Ajatusmaailmojen ristiinpölytystä

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) on annettu hyvinvointiteknologian ylempää AMK tutkintokoulutusta aikuisopiskelijoille jo kymmenen vuoden ajan. Koulutukseen valitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan, tekniikan ja liiketalouden alan ammattilaisia, jotka opiskelevat moniammatillisessa opiskelijaryhmässä. Ajatuksena on ristiinpölyttää eri alojen ammattilaisten osaamista ja näkemyksiä.

Hyvinvointiteknologian ammattilaisten osaamista on alettu arvostaa yhä enemmän työelämässä. Alan yritykset ja organisaatiot tarvitsevat jatkuvasti uusia hyvinvointi- ja terveysteknologian korkeakoulutettuja asiantuntijoita erilaisiin asiantuntija-, projekti-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin.

Monet ammattikorkeakoulut toteuttavat vastaavanlaisia YAMK-koulutuksia, mutta Tampereen ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa suomenkielinen Hyvinvointiteknologian ylempi ammattikorkeakoulututkinto työn ohessa.

”Hyvinvointiteknologiakoulutuksen tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään hyvinvointiteknologia-alaa ja toistensa ammattialaa, sillä he joutuvat tekemään yhteistyötä myös työelämässä. Siksi eri aloja edustavien opiskelijoiden ajatusmaailmojen ristiinpölyttäminen on saanut opiskelijoilta paljon kiitosta”, kertoo Lea Saarni, joka vastaa Tampereen ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian ylemmästä AMK-tutkinto-ohjelmasta.

Tutkintoa suorittamaan valitaan vuosittain 36 opiskelijaa siten, että 16 opiskelijapaikkaa on varattu sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleville ammattilaisille, kuten sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, sosionomeille tai vaikkapa fysioterapeuteille. Samaan opiskeluryhmään valitaan myös kymmenen insinööriä sekä kymmenen tradenomia.

”Maisteritasoa vastaavaan ylempään AMK-tutkintoon valitaan aikuisopiskelijoita, jotka ovat olleet työelämässä vähintään kolme vuotta ja jolla on oma alansa AMK-tutkinto tai korkeakoulututkinto. Opinnot suoritetaan työn ohessa siten, että lähiopetuspäiviä on joka toinen viikko torstai-iltaisin ja perjantaisin. Muun ajan opiskelijat ovat töissä ja tekevät iltaisin ja viikonloppuisin opintoihin liittyviä tehtäviä”, Saarni kuvailee.

Asiakaslähtöisyys ja työelämän muutokset

Hyvinvointiteknologian YAMK-koulutuksen lähtökohtana on työelämän muutokset ja vaatimukset. Ne edellyttävät, että kehittyvien teknologioiden ja palveluiden on oltava sellaisia, että ne palvelevat asiakkaiden tarpeita parhaiten.

”Esimerkiksi asiakaslähtöinen kuntoutusteknologiasovellus on sellainen, että siinä ei ole liikaa klikattavia kohtia, ja lisäksi sovellus ohjaa käyttäjäänsä etenemään”, Saarni kuvailee.

Tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia hyvinvointiteknologian asiantuntijana ja kehittäjänä. Lisäksi opiskelijat perehtyvät projektinhallintaan ja saavat valmiuksia hyvinvointiteknologisten tuotteiden ja palveluiden innovointiin ja kehittämiseen.

Myös saavutettavuus, esteettömyys sekä käytettävyys ovat opintojen tärkeitä sisältöjä ja kulmakiviä.

”Tällä hetkellä esteettömyyteen liittyvää erillistä kurssia ei kuulu opintoihin, mutta se on kaikissa opinnoissa lähtökohtana. Opiskelijat saavat ymmärryksen siitä, että teknologian pitää olla mahdollisimman asiakaslähtöistä ja yksilöllistettyä”, Saarni toteaa.

Tutkinto vuodessa

Opinnot on jaoteltu siten, että niihin kuuluu 30 opintopistettä syventäviä ammattiopintoja, jotka opiskelijat suorittavat samassa ryhmässä. Tänä aikana he saavat moniammatillista- ja alaista perusymmärrystä hyvinvointiteknologista. Muutoin opiskeluajat vaihtelevat siten, että insinöörien koulutus on muita lyhyempi, 60 opintopistettä.

”Opintojen pituus on insinööreillä lyhyempi, koska heidän AMK-tutkintonsa laajuus on 240 opintopistettä, kun taas tradenomien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten AMK-tutkinto muodostuu 210 pisteestä”, Saarni selvittää.

60 opintopisteen laajuiset opinnot on mahdollista suorittaa vuodessa, mutta monesti ne kestävät noin puolitoista vuotta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla sekä tradenomeilla koulutus on 90 opintopistettä, ja heillä opintoihin kuluu puolestatoista vuodesta kahteen vuotta.

Syventävät opinnot painottuvat vahvasti hyvinvointiteknologian ohella myös terveysteknologiaan. Opintoihin kuuluu esimerkiksi data-analytiikka ja tekoäly terveydenhuollossa.

”Terveydenhuollossa on paljon dataa, joka on tällä hetkellä sellaisessa muodossa, että sitä ei voi hyödyntää sujuvasti. Koulutuksessa etsimme tekoälyä hyödyntäen keinoja, joilla tätä tietoa voisi analysoida ja yhdistellä.”

Tutkintoon sisältyy opinnäytetyö ja yleensä opiskelijat saavat aiheen omasta työpaikastaan, mutta monet myös haluavat vaihtaa työpaikkaa ja tekevät opinnäytetyön uuteen työpaikkaan.

Asiantuntijoiksi

”Monesti opiskelijat ovat valmistuttuaan päässeet esimerkiksi projektipäälliköiksi tai erityisasiantuntijoiksi erilaisiin terveysteknologiaan liittyviin tehtäviin, joissa vaaditaan ymmärrystä sekä teknologiasta että terveys- ja sosiaalialasta”, Saarni selvittää.

Muita mahdollisia työtehtäviä ovat esimerkiksi hyvinvointiteknologian asiantuntija, kehittämiskoordinaattori, asiakas- ja potilastietojärjestelmien sovellus- tai järjestelmäasiantuntija, laitevastaava tai hyvinvointiteknologiakoordinaattori.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin ammattikorkeakouluun ja saada ammatillinen opettajan pätevyys. Tutkinto tuottaa kelpoisuuden

yliopistollisiin lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin, mutta jatko-opintoihin pääsystä on neuvoteltava erikseen kunkin tiedekunnan ja oppiaineen kanssa.

Teksti: Eeva Grönstrand | Julkaistu: 

Kirjoita kommentti

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.
Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).