaki, itsemääräämisoikeutta turvaava asiakas- ja potilaslaki sekä työelämäosallisuuden lainsäädäntö. Sote-uudistusta valmistellaan tilanteessa, jossa alan työvoiman saatavuus on heikentynyt jyrkästi.

Kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon ihmiset ovat pieni ryhmä osana suurta sote-uudistusta. Uhkana on, että heidän mielipiteensä jää kuulematta ja osallisuutensa vähäiseksi päätöksenteossa.

Aluevaaliviestimme on se, että kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja heidän osallisuutensa on turvattava heidän omassa elämässään, palvelusuunnittelussa ja tulevissa päätöksentekoelimissä. Massaratkaisujen sijaan tarvitaan yksilöllisesti suunniteltuja ja tarpeisiin räätälöityjä palvelukokonaisuuksia.

Ketju-lehdessä haastatellut palvelujentuottajat ja järjestöedustajat toteavat, että vaikka hyvinvointialuevalmistelun tavoitteet olisivat kirkkaat, kaikki ei tule menemään kuin Strömsössä. Tärkeää on säilyttää luottamus eri toimijatahojen kesken ja etsiä ratkaisuja yhdessä esille tuleviin haasteisiin.

Kehitysvammaliiton jäsenpäivässä puhunut dosentti Frank Martela totesi, että elämän ja työn merkityksellisyyden ylläpitämisessä haastavissa tilanteissa on tärkeää hyväksyä se, mihin ei voi vaikuttaa ja keskittyä niihin asioihin omassa arjessaan ja työssään, joihin voi vaikuttaa. Näin toimimalla ihminen säilyttää parhaan mahdollisen sisäisen motivaation ja elinvoiman. Frank Martelan ajatus antaa meille hyvän ohjenuoran myös selvitä pitkittyneessä Korona-pandemiassa.

Vuonna 2022 Kehitysvammaliitto täyttää 70 vuotta. Juhlavuoden pääteemana on alalla tehtävän työn juhlistaminen. Teemme videoita työntekijöistä yhdessä vammaisten henkilöiden kanssa, teemana kohtaaminen, läheisyys ja työn merkittävyys. Haluamme, että juhlavuodessa näkyy liiton arvoista erityisesti ILO. Nostamme esiin 70 vuotta täyttäviä kehitys- ja puhevammaisia ihmisiä ja heidän elämäntarinoitaan. Etsintä on käynnissä, vinkkaathan jos tiedät sopivan henkilön, joka haluaisi kertoa elämäntarinansa jaettavaksi muille.

Iloista Joulua ja Hyvää vuotta 2022 toivottaen,

Susanna Hintsala, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja