Innostava opettaja, onnistuvat oppilaat

”Tässä työssä ei ole koskaan valmis. Uuden oppilaan kanssa lähdetään aina alusta liikkeelle. Se antaa itselle lisää haasteita.”

Reija Mäkipään mukaan suurimmat muutokset opetustyössä hänen uransa aikana ovat olleet oppilaiden kommunikointimahdollisuuksien parantuminen sekä tieto- ja viestintäteknologian tulo osaksi opetusta ja oppimista.
Reija Mäkipään mukaan suurimmat muutokset opetustyössä hänen uransa aikana ovat olleet oppilaiden kommunikointimahdollisuuksien parantuminen sekä tieto- ja viestintäteknologian tulo osaksi opetusta ja oppimista.

Reija Mäkipää työskentelee Uomarinteen koulussa Vantaalla. Hänen luokassaan on kuusi oppilasta, nuorin on seitsemän ja vanhin 13. Viisi oppilaista opiskelee toiminta-alueittain, yksi myös oppiaineittain.

”Oppilas opettaa hirveän paljon toista oppilasta, mikä tukee ennen kaikkea sosiaalisia taitoja, joita on vaikea opettaa muuten kuin sillä, että toimitaan ryhmässä.”

Opettajan ja oppilaiden lisäksi luokassa on oppilashoitajia, joilla on kehitysvamma-alan koulutus. Joka toinen viikko aikuisia on luokassa kuusi, joka toinen viikko seitsemän. Mäkipää näkee tärkeänä, että oppilashoitajalla on tietoa kehitysvammaisuudesta. Tieto auttaa oppilaiden ymmärtämisessä ja ohjaamisessa.

Koneita ja kommunikointimahdollisuuksia

Reija Mäkipää on työskennellyt opettajana 1980-luvun lopusta lähtien. Kun Mäkipäältä kysyy, mitkä ovat hänen mielestään olleet keskeisimmät muutokset kehitysvammaisten opetuksessa hänen uransa aikana, vastaus tulee empimättä: kieli ja kommunikaatio sekä tietotekniikan hyödyntäminen.

Mäkipään uran alkuvaiheessa ei ollut mitenkään itsestään selvää, että kaikilla vaikeavammaisilla oppilailla olisi ollut käytössään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä. Nyt Mäkipään luokassa kaikilla on kommunikointikansio tai jokin muu kommunikointikeino. Tärkeää on, että luokassa kaikki osaavat käyttää niitä. Kommunikointikansioiden käyttöä harjoitellaan oppilaiden kanssa päivittäin. ”Kieli ja kommunikaatio sekä sosiaalinen vuorovaikutus ovat asioita, joita harjoitellaan yhdessä.”

Tieto- ja viestintäteknologia on luonteva osa Mäkipään luotsaaman luokan arkea. Päivittäisessä käytössä ovat iPadit ja Chromebookit. Helppoja opetuspelejä, joilla harjoitellaan esimerkiksi kirjaimia ja piirtämistä, pelataan iPadillä. Lisäksi iPadiä käyteään Taikofon-tyynyn kanssa musiikin kuunteluun. Tabletteja käytetään myös kuvaamiseen, niiden kanssa voidaan lähteä vaikka luontoon. Chromebookeilla työskentely on koulumaisempaa opiskelua, äidinkieltä ja matematiikkaa. Osa oppilaista käyttää hiirtä, osa kosketusnäyttöä. Olennainen osa tvt-taitoja on myös omasta koneesta huolehtiminen.

Reija Mäkipää.
Reija Mäkipää.

Myös älytaulu on luokassa aktiivisessa käytössä. Päivä alkaa aamupiirillä, jossa käydään älytaululle koottujen kuvien ja esittelyjen avulla, mikä päivä tänään on, mitä tänään tehdään ja keitä on paikalla. Jokainen esittäytyy vuorollaan ja kertoo jotain itsestään, esimerkiksi lempiruuan tai harrastuksen. Esittelyä on rikastettu pikkuhiljaa, liikkeelle lähdettiin omasta kuvasta ja nimestä. Oppilaiden osallistaminen on Mäkipäälle tärkeää, yksi oppilaista ohjaa aamupiirin kulkua.

Tieto- ja viestintäteknologian käytössä keskeisessä roolissa ovat opettajan innostus ja osaaminen.

”Olen sellainen ihminen, että jos saan tällaiset välineet, minun täytyy opiskella niiden käyttö ja miettiä, miten hyödyntäisin niitä opetuksessa”, Mäkipää toteaa.

Hyvä oppimateriaali muokkautuu moneen

Vaikka Mäkipää edelleen tekee paljon oppimateriaalia myös itse, vaikeavammaisille oppilaille sopivaa oppimateriaalia on hänen mielestään nyt paremmin tarjolla kuin aiemmin. Vinkkejä materiaaliin voi saada oikeastaan mistä vain: ruokakaupasta, messuilta, oppilaiden vanhemmilta tai ulkomaanmatkoilta.

”Tykkään materiaalista, johon sisältyy tehtäviä ja toimintaa. Rakennan aina niistä oppilailleni sopivat kokonaisuudet. Rakastan sitä, että on iso kokonaisuus, jonka pilkon ja teen siitä oman.”

Mäkipään luokassa näkyy myös Kehitysvammaliiton Opikkeen oppimateriaaleja: Apua arkeen ja aistihäiriöihin, Kipinät, Maharumpu, Aikarumpu ja Kadonnut avain. Kuulolla-äänimateriaali on käytössä kerran viikossa. Sen avulla on opeteltu esimerkiksi tunnistamaan eläimiä ja eläinten ääniä.

Mäkipää toteaa, että hyvästä materiaalista opettaja voi ammentaa myös muiden ammattiryhmien, esimerkiksi toiminta-, fysio- tai puheterapeuttien, näkemyksiä työhönsä.

Onnistumisen kokemuksia TET-jaksolta

Mäkipään yläkouluikäiset oppilaat tutustuvat työelämään lähialueen työpaikoilla kaksi kertaa lukuvuodessa. Mäkipää on valinnut TET-paikat sen mukaan, mitä koulun lähistöltä löytyy ja missä on sellaisia tehtäviä, joita oppilaan on mahdollista tehdä. Aikuinen on aina mukana.

”TET on kolme päivää, ja se on ollut sopiva aika. Oppilas jaksaa ja on motivoitunut.”

TET-jaksolaisia on ollut esimerkiksi kirjastossa, ruokakaupassa hyllyttäjänä, päiväkodissa, Myyrmäen huollossa pihatöissä, kahvilassa ja siivoojana. Mäkipää pyrkii siihen, että jokainen saisi kokeilla mahdollisimman erilaisia töitä, mutta vanhempien kanssa keskustellaan myös siitä, kumpi olisi oppilaan kannalta hyödyllisempää: mennä samaan paikkaan uudelleen vai kokeilla jotain uutta. Yhtenä keväänä kaikki olivat yhtä aikaa ratsastustallilla, työhön kuului muun muassa karsinoiden tyhjentämistä ja vesiastioiden täyttämistä.

”Oli ihana nähdä, miten kaikki tekivät töitä, kukaan ei purnannut.”

Oppilaat ovat aina saaneet TET-jaksoilta hyvää palautetta.

”Heidän itsetuntonsa on kohonnut: on ollut mahdollista päästä TETtiin, onnistua ja nähdä oman työn tulos.”

Usein oppilaan osaaminen on yllättänyt myös opettajan ja vanhemmat. TET-jaksot rakentavat siltaa myös peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Suurin osa Mäkipään oppilaista jatkaa peruskoulun jälkeen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa TELMAssa.

Hyvä tiimi auttaa työssä jaksamisessa

Mäkipään luokassa tarvitaan paljon aikuisia, joten arjen sujumisessa tiimityöllä on keskeinen rooli. Osa porukasta on tehnyt töitä pitkään yhdessä, mutta aina kun ryhmään tulee uusia aikuisia, täytyy tiimi rakentaa uudestaan. Tässä yhtenä keskeisenä asiana ovat yhteiset arvot.

”Tämä työ ei ole nopeaa tai helppoa. Täytyy miettiä toisaalta, miten minä tutustun tähän lapseen, mutta toisaalta myös sitä, miten lapsi tutustuu minuun.”

Eräs sujuvuutta lisäävä tekijä on se, että kaikki oppilaat työskentelevät kaikkien aikuisten kanssa vuoropäivin. Opettaja ei korosta itseään. Näin oppilas tietää, että kaikki aikuiset ovat yhtä turvallisia.

”Hyvä tiimi tasaa töitä. Kun perusasiat saadaan toimimaan hyvin, työ on kevyempää.”

Mitä evästystä konkariopettaja haluaisi vinkata uransa alkutaipaleella olevalle erityisopettajalle? ”Pitää lähteä avoimin mielin ja luottaa itseensä. Ja luoda hyvä tiimi luokkaan, sillä pääsee pitkälle.”

Teksti: Henna Kara | Kuva: Henna Kara | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).