Ulos talosta, pois pihasta

Jotta osallistava kulttuuri pysyy yllä, sitä on ruokittava jatkuvasti. Monissa päivätoiminta- ja asumisyksiköissä kipuillaan tiukan budjetin ja resurssipulan kanssa. Usein osallistumista edistävien apuvälineiden hankinta tai ratkaisujen luova etsiminen unohtuvat näiden vuoksi.

Ylöjärven kehitysvammayksiköiden esihenkilönä toimiva Sanni Rantanen ajattelee, ettei kyse ole pelkästään resursseista vaan asenteesta ja organisoinnista. Konkreettinen esimerkki on se, että Rantasen johtamissa yksiköissä liikkumista edistävät toimintavälineet, kuten maastopyörätuolit, ovat esillä valmiina käyttöä varten. Ne nostetaan aamuisin esimerkiksi terassille, jotta käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta. Yhteiset tekemisen tavat ja rakenteet voivat siis merkittävästi helpottaa tai vaikeuttaa osallistavaa kulttuuria.

Koulutuksesta saa laajasti tietoa erilaisista toimintavälineistä

Rantasen silmät avautuivat vuonna 2008, kun hän osallistui Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutukseen. Koulutus tarjosi tietoa ja ratkaisuja vaikeasti vammaisten lasten ja aikuisten osallistumiseen ja osallisuuden mahdollistamiseen toimintavälineitä hyödyntäen.

Koulutuksessa pääsi näkemään laajasti erilaisia toimintavälineitä, kuten maastopyörätuoleja, hiihtokelkkoja ja istuintukiratkaisuja.

”Meillä itsellämme ei olisi ollut edes tietoa, mistä lähteä etsimään kaikkia mahdollisia välineitä. Ne ovat myös aika kalliita, joten oli hyvä päästä tutustumaan niihin etukäteen.”

Ylöjärvelle päädyttiin hankkimaan välineitä monipuolisesti, ja ne ovat ahkerassa käytössä tänäkin päivänä.

Kaikki uudet työntekijät kouluttautumaan

Rantasen mukaan esimerkiksi sosionomitutkinnoissa puhutaan nykyään paljon osallisuudesta. Tutkinnot eivät välttämättä kuitenkaan tarjoa konkreettisia keinoja ja taitoja osallistumisen mahdollistamiseen. Toimintavälinekoulutukset paikkaavat tätä puutetta tehokkaasti.

Rantanen on vuosien ajan ohjannut uusia työntekijöitä Malikkeen koulutukseen, josta saa rohkeutta välineiden käyttämiseen.

”Kyllä kaikki järjestään tulevat koulutuksesta pois innoissaan. Työntekijät oivaltavat, että me voidaan mennä sinne missä kaikki muutkin ovat, eikä se jää kiinni sopivista välineistä! Ja jos ei juuri jollain tietyllä apuvälineellä päästä sinne, minne halutaan, niin osataan miettiä vaihtoehtoja. Kaikenlaisia rakennelmia on vuosien varrella tehty”, Rantanen kuvailee.

Koulutuksesta sai työkaluja omaan työhön

Toimintavälineiden käyttöön liittyy usein epävarmuutta ja pelkoa siitä, käytetäänkö välineitä oikein. Työntekijöiden rajoittavat uskomukset voivatkin olla toimeen tarttumisen esteenä.

Tamperelaisen Raholan koulun koulunkäynninohjaaja Toni Säkkisen mukaan jo sillä on vaikutusta, että muutama työyhteisön jäsen on käynyt toimintavälinekoulutuksen ja osaa opastaa muita välineiden käyttämisessä. Säkkinen on osallistunut kahteen koulutukseen, joista toisessa keskityttiin lumella ja jäällä liikkumiseen ja toisessa opeteltiin käyttämään sulan maan välineitä. Esimerkiksi koulun metsäretkien ja talvisten ulkoliikuntatuntien toteuttamiseen saatiin lisää työkaluja.

”Koulutuksessa oivalsin, että arkea saa loppujen lopuksi helpotettua hyvin pienillä ja yksinkertaisilla asioilla. Apuvälineetkään eivät ole kovin monimutkaisia käyttää” Säkkinen toteaa.

Raholan koululla on ollut pitkään välineitä lainassa Tampereen kaupungin opetustoimelta.

”Pyörätuolia käyttävät oppilaat ovat olleet tosi innoissaan. Yksi lapsi oli innoissaan jo siitä, että pääsi kadulle kävelylle maastopyörätuolilla. Ehkä siinä sai mukavamman asennon kuin omassa pyörätuolissa.”

Toimintavälineet auttavat elämään omannäköistä elämää Viitasaarella

Keskisuomen vammaispalvelusäätiön Savivuoren yksikön johtaja Marjut Kivinen ajattelee, ettei yhdenvertaisen osallistumisen pitäisi olla kenellekään hankalaa, mutta käytännössä se kuitenkin usein on. Varsinkin Viitasaaren kokoisella pienellä paikkakunnalla osallistumisen mahdollisuuksia on vähän, ja matka aktiviteettien äärelle on pitkä.

Sen sijaan luontoa on ympärillä paljon. Savivuoren toimintakeskuksen omat toimintavälineet ovat mahdollistaneet monen vaikeasti vammaisen ihmisen liittymisen oman lähiyhteisön toimintaan, kuten ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Lisäksi rinnakkain ajettava polkupyörä on ollut lähes kaikkien asiakkaiden suosiossa. Pyörällä pääsee omien aikataulujen mukaan esimerkiksi kauppaan tai torille.

Kivinen korostaa, että jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus tehdä omia valintoja ja elää oman näköistä elämää. Ilman sopivia apuvälineitä ja lähi-ihmisten oikeaa asennetta tämä ei ole kaikille mahdollista.

Kivinen nostaa esiin ajatuksen, joka on myös Malikkeen toimintavälinekoulutusten eräänä johtotähtenä:

”Pitäisi luopua toiminnasta, jossa päätetään vaikeasti vammaisen ihmisen puolesta, mitä hän pystyy tai ei pysty tekemään, tai ettei lähdetä etsimään keinoja, joilla asiat mahdollistuisivat.”

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Malike-toiminta edistää vaikeasti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja saada kokemuksia uusista asioista toimintavälineitä hyödyntäen. Malike edistää yhdenvertaisuutta vaikuttamalla vaikeasti vammaisten lasten ja aikuisten osallistumisen sekä toimijuuden toteutumiseen.

Malikkeen Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutuksista on lisäoppia ja työkaluja hakenut jo yli 2130 osallistujaa. Seuraavat Ulos talosta, pois pihasta -toimintavälinekoulutukset ovat Tampereella 14–15.5. ja 10.–11.9. Lisätietoa löydät Malikkeen verkkosivuilta osiosta Tapahtumia [https://www.tukiliitto.fi/toiminta/tapahtumat/kategoria/malike].

Artikkelin kirjoittaja Emilia Kuoppala toimii Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-toiminnan tapahtumien ja viestinnän suunnittelijana.